8

Project mikroshortsit kesäksi 2016 osa 2

Katja Kokko | 3.9.2015

P1018586

Melkoisen huomion saanut projektini aiheesta nimeltä bikinirajan laserointi saa täten jatkoa. Kävin kaksi viikkoa sitten toisessa käsittelyssä Laser Tilkassa, ehkä maailman siisteimmällä laserhoitajalla Leena Laukkasella.

Pakko sanoa, että Leena on ihan huipputyyppi. Käyttänyt luonnonkosmetiikkaa yli kymmenen vuotta ja valmistaa kodin pesuaineetkin itse. Ja on laserhoitaja. Hitsin mielenkiintoinen kombinaatio.

Mutta mitäpä tapahtui ensimmäisen laseroinnin jälkeen? Edellistä raporttia kirjoittaessani ihoni oli täynnä punaisia ja mustia pisteitä. Karvat kun jäivät koloihinsa, vaikka olivatkin nitistetty hengiltä. Kuivaharjasin ja kosteutin ihoa ahkerasti ja pikku hiljaa pisteet alkoivat putoilla pois, mutta osa jäi koloihinsa. Karvat pysyivät visusti tipo tiessään aina elokuun alkuun saakka, jolloin eräänä yönä joku painoi herätyksen onlineen ja ne pirulaiset alkoivat rynniä yhdessä yössä takaisin. Siis kaikki yhtä aikaa. (Lukuun ottamatta niitä, jotka Leena oli kukistanut lopullisesti.)

P1018517

Onneksi sheivaus ei ole kiellettyä laserhoitojen aikana, joten höyläilin menemään odotellessani seuraavaan käsittelyyn pääsyä. Ihohan siitä ei tykännyt sitten yhtään, vaan kutisi ja ärtyi sheivauksen jäljiltä. Karvat kuitenkin kasvoivat paljon aiempaa hitaammin takaisin.

Kun lopulta koitti seuraavan käsittelyn aika, Leena oli tyytyväinen ensimmäisen hoidon tuloksiin: ihoni oli muuttunut leopardi-ihoksi. Kaiken karvan sekaan oli tullut selkeitä laikkuja, joihin karvaa ei enää kasvanutkaan. En ollut edes tajunnut tätä itse, sillä tuijotin vain niitä karvoja, jotka nököttivät edelleen juurissaan.

Toinen käsittely ei ollut aivan yhtä tuskaisa, kuin ensimmäinen ja liskoiho (turvotus) oli täysin rauhoittunut jo tunnissa käsittelyn jälkeen. Punaiset ja mustat pisteet sen sijaan olivat ihan yhtä kamalat kuin ensimmäiselläkin kerralla, mutta punoitus rauhoittui tällä kertaa hieman nopeammin. Mustat pisteet, eli ne kuoppiinsa jääneet karvaturilaat ovat myös putkahdelleet pois nopeammin, kuin edellisellä kerralla.

DSC_2371

Nyt näen hoidon tuloksia jo erittäin selkeästi: leopardi-iho on kasvattanut pinta-alaansa. Sanoisin, että tilanne on tällä hetkellä tasapeli: tuhero 1, Katja 1.

Seuraava aika Leenalle on lokakuussa ja vaikka en kaipaakaan karvoja sitten lainkaan, odotan todella mielenkiinnolla kolmannen hoidon jälkipuintia. Ja ylipäätään sitä, kuinka moni karva uskaltaa tulla enää näyttämään naamaansa, kun ne taas alkavat kasvaa.

Laser saa siis edelleen vahvan suositukseni ja silmissäni siintääkin jo ensi kesän spontaanit uintireissut sekä helppo elämä muutenkin, johon eivät kuulu enää kidutussokeroinnit kolmen viikon välein puhumattakaan karvatupentulehduksista tai muista mehukkaista lieveilmiöistä.

Kuinka moni teistä on menossa laserointiin tai kiinnostunut sellaisesta?

DSC_2336

Kaksi ylintä kuvaa Cindy Riera, loput Denis Vinokur

/ /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Anni sanoo:

    Mä oon vakavasti harkinnut tota laserointia, tuhero-ongelma on paha täälläkin 😀 mustia ja paksuja karvoja hyvin hyvin runsaasti. Ainoa ongelma on tuo hinta, mut toisaalta jos pääsisi karvoista eroon lopullisesti olisi kyllä huikeaa!

    • Vuosia uskottelin itselleni, että hinta on kynnys, mutta kummasti ne rahat vaan alkoi löytyä, kun ekan ajan oli varannut 🙂 Laserointi maksaa itsensä takaisin nopeasti, jos kävisi sokeroinnissa muuten säännöllisesti.

    • Täytyypä tiedustella Leenalta. Mutta googlaamalla varmasti löydät. Itselleni tehdään hoitoa alexandriittilaserilla, joka on kaikista tehokkain. Diodilaser on yleinen myös.

    • Hei,
      Täällä laserhoitaja 🙂
      Valitettavasti en osaa sanoa Oulun tilannetta, mutta kuten Katja sanoo voi googettamalla löytyä.
      Me majailemme Tilkan vanhassa sotasairaalassa Mannerheimintiellä ja sodimme täältä käsin karvoja (ja monia muitakin ongelmia) vastaan. Nämä ”isot” laserit ovat todella kalliita laitteita, joten siksi niitä on niin harvassa.

  2. tiita sanoo:

    Tää on kyllä niin mun unelma! Olen hämmentävän sinut tällä hetkellä karvoitukseni kanssa (mikä on toki ihan mielettömän mukavaa), mutta syksyn tullen ajattelin mahdollisesti sen verran löysätä kukkaron nyörejä, että tämän haaveen toteuttaisin. 🙂 olisi tietysti mahtavaa päästä myös säärikarvoista, mutta ne nyt toistaiseksi onneksi saa sheivattua ilman ongelmia, kunhan muistaa myös hoitaa ihoa.

    • Mulla tapahtui juurikin niin, että aloitin hoidot, kun olin sinut karvaturilaiden kanssa. Tai lähinnä se ketutus on saavuttanut jonkun pisteen, missä ei jaksa enää stressata aiheesta. Mutta sentään niin lungisti en tyyppeihin kuitenkaan suhtaudu, etteikö niillä olisi mitään väliä. Mutta jotenkin ajoitus oli juuri oikea. Ja kuten ekassa bloggauksessa jo sanoinkin, päällimmäinen ajatukseni oli, että miksen ole tehnyt tätä aiemmin! Olisin tehnyt elämästäni ziljoona kertaa helpompaa. Tämä haave on joka ikisen sentin arvoinen, mikäli ihan todella tietää millaista on elää pöpelikössä. Säärikarvoista totesinkin Leenalle viimeksi, että ne on pienin murheeni eikä sheivailu haittaa yhtään! On niin hassua, kun jotkut valittavat säärikarvoista, silloin yleensä vain kuuntelee vieressä, että ”oh, kunpa tietäisit…” Mutta Leena myhäili mulle ja totesi, että kuule katsotaan vaan, sääret ne on seuraavat 😀