34

Merkittävimmät hyvinvointiani parantaneet asiat

Katja Kokko | 11.4.2018

Voi herranjestas miten voi ihminen voida hyvin! Pysähdyn joka ikinen päivä ihmettelemään sitä miten hyvä oloni on ihan kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Onhan tätä jatkunut jo viime vuoden lopulta saakka, mutta kun olo sen kuin kohenee niin välillä joudun oikeasti kysymään itseltäni, että onko tämä totta? Ihan sama onko taivas harmaa, sataako lumenkaltaista asiaa huhtikuussa vai paistaako aurinko kirkkaalta taivaalta niin meikämandoliinin hyvä olo vaan on ja pysyy. Toki säätilaraivareita voi tulla tilapäisesti, mutta parempi raivota ne ulos välittömästi kuin jäädä kieriskelemään vitutuksessa. Mutta auta armias jos aurinko möllöttää siniseltä taivaalta niin siinä kohtaa meinaa aivan sydän räjähtää!

Mitä parempi oloni on, sitä vahvemmin tunnen, että hyvinvointi ja sen kanssa työskentely ovat sieluni kutsumus. Meneillään onkin sen parissa todella kiinnostavia projekteja ja uusia alkuja. Aika näyttää mihin kaikki vielä johtaa, mutta sen tuntee luissa ja ytimissä kun elää sydämensä johdatuksessa.

Joka ikinen aamu herätessäni tunnustelen oloa kropassa ja katson itseäni peilistä miten terveeltä ja hyvinvoivalta näytän. Silmät ja kasvot ovat itselleni yksi merkittävä hyvinvoinnin mittari. Minulla oli pitkään aikakausi, kun silmät olivat aamuisin turvonneet, punoittavat ja utuiset. Nyt peilistä katsoo aamuisin kirkkaat silmät ja kasvot, joissa ei ole pöhötystä. Keho on herätessä virkeä ja odottaa uutta päivää. Pelkästään se saa aikaan kiitollisuuspuuskan.

Ajattelin listata ne konkreettiset asiat, jotka ovat parantaneet hyvinvointiani merkittävästi. Näiden lisäksi oleellisena osana on tietenkin henkinen hyvinvointi ja omien tunnelukkojen tai selvittämättömien asioiden käsittely.

1. Liikunta. Hesarissa oli juuri artikkeli siitä, kuinka kalliiksi suomalaisten huono kunto ja vähäinen liikunta yhteiskunnalle tulevat.  Omalla kohdallani liikkuminen on paras lääke hyvien yöunien lisäksi aivan kaikkeen. Liikutan kehoani joka ikinen päivä, mutta oleellista on löytää balanssi eri liikuntamuotojen välille ja hermoston pitämiseen tasapainossa. Sykettä nostava ja fyysistä suorituskykyä parantava liikunta aktivoivat sympaattista hermostoa (joka vastaa elimistön taistele tai pakene -reaktiosta), joka on muutenkin nykymaailman menossa lähes kaikilla ylikuormituksessa. Siksi on tärkeää tehdä palauttavia harjoituksia vastapainoksi, joka aktivoi parasympaattista hermostoa (joka vastaa puolestaan elimistön lepää ja toivu -tilasta). Näiden kahden välillä tulisi vallita tasapaino. Minulle sopivan kombon muodostaa noin 2-4 astangajoogaharjoitusta viikossa, ehdottomasti energiatasoja tunnustellen ja treenin intensiteettiä säätäen. Kerran viikossa ratsastan ja pyrin myös uimaan kerran viikossa. Muina päivinä teen yin joogaa, joka nimenomaan rauhoittaa aktivoiden parasympaattista hermostoa. Yleensä teen kotona yin joogan jälkeen muutaman core-jumppaliikkeen. Jos yöunet ovat jääneet huonoksi tai lyhyeksi, en koskaan lähde astangaan aamulla, vaan teen aina yin joogan. Jo valmiiksi väsynyttä kehoa ja mieltä on turha rasittaa fyysisellä ponnistelulla. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että tekisi hyvää lisätä sykettä nostavaa liikuntaa sillä kuntokin on kohentunut. Sen vuoksi ajattelin nyt aluksi lisätä astangatreenien määrää, mutta kenties kokeilla myös jotain uutta. Haaveilen tällä hetkellä uudesta Oura Ringistä (se entinen malli on kamala möhkäle), joka antaisi tarkempaa tietoa oman kropan fyysisestä tilasta ja sen pitämisestä optimaalisena.

