Purkkinurkan Inke on hulluna meikkeihin – etenkin sellaisiin, jotka eivät saa käyttäjäänsä näyttämään ”meikatulta”.
Muistatko, kun aloitit meikkaamisen? Mikä oli ensimmäinen meikkituotteesi? Minulla se taisi olla kivipuuteri ja olin ehkä 11-vuotias. Äitini ei kuitenkaan ostanut minulle tuota puuteria ehostustarkoituksiin, vaan ruhjeiden peittelyyn. (Älkää huolestuko, tästä on tulossa ihan hauska juttu!)
Ilmeisesti palava kiinnostukseni kauneudenhoitoon nosti päätään juurikin noina aikoina, ja oma-aloitteisena tyttönä olin päättänyt viedä naistenlehdestä lukemani vinkin käytäntöön. Aloittelijaminä ei kuitenkaan ymmärtänyt, millaisella voimakkuudella tuota vinkissä neuvottua huulten kuorintaa froteepyyhkeen avulla kannattaisi tehdä, joten tulin hanganneeksi huulten kuolleiden ihosolujen lisäksi pois ihan kiitettävän määrän huultenympärystä ja leukaa. Kaikki tämä tapahtui tietysti juuri kevätjuhlaa edeltävänä iltana – ilmeisesti tämä uusien asioiden testailu kehnosti valittuina ajankohtina on ominaispiirteeni, josta en tule pääsemään koskaan eroon.
Rohtuneella naamalla vedetyn kevätjuhlan jälkeen vuorossa olikin yläaste, ja kuvioihin astui ruskea ripsiväri. Sitten mentiinkin monta vuotta ripsarin ja huulikiiltojen voimalla, joista omassa nuoruudessani yllättävän moni oli muuten sävyltään ei-ketään-imartelevan helmiäissininen. Ysillä kovin juttu oli valkoinen, peittävä helmiäisluomiväri ja siihen mätsäävä mattavalkoinen, kuivakka rajauskynä (oh dear), ja taitaapa noihin vuosiin mahtua myös useampia väärin valittuja meikkivoidesävyjä sekä heikosti häivytettyjä peitepuikkoja.
Sitä en muista, missä vaiheessa meikkaaminen muuttui järkyttävästä tuhertelusta omien piirteiden hallituksi korostamiseksi, mutta näin on – luojan kiitos – jossain kohtaa kuitenkin päässyt käymään. Nykyiset yläasteikäisethän ovatkin näissä hommissa käsittämättömän lahjakkaita: meikkiä on usein sen verran, että ikää lävähtää kymmenkunta vuotta lisää, mutta on kuulkaa lookeissa contouringit ja highlighterit paikallaan, rajaukset mintissä ja luomivärit on fleek. Ja näinköhän on kukaan heistä aloittanut meikkaamista hangattuaan ensin kasvonsa vereslihalle?
Vaikean alun jälkeen (ja ehkä juuri siksi) meikkipussiini on päätynyt enimmäkseen tuotteita, joiden ei ole tarkoitus paistatella pääroolissa, vaan auttaa esiin paras mahdollinen, mutta silti tunnistettava versio omista kasvoistani. Kevyt meikkivoide, luonnollinen ripsiväri, tuuheuttava ja sävyttävä kulmageeli, hehkun herättelevä highlighter, terveen punan nostattava poskipuna, hieman tummemman varjon luomille langettava luomiväri… No, näette kaavan!
Sinänsä olen hieman kaavoihin kangistunut, että hyvän rutiinin opeteltuani minun on hankalaa jättää siitä osia pois. Tuotteita voin vaihdella, mutta opittuani, että kasvoni ovat mielestäni parhaimmillaan leviteltyäni niille myös poskipunaa tai highlighteriä, tuntuu look ilman niitä jokseenkin keskeneräiseltä. Lähden siis todennäköisemmin liikkeelle kokonaan meikittä, jos sinä päivänä ei ole aikaa tai jaksamista tehdä normaalia, ”täyttä” päivämeikkiä.
Esimerkiksi pelkkä meikkipohja näyttää mielestäni lattealta ja yksiulotteiselta, joten niinä päivinä, kun kasvojen väri on kaivannut tasoitusta (ollaanpa rehellisiä: ainakin ma-pe, useimmiten ma-la), koen tarpeelliseksi tarttua myös poskipunaan. Ja korostustuotteeseen – miksipä ei, siinähän se menee samaan syssyyn. Tällä haavaa tuppaan nakkaamaan pohjustetuille kasvoille vielä kevyet varjostuksetkin, nyt kun satuin löytämään itselleni aivan pomminvarman värin, jolla homma hoituu sukkelasti ja suttaamatta!
