#Hevoset

Lifestyle

Unelmien ratsastusloma Portugalissa

Ratsastusloma Portugalissa oli niin satumainen, että mietin reissussa ettei kaverit usko tätä todeksi. En ole voinut kuvitella kuin villeimmissä unelmissani sellaista paikkaa, jossa me ratsastimme lusitanoilla luksuspuitteissa keskellä kauneinta Portugalin maaseutua. Reissu oli upeampi kuin yksikään joogaretriitti, jolla olen koskaan ollut.

>>
Lifestyle

Heppahommia: mitä on tapahtunut 10 kuukaudessa?

Kymmenen kuukautta sitten palasin takaisin hevosen selkään kahden vuoden tauon jälkeen. Niin hevonen kuin opettajakin olivat uusia ja uusiksi meni niiden myötä käsitykseni kouluratsastuksesta kuin myös koko oma ratsastukseni. Töitä on tehty hiestä märkänä ja välillä on tuntunut siltä, että en osaa yhtään mitään, mutta samalla rakkaus ja lempeys hevosta kohtaan on syventynyt ja onnistumiset lisääntyneet.

>>
Lifestyle

Rakkaudesta sekaisin

Perjantain ratsastustunnilla tapahtui transformaatio: Bahati muuttui satuolennoksi ja sulauduimme kahdesta erillisestä henkilöstä yhdeksi. Opettajamme Henri on ihmeellinen velho, sillä hänen hienovaraiset ohjeensa toimivat kuin taikasauvan isku. Hänen ansiostaan olen kiinnostunut klassisesta kouluratsastuksesta ja nyt haaveissa on ratsastusloma Portugaliin kesällä.

>>
Lifestyle

Päivän ensimmäinen ja viimeinen ajatus

Meinasin ostaa toissapäivänä uuden kameran, klikkasin sen jo ostoskoriin. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Ostin uudet ratsastushousut ja varasin tunnit koko kevääksi siihen saakka, kunnes hevoset kirmaavat kesälaitumelle. Asiat ovat saaneet uudet tärkeysjärjestyksen.

>>
Body & Mind

Hevostaidetta

Ratsastus ei ole urheilua, se on taidetta. Näin sanoi ratsastuksenopettajani Henri perjantaina, enkä voisi olla enempää samaa mieltä. Matkahaaveet vitivalkoisista paratiisihiekkarannoista ovat vaihtuneet vitivalkoisiin Lipizzanhevosiin ja Wienin espanjalaiseen ratsastuskouluun, joka on tunnettu klassisesta kouluratsastuksesta ja upeista hevosmiestaidoista.

>>
Body & Mind

Bahati

Lunastin kaksi vuotta sitten unohtuneen uuden vuoden lupaukseni ja nousin vihdoin hevosen selkään, ensimmäistä kertaa Florentinen laukattua vihreämmille niityille. Jännitti, mutta punaisen tallin pilkistäessä tutun tien päässä, tuntui, kuin olisin viimeksi eilen kävellyt sitä kohti. Minua vastassa oli Bahati, joka painoi päänsä syliini ja sulki silmänsä, kun silitin sen päätä.

>>
Body & Mind

Unohtunut uuden vuoden lupaus

Yläasteella hevoset saivat minut unohtamaan kiusaamisen, jatkuvan pelon yksinjäämisestä ja selän takana puhumisesta. Jos kosmetologiopintoni eivät olisi vieneet minua pois pienestä kotikaupungistani, olisi ammattini ehkä tänä päivänä hevosiin liittyvä.

>>
2019 Katja Kokko
Info
WordPress Video Lightbox