Liikkumisessa parasta on sen tuoma todella autenttinen ilo ja selittämätön hyvä olo. Kaikissa lajeissa kehittyminen ja uusien taitojen oppiminen tuo iloa, jota parempaa en keksi. Sillä on aivan valtava merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Uusien taitojen ja omaan kehoon tutustumisen opettelu kasvattavat myös kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Liikunta on itselleni niin mielettömän iso juttu, että jos nyt lähtisin opiskelemaan itselleni uutta ammattia, opiskelisin hyvin todennäköisesti liikunnanohjaajaksi. Toivottavasti sinulla on liikuntaharrastus, josta nautit ja joka tuo iloa. Ja jos ei ole, niin haastan sinut hankkimaan sellaisen välittömästi! Vanhan lajin ohelle kannattaa myös kokeilla jotain ihan uutta, esimerkiksi uintia ja astangajoogaa, mitä voit opetella vaikkapa Sisiliassa syyskuussa minun ja uintivalmentajani Laura Mannisen opetuksessa.

2. Tasapainoinen verensokeri. Kiitos rasvakahvin, rasvojen lisäämisen ruokavalioon reilulla kädellä ja 6-8 tunnin aikaikkunan, johon ajoitan koko päivän syömisen (aamun rasvakahvi pois lukien), oloni on jatkuvasti tasaisen energinen, kirkas ja selkeä. Sanavarastooni ei kuulu enää sellainen asia kuin nälkäkiukku. Se tuntuu tällä hetkellä jo täysin vieraalta käsitteeltä. Siinä missä ennen oli pakko puputtaa jotain parin tunnin välein, tällä hetkellä pystyn ottamaan täysin lungisti, jos syöminen jostain syystä venähtäisi. Suhtaudun siihen kuin lyhyenä paastona eikä senkään jälkeen tarvitse ahmia ruokaa. En ole koskaan laskenut kaloreita ja syön edelleen niin paljon, että olen kylläinen, mutta verensokerin tasaisena pysymisen ansiosta kaikki himotukset ovat järisyttävän paljon lievempiä kuin koskaan ennen. Mässäilen ravinnetiheällä ruoalla ja koska en talvisin kestä kylmiä vihersmootheja, on Instassa lähes päivittäin näkyvä vihervelliksi ristimäni viherkeitto ollut todellinen pelastus (ohje löytyy Food Pharmacy -kirjasta).

Kiitos ayurvedan, sain kroppani viime vuonna sellaiseen balanssiin, että pystyn nykyisin syömään kohtuudella mausteisempaa ruokaa kuin aiemmin sekä paljon sellaisia asioita, jotka aiheuttivat ennen närästystä, vatsan polttelua ja refluksioireita, kuten sitruunaa, tomaattia ja inkivääriä. Elän suorastaan kuherruskautta värikkään ruoan kanssa tällä hetkellä, koska olen löytänyt itselleni optimaalisen balanssin ruokavalintoihin. Hyvinvointia tukevat ravintolisät ovat siinä vielä kylkiäisinä.

3. Lepo, palautuminen ja yleinen höllääminen. Suorituskykyni on kasvanut aivan huimasti, kiitos tasaisen verensokerin. Mutta se ei tarkoita sitä, että antaudun liian kovan paahtamisen vietäväksi. Kaikista tärkein hyvinvointihommeli on pitkät ja hyvät yöunet, rasituksesta palautuminen ja välitön höllääminen, jos töiden kanssa on ollut hetkellinen stressisuma/kiire. Tähän kategoriaan kuuluu myös lepo HETI, jos tulee kipeäksi. Itse vilustuin pari viikkoa takaperin. Hommasin välittömästi itselleni tuuraajan joogaan ja jäin sängyn pohjalle lepäämään. Paranin ennätysvauhtia eikä tauti pitkittynyt.

4. Delegoiminen. Yksi mullistavimmista asioista tänä vuonna on ollut apujoukkojen palkkaaminen ja delegoiminen niihin asioihin, missä oma ammattitaitoni ei ole parhaimmillaan tai jotka eivät ole intohimojani. Inke ja Mariela ovat tuoneet suurta apua sisällöntuottamiseen ja Violan palkkaaminen valokuvajaaksi on koko tämän vuoden paras päätökseni. Erittäin suuri toiveeni on pystyä palkkaamaan syksyllä tai viimeistään ensi vuonna vielä assari yleismies tai -nais Jantuseksi. Moni pienyrittäjä sortuu siihen ettei raaski palkata apua vaan koittaa väkertää liian paljon asioita niska limassa – se on kuin suossa rämpimistä, ei todellakaan kannattavaa bisnekselle pitkällä tähtäimellä.