Viime aikoina fiilistelemäni poskipuna-korostusväripaletti on peräisin saksalaiselta luonnonkosmetiikkameikkibrändi Und Greteliltä, jonka taustalla vaikuttavat meikkitaiteilija ja brändäyksen ammattilainen. Jälkimmäisen estetiikantaju ei ehkä mene aivan yks-yhteen omani kanssa, mutta meikkitaiteilijan vision allekirjoitan kyllä riemusta kiljuen!
Kaikkiin ns. perusmeikkiin tarvittavien tuotteiden lisäksi sarjasta löytyy pari persoonallisempaa tulkintaa, jotka innostuimmekin Katjan kanssa tilaamaan testiin, kun valinnanvaikeus perusjuttujen osalta äityi kerrassaan mahdottomaksi. Sarjan verkkokauppa ei varsinaisesti loista havainnollistamiskyvyillään ja esimerkiksi meikkivoiteen sävynvalinta saitin pullo- ja pakkauskuvien perusteella olisi kyllä melkoista arpomista!
Sunne-poskipuna-varjostusväripaletin kanssa värin valinnassa on kuitenkin mahdollista onnistua vain tarjolla olevien kuvien perusteella. Saatavilla on kolme sävy-yhdistelmää, joista suosittelisin vaaleinta (Wide) vaaleaa meikkivoidetta käyttävälle ja kylmempiä sävyjä kaipaavalle. Omaan, keltapohjaiseen keskivaaleaan ihooni nappivalinta on paletin sävy Leve, jonka värit eivät nekään ole sieltä räväkimmästä päästä. Kolmas paletti kantaa nimeä Bero, jonka voisin kuvitella sopivan tummempiin ihonsävyihin tai kenties myös syvää rusketusta hehkuttamaan.
Kun avasin postista tulleen paketin ja testasin paletin sävyjä sormella ranteeseeni, lähetin Katjalle pettyneen viestin. Siis missä pigmentti? Värinapeista ranteeseen jääneet raidat olivat niin hentoiset, että eivät meinanneet valokuvaan tallentua. Olin tuolloin loihtimassa iltameikkiä ja tyylilleni uskollisesti päätin tietysti antaa uudelle tuotteelle mahdollisuuden – kukapa sitä nyt jaksaisi etukäteen testailla tai harjoitella, kun voi kokeilla kaiken tositoimissa…
Mutta uskokaa tai älkää, tuo palettihan pääsi kuin pääsikin oikeuksiinsa kasvoille sudittuna! Varjostustuotteen ei nimittäin tarvitse olla hirmuisen pigmenttipitoinen – ei ainakaan silloin, kun käyttäjä on amatööri, joka ei halua käyttää puolta päivää häivyttelyyn. Ja kun kasvoilla on varjostukset, poskipunankin kanssa riittää hillitympi värisävy. Niinpä tästä paletista poskille irtoava aavistus punastusta onkin tähän settiin täydellinen valinta! Yleensä olen voidemaisen poskipunan ystävä, mutta puuterisen varjostuksen parina tuntuu toimivan samaa laatua oleva puna – siksipä olen tämän tuotteen kohdalla suostuvainen ja halukaskin tekemään poikkeuksen tottumuksiini.
Varjostustuotteen väri on minulle juuri passeli kylmä maitokaakaon ruskea, joka ei näytä kasvoilla oranssilta rannulta tai ikävältä mustelmalta. Mitään Kardashian-tason kasvonmuokkauksia en tällä setillä lähtisi tavoittelemaan, mutta jos kaipaat kasvoillesi meikkivoiteen häivyttämää kolmiulotteisuutta tai eloisuutta, tässä on sun uusi paras kaveri!
Poskipunan imartelevin paikkahan on poskipään kohdalla. Hymyile leveästi peilin edessä, oikea kohta löytyy kyllä! Aloita värin levittäminen kuitenkin vasta pari sormenleveyttä nenänpielen jälkeen ja huolehdi siitä, että väri häivyttyy ympäröivään ihoon selkeitä rajoja jättämättä.
Nyt kun poskipunan paikka on selvillä, löytyy se varjostusvärinkin kohta helposti. Käytännössä levitän itse nämä tuotteet kuitenkin toisessa järjestyksessä: ensin varjostus, sitten puna! Imaise posket kevyesti lommolle ja levittele varjostusväriä poskiluun alapuolelle, noin korvakuoppaa suojaavan ”keskinipukan” kohdalta kohti suupieltä. Pidä kuitenkin linja skarppina ja huolehdi, ettei väri pääse valahtamaan suupielen alapuolelle. Häivytä varjostusväri huolellisesti – ja aina ylöspäin!