5. Viisveisaaminen. Olen noudattanut tietämättäni jo pitkään viis veisaamisen elämän mullistavaa taikaa, mutta kyseisen kirjan luettuani entistä hanakammin. En voi revetä joka suuntaan tai vastata joka ikiseen viestiin. Mietin tarkkaan mihin tilaisuuksiin haluan osallistua, tarvitaanko minua kaikissa palavereissa ja aiheuttaako jonkun deadlinen siirtäminen välitöntä haittaa jollekin. En mieti mitä muut ajattelevat olematta kuitenkaan välinpitämätön tai töykeä. Asetan ja pidän henkilökohtaiset rajani enkä suostu kanssakäymiseen energiannyhtäjiltä haiskahtavien kanssa. Kieltäydyn töistä, joita en ehdi tehdä ja kieltäydyn töistä joihin en voi tarjota parasta mahdollista panosta ja hyötyä asiakkaalle.

+ bonusvinkki: nämä edellämainitut seikat voin tehdä itse (myös delegoimisen, koska päätöksen siitä teen minä itse), mutta sen lisäksi pyydän ulkopuolista apua, kun sitä tarvitsen. Viime syksystä asti esiintymisvalmentaja Essi Aulanko on valmentanut minua parhaaseen mahdolliseen esiintymiseen ja esiintymisjännitykseni onkin kääntynyt sen myötä päälaelleen: odotan ylihuomista Suomen Kosmetologien Yhdistyksen seminaarin luentoa 260 kollegalle perhoset mahanpojassa silkasta intohimosta. Kehon syviä jännityksiä ovat puolestaan auttaneet avaamaan kiropraktikko Samu Ruoppa Erottajan ViaVitalista, kiinalaisen lääketieteen akupunktiohoitaja Taina Alakulppi Lääkärikeskus Sofianovasta sekä universumin ihmeellisin hieroja Tanja Lahtinen. Nämä ovat kuitenkin bonusta, kuin kerma kakun päällä ja koen, että teen jokaisen ulkopuolisen auttajan kanssa ikäänkuin yhteistyötä sen sijaan, että heittäytyisin laverille tyyliin ”hoidappa minut kuntoon”. Ensisijainen homma on halu voida itse paremmin ja kehittyä. Tästäpä tuli vielä mieleen aivan mielettömän kaunis ja ihana kirja, Minna Eväsojan Shoshin – Aloittelijan mieli, joka sisältää todella ihania japanilaisia ikuisia viisauksia.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että tasapaino kehon kuuntelun, lempeyden ja suorittamisen välillä on joskus vaikea hiffata. Mutta sen voin sanoa, että omalla kohdallani ei toimi tippaakaan pahoinvoinnin ihannointi tyyliin, että ”kyllä nyt pitää antautua sohvannurkkaan viltin alle syömään suklaata kun väsyttää niin paljon ja ulkona sataa”. Ei ole sitten kertaakaan edistänyt hyvinvointiani aidosti vaan tuonut pelkän hetkellisen mielihyvän tunteen. Itselleni tuossa tilanteessa toimii ehdottomasti parhaiten kehon liikuttaminen, mutta oleellista on se, miten liikkuu ja millaisen rasituksen valitsee. Toisinaan se vaatii pientä ”pakottamista” ja omasta mielestäni juuri tämä on sudenkuoppa, mihin moni helposti putoaa: missä on tasapaino ns. hyvän pakottamisen ja suorittamisen välillä? Liiasta suorittamisesta puhutaan paljon, mutta moni ikäänkuin oikeuttaa sen varjolla itselleen pahoinvointia edistävät valinnat ettei alkaisi muka suorittamaan. Tämä voi olla kinkkinen paikka oppia tunnistamaan missä menee raja. Jos hyvinvointi on ollut retuperällä pitkittyneesti, aivojen ohjelmointi uusiin rutiineihin vaatii aikaa ja totuttelua. Kun tajuaa, että uudet rutiinit ovat nautinto ja elämän suola, ei tarvitse käydä keskustelua itsensä kanssa valinnoista ja silloin se suklaa, pizza tai whatever toimii ihan eri tavalla eikä sitä kaipaa. Valinnat oman hyvinvoinnin puolesta tulevat silloin ytimestä, ilman mitään kieltoja ja rajoituksia tai ajatuskiemuroita.

Millaista liikuntaa harrastat ja milloin olet viimeksi opetellut jonkun uuden taidon? Jos nyt voisit valita uuden harrastuksen, mikä se olisi? Asteikolla 1-10, kuinka hyvin sinä aidosti voit?

Kuvat Katja Kokko

/ / / / / / / /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Heili sanoo:

    Ihana juttu Katja! 🙂

    Olet voimakkaasti viitoittanut minulle uutta paremman hyvinvoinnin tietä. Olen aidosti innostunut tästä uudesta luonnonkosmetiikan maailmasta, mutten vain tuotteista, myös siitä miten hoidan ihoani ja samalla rentoutan mieltäni aamuisin ja iltaisin näiden toimenpiteiden äärellä. Aikaa kuluu itseni hoitamiseen enemmän kuin koskaan, mutta läheiseni myös kehuvat miten paljon paremmin tunnun voivan.

    Varovaisesti aloittelen myös joogan parissa. Kaikenlainen venytteleminen on niin mahtavaa kun päivätyökseen istuu enimmäkseen suunnittelupöydän ääressä erilaisissa jumitusasennoissa.

    Oma parempi hyvinvointi ja tyytyväisyys heijastuu myös muihin ihmisiin. On niin ihanaa kehua maasta taivaaseen miten paljon paremmin iho voi kaiken uuden omaksumisen myötä.

    Mulla on toki vielä valtavasti matkaa, ja tulee edelleen ostettua välillä jokin ”kukka” tuote tai syötyä liian tulisesti mutta siinä annan itselleni anteeksi ja korjaan virheen seuraavalla kerralla.

    Kävin tänään Lupauksen Tarjan kasvohoidossa ja siinä oli kyllä niin taivaallinen kokemus ettei mulla löydy sanoja kehumaan häntä. Jo pelkkä kosketus on kuin taikaa.. suosittelen lämpimästi ihan kaikille! 🙂

    Tie on auki eikä paluuta vanhaan ole enää. <3

    • Parasta on kuulla juuri näitä tarinoita, missä tie hyvinvointiin lähtee ihonhoidon kautta <3 Tai siis väliäkös sillä mitä kautta se lähtee, mutta kun ihonhoito on kuitenkin omassa työssäni se merkittävä osa, niin hienoa kuulla, että syvin viesti on silloin tavoittanut lukijan <3

  2. Kamala myöntää, mutta aidosti voin asteikolla 1-2 🙁
    Olen valinnut väärin työni ja nyt pitkään olenkin miettinyt miten voisin tehdä korjausliikkeen. Työ on raskasta henkisesti ja fyysisesti ja vie ainakin tällä hetkellä kaikki voimavarani. Siihen plussana henkilökohtaisessa elämässä tapahtuvat kriisit. Yhtään ei myöskään helpota omaa mieltä, että huomaa monessa asiassa valinnen / tehneen niin totaalisen väärin. Elämän suuntaaminen onnellisempaan ja oikeaan suuntaan tuntuu vaikealta, koska niihin itse vaikuttaminen (muiden aiheuttamat stressitekijät) on hankalampaa. Joka ikisen viikon alussa sitä päättää, että tänään alkaa energinen ja voimavaratäyteinen uusi ajanjakso elämässäni. Mutta voimat eivät vain riitä. Tuon kirjan ”Viis veisaamisen…” aionkin nyt käydä nappaamassa kirjastosta heti.

      • Yleensähän kriisit tuppaavat sitten pakkautumaan yhteen ajankohtaan, kun aletaan olla ns. puun ja kuoren välissä eikä vaihtoehtoja enää ole; asioita täytyy muuttaa. Jos oma hyvinvointi on 1-2 niin silloin on ihan ehdottomasti muutoksen paikka! Kaikista tärkeintä on se, että tiedostaa itse tilanteen, koska se mahdollistaa muutoksen käynnistämisen, joka on ihan varmasti mahdollista, mutta se tapahtuu tippa-annosteluna pienin askelin. Vaikka omat valinnat voisivat tuntua miten vääriltä hyvänsä, muutoksen kautta yleensä koittaa vielä se päivä, kun tajuaa, että on koko ajan ollut juuri siellä missä on pitänytkin. Mukaan on tarttunut juuri ne oikeat kokemukset, jotka vielä kääntyvät rikkaudeksi ja erittäin arvokkaaksi opiksi, olipa se mitä hyvänsä ja siinä kohtaa onkin kiitollinen niistä aiemmin vääriltä tuntuneista valinnoista ja tekemistään virheistä. Aikoinaan sain itse paljon voimaa self help- kirjallisuudesta, mutta muutokseen on hyvä saada tueksi joku ihminen, kuten terapeutti. Siihenhän meillä on Suomessa kuitenkin mahdollisuus saada myös rahallista tukea. Tsemppiä Piu, kyllä löydät vielä oman tiesi, pyydä siihen avitusta, vyyhtiä on vaikea saada itse auki <3