Muut paikat varjostuksille kannattaa testailla omilla kasvoilla, mutta otsan ja ohimoiden hentoinen varjostus pukee monia, toiset taas tykkäävät sipaista sävyä nenän varren kummallekin puolelle sekä leukaan. Sanoinko jo, että varjostusvärin häivyttämiseen kannattaa varata pari minuuttia ja hyvä valaistus? No, tätä en voi liikaa korostaa! (Ja mitä korostamiseen tulee, voi tähän lookiin yhdistää myös hentoisen korostusvärin. Sen ottaisin kuitenkin mieluiten voidemaisena, vaikka tämä testailemani paletti puuterinen onkin – voidemaisella korostustuotteella lopputulos kun harvemmin on mallia diskopallo.)
Paletin mukana tulee kaksi pientä meikkisivellintä, jotka eivät kaikkien odotusteni vastaisesti ole ollenkaan niin turhia kuin ajattelin! Pensselipurnukastani löytyy täysikokoiset versiot sekä varjostuksiin että poskipunalle, joten olisi vähän hölmöä olla käyttämättä niitä, mutta uskaltaisin kuin uskaltaisinkin lähteä vaikkapa viikonloppureissuun ihan vaan tämän paletin pensseleillä. Ainakin, jos mulla olisi mukana myös yksi yleissuti huolellisen häivyttämisen tueksi!
Ja sitten se outo osuus: sarjan sivuilla palettia käsketään käyttää koko kasvoille. Neuvojen mukaan vaaleampaa sävyä tulisi sutia koko kasvoille valoa tuomaan ja taikoa varjot paletin tummemmalla puoliskolla. Öö, joko minulla on paletista tähän tarkoitukseen nähden omiin sävyihini liian tumma versio, mutta nyt väitän kyllä tietäväni kokeilemattakin, että tätä vinkkiä ei ainakaan minun parane lähteä tämän paletin kanssa noudattamaan. Kuvailemani kaltaiseen perinteisempään käyttöön paletti on kuitenkin aivan nappikamaa ja uskaltaisin suositella sitä oikein oivaksi starttituotteeksi myös jollekin sellaiselle, jonka meikkiin ei poskipunaa tai varjostuksia vielä laisinkaan kuulu!
Tämän Und Gretelin paletin varjostusväristähän olisi myös no makeup -luomiväriksi, mutta tähän tarkoitukseen sarjalla oli niin houkuttelevan näköinen tuote, että oli napattava sekin testaukseen. Superskarpin näköistä Luk-luomiväripuikkoa valmistetaan vain yhdessä, useita imartelevassa sävyssä. Ei ole montaa viikkoa siitä, kun kirjoitin omasta luottoluomiväristäni, ja vaikka tämän version sävy onkin vakkaristani poikkeava, jaan ehdottomasti ajatusmaailman sarjan loihtineen meikkitaiteilijan kanssa!
Oikeaa kajalia muistuttava puikko rullautuu tuubistaan huulipunan tavoin – ja on muuten yllättävän jykevää tekoa, vaikka puikon kärki kapea ja terävähkö onkin. Sävy on monenlaisia piirteitä imarteleva, aavistuksen kultahippuinen pronssi, joka levittyy helposti, häivyttyy moitteettomasti ja kestääkin melko kauniisti.
Kuivahkomman puoleinen voideväri ei juuri kasaannu luomivakoihin ja kuluu päivän (tai illan..) mittaan pois huolettomalla ja nätisti elävällä tavalla. Tämän kanssa et suteja kaipaa: häivyttäminen sujuu sormin ja väri levittyy alemman ripsirivin alle helposti ihan omasta pakkauksestaan viivaa vetäen. Tuote on kerrassaan nerokas tulkinta luottoluomiväristä ja sen sävy erityisen mieluisa vaihtoehto tulevaa kesää ja pientä päivitystä silmälläpitäen! Jos siis kymmensävyiset megapaletit eivät tunnu omalta jutulta, mutta haluaisi kokeilla, miten oma look päivittyisi luomiväristä, tämän version kanssa on vaikeaa mennä vikaan.
Und Gretel -sarjaa Suomessa myy Green Lips Beauty, joten onnea Turku – teillä taitaa siellä olla mahdollisuus testailla sarjaa ihan livenä! Vähän kyllä kiinnostaisi näiden positiivisten kokemusten perusteella kokeilla noita muitakin tuotteita – ja Turkuhan on kieltämättä kiva kesäkaupunki…
Sarja ei ole edullisimmasta päästä, mutta ainakin testaamani tuotteet tuntuivat sekä innovatiivisilta että laadukkailta, ja kyllä tuosta poskipuna-varjostusväripaletista riittää varmasti sävyä kasvoille pitkäksi aikaa ja koko rahan edestä.
Erittäin kiva uusi tuttavuus tämä Und Gretel – joko sinulla on kokemuksia sarjasta?
Und Gretel Sunne Leve -muotoilupaletti 80,50 € ja
Luk-luomiväripuikko, 37 €.