      • Tahdon kanssa tsempata piuta. Itse noin viisi vuotta sitten olo oli pitkälti sama. Kaikki valinnat tehty väärin elämässä ja tuntui ettei tiedä miten sieltä etenisi kohti omia unelmia ja mitä ne unelmat ja hyvä olo edes ovat. Pienin askelin, pienin askelin.. Ei ehkä kannata maanantaina herätä ja päättää, että nyt muuttuu koko elämä. Voisiko ensin muuttaa jotain pientä? Vaihtaa vaikka sen työn, jos ei unelmien työhön, niin edes johonkin vähemmän kuormittavaan. Silloin on aikaa keskittyä omaan hyvään oloon ja kun se on kunnossa voi suunnata jo kohti sitä unelmien työtä. Tai ehkä liikuntaharrastus, josta ammentaa voimaa.

        Ja sellainen itsensä syyttely johon helposti sortuu ”näin tässä nyt kävi ja itse mokasin ja mitään ei ole tehtävissä” on hyvä jättää pois jo alkuunsa. Se ei johda mihinkään. Kuoppaan voi pudota, mutta sieltä pitää myös nousta ja joskus (kuten omalla kohdallani) siihen saatta tarvita myös apua. Ammattilaisia on onneksi saatavilla, sekin kannattaa pitää mielessä. Oma hyvinvointi on mennyt eteenpäin, ei päivä, viikko, eikä kuukausi tahtia vaan puhutaan vuosista. Mutta nyt pikku hiljaa, kun pääsin eroon kuormittavasta parisuhteesta, löysin ihanan asunnon kamalan pommin jälkeen (jossa kuitenkin sain rauhassa yksin keskittyä omaan itseeni ja hyvinvointini parantamiseen) ja nyt viimein työkuviotkin antavat toivoa tulevasta, on oma mittarini aiemman kahden jälkeen jo vähintään 8 ehkä lähempänä 9. Ihanaa kevättä ja sitkeästi vain kohti parempaa 🙂

      • Just näin! Juuri se oivallus on tärkein, että kertalaakista ei voi muuttaa kaikkea, vaan eka joku pienempi juttu. Siitä se muutos lähtee rullaamaan isommin. Ihanaa, että tsemppaatte täällä toisianne omilla tarinoillanne <3 <3 <3

    • Juliajii sanoo:

      Tsemppiä! Kaikki muuttuu varmasti vielä paremmaksi, kun olet itse huomannut ettei olo ole hyvä.

  3. Johanna sanoo:

    Joogaa harrastan kotona säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuntosalilla käyn, vaikka motivaatio heittelee rajusti. Ja nyt keväällä juoksulenkit auringonpaisteessa!

    Toivoisin tarkempaa juttua ruokavaliostasi. Aikaikkuna kuulostaa mielenkiintoiselta. Ja miten pystyt syömään niin paljon vihreitä ilman vatsaongelmia?
    Itse olen myös jonkinlaisessa murroksessa omassa ruokavaliossani, mutta jotenkin en tiedä mihin suuntaan sitä lähtisin viemään.

    • Mikä tahansa kevätauringossa tapahtuva liikkuminen on <3 <3 <3 Kuntosali ei ole ikinä ollut meikäläisen heiniä, mutta voisin kuvitella kyllä käyväni jossain kahvakuula ja jollain ööö spurttitunneilla. Mikään laitetyyppi musta ei varmasti tulisi!

      Vatsa kestää vihervellin juurikin sen vuoksi, että se on lämmin ja blenderi vetää sen pieneksi silpuksi. Kylmät asiat on mahalaukulle kauhea shokki ja itselläni ainakin talvella menee helposti maha niistä sekaisin.

  4. Emilie sanoo:

    Asteikolla sijoitun varmaan siihen 2-3 väliin ja uutta asiaa (saatikka liikuntaa) en edes muista koska olen harrastanut/kokeillut. Pieni inspiraatio tuntuu tosin kytevän jossain sisimmässä, ja olenkin ajatellut satsata kehoni hyvinvointiin, niin kuin olen henkisenkin puolen ongelmankorjaukseen tehnyt. Jooga on pitkään ollut mielenkiinnon kohteena, ehkäpä juuri kokonaisvaltaisuutensa vuoksi, mutta en ole uskaltanut tunneille pitkän liikkumattomuuteni ja (todella) jäykkien raajojeni takia

    Aion palata aina synkemmän hetken tullen tähän blogipostaukseen ammentamaan motivaatiota oman hyvinvointini parantamiseen 🙂 Joogavinkkejä aloittelevalle otetaan vastaan!

    • Jooga sopii ehdottomasti kaikille liikkumattomille rautakangille – sellainen olin itsekin aloittaessani. Pilke silmäkulmaan ja uutta oppimaan ilman suorituspaineita! 🙂

  5. Hanna sanoo:

    Yogaian kautta löysin säännöllisen joogaamisen ilot reilu vuosi sitten ja ensimmäistä kertaa elämässäni voin sanoa, että minulla on liikuntaharrastus! Koen sen tuoneen elämääni merkittävästi lisää iloa, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Varovasti haaveilen tanssimisesta, se olisi varmaan seuraava uusi harrastukseni. Hyvinvointini on tällä hetkellä ehkä 7-8, mutta minulla se on vähän liian riippuvaista säätilasta. 😀

    • Tsirp sanoo:

      Yogaia on munkin mielestä ihana! Mulla olisi joogakortilla vielä kertoja, mutta onneksi se on pitkään voimassa, koska en ole nyt yogaian löydettyäni jaksanutkaan lähteä salille joogaan, vaan joogailen kotona. 🙂

  6. Juliajii sanoo:

    Hei mua kiinnostais välipalavinkit: Mitä syödä iltapäivällä töissä ennen joogaa? Joku tuorepuuro vois olla hyvä, mut syön sitä usein jo aamulla. Kiitos!

    • Joku neutraali vihersmoothie. Esim. pinaattia, korianteria, avokado, vähän sitruunamehua, suolaa ja haaleaa vettä, ei kylmää. 🙂 Tai sitten pieni kourallinen makadamia- tai saksanpähkinöitä ja ehkä pari isoa rusinaa tai vähän hunajaa.

  7. Kiitos Katja! Olen pitkään seurannut blogiasi ja olen saanut siitä monet hyvät tuotevinkit!

    Merkittävät hyvinvointia parantavat asiat itselläni ovat: rakkaus (niin itseä, kuin lähimmäisiä kohtaan) liikunta ja ruokavalio. Jos nämä asiat ovat hyvin, niin on energiaa nauttia elämästä, oppia uutta, pitää itsestä ja lähimmäisistä hyvää huolta.
    Uskon myös, kun nämä asiat ovat hyvin, niin meillä on vahvuutta kohdata haasteita ja surua, mitä elämä joskus eteen tuo.
    Täydellistä sen ei tarvitse olla, on lupa olla ihan ihminen – epätäydellisen ihana.

    • Joo elikkäs jauhan pavut itse ja keitän kahvit. Sitten blenderiin 1 rkl luomugheetä, 1 rkl MCT-öljyä, 1/2 rkl kookosöljyä ja 1 tl tocotrienolsia eli lesitiiniä. Blendaus pari sekunttia että sekoittuu hyvin 🙂

  8. Tsirp sanoo:

    Ihana postaus! Kiinnostaisi kuulla, miten käytännössä pidät verensokerin tasaisena ja miten illallakaan ei tule nälkä, kun kuitenkin ilmeisesti heräät aika aikaisin?

    Harrastin ennen kaikkea mahdollista liikuntaa tosi paljon, mutta fyysisen terveyden romahtamisen myötä en ole nyt vuoteen voinut harrastaa muuta kuin kävelyä ja yin-joogaa, välillä hathaakin tai vastaavaa. Jos olisin jo täysin terve, niin sieluni hihkuisi riemusta, kun pääsisin juoksulenkille, uimaan ja astanga- tai vinyasa-joogaan!

    Toi oli tosi hyvä pointti, ettei huonojen yöunien jälkeen tai stressaavassa tilanteessa kannattaisi tehdä lisää kuormittavaa ja sympaattista hermostoa aktivoivaa liikuntaa. Itse kävin vuosi sitten ihan ylikierroksilla, ja lisäksi urheilin tosi paljon. Edelleen stressivaste on herkillä, mutta onneksi nyt osaan rauhoittaa kehoani yin-joogalla ja meditaatiolla.

    Uusin asia mitä olen opetellut, on ollut aivojen muokkaus neuroplastisuuden avulla. Olen ymmärtänyt monia asioita omasta elämästäni, ja että pystyn vaikuttamaan mieleni ja kehoni toimintaan ohjelmoimalla aivojani. Näin pystyn päästämään irti itselleni haitallisista ajatusmalleista ja toimintatavoista. <3 Tää on ollut parasta, mitä mulle on pitkään aikaan tapahtunut. 🙂 Sen avulla olen päässyt uupumuksesta ja työkyvyttömyydestä, jopa juossut jo yhden juoksulenkin ilman, että siitä olisi seurannut päiväkausien uupumus ja migreeni. Tää todellakin toimii. 🙂

    • Joo elikkäs tuossa kirjoituksessa mainitsinkin, että rasvakahvia lukuunottamatta syömisen aikaikkuna on 6-8 tuntia. Eli kun herään, juon rasvakahvin, about klo 7. Syön klo 13-14 tienoilla sitten lounaan. Ja illalla syön klo 20. Mutta onnistuu se ilman tuota rasvakahviakin, testattu on. Mm. Food pharmacy -kirjassa on tämän hyödyistä juttua. Rasvojen tankkaamisella on uskomaton vaikutus ja hiilarien vähentämisellä. Millään keto-ruokavaliolla en ole, mutta kai sitä jonkinlaiseksi versioksi VHH-ruokavaliota voisi kutsua.

      • Tsirp sanoo:

        Aa ok niin siis rasvakahvia ei ilmeisesti lasketa. Siksi ihmettelin sitä 8 tunnin aikaikkunaa, kun jos syö aamupalan klo 8, niin viimeinen ateria pitäis syödä klo 16. Uskomatonta, että kupillisella rasvaa saa näläntunteen pois pitkäksi aikaa. 😀 Ehkä pitää kokeilla! Tosin olen vasta opetellut uudestaan syömään hiilareita, joita aiemmin demonisoin, joten täytyy edetä rauhassa. Mulla on kyl nälkä parin tunnin välein, ja se on tosi ärsyttävää!

      • Joo eli jos lasket rasvakahvin mukaan (koska kaloreitahan siinä on), on syömisen aikaikkuna toki täysin eri. Itse en sitä laske, koska se ei täytä vatsaa, vaan antaa aivoille ja kropalle energiaa eikä nälkä yksinkertaisesti tule aiemmin.

        Food Pharmacyssa ei puhuta rasvakahvista mitään, vaan suositellaan aamiaisen siirtämistä myöhemmäksi parilla tunnilla. Esim. kokeile syödä sun aamupala klo 8 sijaan klo 10 ja ajoita päivän syömiset välille 10-18, siinä sulla on 8h aikaikkuna. Vähitellen voit siirtää aamiaista vielä myöhemmäksi. Ja voit juoda vaikka tavallisen kahvin herätessäsi jos olet kahvi-ihmisiä.

  9. Julia sanoo:

    Joku täällä jo kommentoikin kuinka ihonhoidon ja sinun vinkkien kautta löytynyt tie kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huolehtimiseen. Kiitos Katja blogistasi!

    Kauan odotetuttu tilaus Whamisan tuotteita (original kasvovesi & kasvorasva) tulivat juuri postissa. Normaali ihoni selkeästi reagoi tuotteisiin kun iho tuntui menevän heti jopa huonompaan kuntoon… pukkamaan pientä näppyä jne. onko tämä ihan normaalia? Suosittelisitko silti kokeilemaan pidempään?

  10. Blue Peony sanoo:

    Löysin joogan pariin kolmisen vuotta sitten, ja nykyisin se on niin kiinteä osa elämää, ettei elämästä vain tulisi mitään ilman joogaa! Nyt lapsen kasvettua jo sen ikäiseksi, että voin mennä vapaammin, olen alkanut kiinnostua erilaisista käden taidoista. Viime kuukausina olen opetellut betonivalua ja kynttilöiden valmistusta, seuraavaksi kiinnostaisi kokeilla keramiikan valmistusta…

  11. Juulia sanoo:

    Heippa Katja, mietin edelleen miten voit poissulkea rasvakahvin tuosta syömisen aikaikkunasta. Kommentoin tähän liittyen jo aikaisempaan ruokavaliopostaukseen, mutta ilmeisesti kommenttini jäi huomaamatta (mikä on ymmärrettävää). Kirjoitit tuolloin: ”Rasvakahvin avulla pystyy siis jatkamaan paastoa yön jälkeen helposti 4-6 tuntia, joka tarkoittaa omalla kohdallani käytännössä aamiaisen jättämistä väliin. Lyhyenkin paaston hyödyistä aivotoiminnalle on runsaasti näyttöä.” Jäin tästä miettimään, että miksi puhut paastosta, vaikka olet juuri juonut rasvaa. Rasva täytyy pilkkoa kuten muutkin makroravinteet ja myös siitä vapautuu energiaa. Todellisuudessa rasvakahvi siis katkaisee yöpaaston.

    Ps. Kiitos upeasta blogista, olen saanut täältä paljon apuja oikuttelevaan ihooni 🙂

    • Noniin kysyin mua viisaammalta ravintoasiantuntija Yazka Lovelta selvennyksen asiaan. Eli rasvakahvi ei nosta insuliineja, kuten hiilarit ja proteiinit tekevät, vaikka se rikkookin paaston teknisesti kaloreilla. Kuitenkin esim. insuliiniresistenssin hoidossa tunnetaan käsite ”rasvapaasto”, eli keho saa energiaa rasvasta, mutta insuliinit eivät nouse. Oikeassa rasvapaastossa hiilarien määrä on ruokaikkunassa alle 60 g, jopa alle 30 g. Eli se mitä olen tarkoittanut on, että saan aamulla rasvakahvista energiaa aivoille ja keholle, mutta verensokeri ei nouse ja sen ansiosta voin aloittaa proteiinia ja hiilareita sisältävät ruoan syömisen vasta myöhemmin päivällä. Tämän takia mainitsin tässäkin postauksessa että rasvakahvi poisluettuna ruokaikkunani (eli muutakin kuin rasvaa sisältävä ateriointi) on 6-8h (enkä puhunut paastosta mitään). Modasin tuota aiempaa postausta niin ei tarvitse enää hämmentyä 🙂

      • Juulia sanoo:

        Kiitos kovasti tarkennuksesta! Jos sinua tai jotakuta muuta kiinnostaa niin kaiken ruuan/juoman paitsi veden nauttiminen 8-9h aikaikkunassa tutkitusti ehkäisee lihavuutta, kolesteroliongelmia, diabetestä ja monia muita sairauksia sekä parantaa ravintoaineiden homeostaasia.

        Tässä on esimerkiksi yksi laadukas tutkimus aiheesta: http://www.cell.com/cell-metabolism/fulltext/S1550-4131(14)00498-7

        Ennen selvennystäsi kuulosti siltä, että puhut em. asiasta, mutta tarkoititkin eri asiaa. Varmasti hyvä ratkaisu tuo sinunkin tapasi 🙂

        Ihanaa kevättä Katja!

      • Joo mä seuraan tosi paljon ketoosiin liittyvää keskustelua ja kirjoittelua, ja siellä on just toi eri kulma (rasvapaasto) asiaan kun taaskin esim. Food Pharmacy -kirjassa (josta oon kirjoittanut muutaman kerran ja saanut siitä tosi paljon hyödyllisiä vinkkejä) puhutaan juurikin tuosta ihan täsmällisestä pätkäpaastosta. Ja molemmista löytyy erittäin paljon tutkimustietoa, pääasia että löytää sen mikä toimii omalle kropalle ja mielelle 🙂 Hyvää kevättä myös sulle!

  12. Minka sanoo:

    Heipä hei ja kiitos blogistasi.
    Elän tällä hetkellä hektistä elämää (kukapa meistä ei) liikkuen kolmen kaupungin välillä, opintoja viimeistellen, töitä sekä väitöskirjaa tehden. Kaksi koiraani liikuttaa minua tai miestäni päivittäin kävelyille ja toisen kanssa treenaan agilityäkin, siinä saa itsekin liikuntaa vähän. Lisäksi treenaan myös itse uintia kerran tai kahdesti viikossa valmennuksessa, juoksen, hiihdän tai pyöräilen. Välillä käyn joogassa (kun ehdin mysoreen, kotitreenit ovat mulle pakkopullaa) sekä crossfitissä (tai teen sitä kotitreeniä :D) ja viimeisimmäksi olen alkanut opettelemaan seinäkiipeilyä. Että aika laajalla skaalalla mennään. Välillä osallistun juoksutapahtumiin (polkujuoksuun), mutta vain, jos oikeasti sille tuntuu. Jos osallistuminen tuntuu yhtään pakkopullalta, jätän väliin. Olen muutenkin viime vuosina alkanut ajattelemaan, että treenaan vain itseäni, en parempia suorituksia varten. Siksi kai sitä jaksaakin montaa eri lajia: yhdessäkään ei tarvitse olla paras, riittää, kun itsellä on kivaa. Välillä on viikkoja, jolloin ehtii treenaamaan vain kerran ja toisinaan taas treeniä kertyy joka päivälle. Oman hyvinvointini sanoisin olevan 7 -8. Opettelua olisi arkirytmissä ja ruokailussa. Lisäksi olen kova haalimaan töitä itselleni ja tästä syystä välillä olen aivan piipussa. Tämä johtaa siihen, että en ehdi olla oikein hyvä läheinen kenellekään, mikä johtaa huonoon omatuntoon. 🙂 Mutta all in all, aika hyvin menee kuitenkin.

  13. Sanna-Mari sanoo:

    Moikka!
    Mihin ”vaivaan” hoidatit itseäsi akupunktiolla? Aihe kiinnostaa 🙂