Body & Mind

Tarinoita yin-joogasta

Body & Mind | 11.10.2019 | Katja Kokko

Yin-jooga on antautumisen harjoitus, jonka vaikutukset yltävät niihinkin kehon ja mielen kerroksiin, joita on haastavaa tavoittaa tietoisella mielellä. Lievästi CP-vammainen Riikka ja traumaattisen eron läpikäynyt Karoliina kertovat, miten yin-jooga on auttanut heitä.

Kyselin taannoin Instagram-seuraajiltani erästä luentoa varten, olisiko kenelläkään jaettavana merkittäviä kokemuksia yin-joogan vaikutuksista ja sen tuomista hyödyistä. Viestiboksini tulvi täyteen viestejä todella vaikuttavista ja liikuttavista kokemuksista. Riikka ja Karoliina kertovat omat kokemuksensa, lämmin kiitos heille tarinansa jakamisesta.

Riikan tarina:

”Olen harrastanut joogaa noin vuodesta 2006 säännöllisen epäsäännöllisesti ja kokeillut useita eri joogamuotoja. Olen lievästi CP-vammainen eli omassa tapauksessani koko vasen puoli kehostani on synnynnäisesti lievästi halvaantunut. Jooga on ylipäätään yksi harvoja liikuntamuotoja, joka aidosti sopii minulle – mutta vasta yin-jooga on opettanut, mitä jooga voi parhaimmillaan olla silloin, kun keho on lähtökohtaisesti lähes täysin toispuoleinen ja puolet kehosta on spastinen itsessään. Toisin sanoen vasemman puolen lihakseni ovat jatkuvasti normaalista poikkeavassa jäykkyystilassa, jota lyhytkestoinenkin istumatyö pahentaa. Toisaalta, koska ongelma on alunperin neurologinen, on kehon vasemman puolen hermosto alikehittynyt ja esimerkiksi asentotunto alentunut.

Opin käyttämään joogassa apuvälineitä alunperin iyengarjoogassa monia vuosia sitten. Jo tuolloin oivalsin, että yksilöllinen lähestyminen asanoihin on kaiken a ja o. On turha lähteä väkisin yrittämään jotain näennäistä tasapainotilaa kehossa, jos sitä ei ole. Yin-joogan myötä pari vuotta sitten aloin kuitenkin todenteolla ymmärtää, mitä vaikutuksia on sillä, jos kehon ja usein painovoiman annetaan tehdä työ sen jälkeen, kun apuvälineiden avulla on haettu asento, johon uskaltaa jäädä pitkäksi aikaa. 

Vamman seurauksena olen oppinut väistämättäkin tarkkailemaan kehon muuttuvia tiloja, mutta yin-joogassa löysin ihan uusia ulottuvuuksia: hahmotin ensimmäistä kertaa monia lihaksia, tunsin lihaskalvot ja koin pitkäkestoisissa asanoissa kehon kokonaisuutena, enkä ainoastaan kehon oikean puolen tekemänä työnä, jota vasen puoli passiivisesti seuraa.

Mikään ihmepelastus yin-jooga ei ole, mutta sen paras puoli on ehkä siinä, että pitkäkestoisissa asanoissa oman kehon kanssa on vaan oltava – ilman pakottamista, päämäärää. Ensimmäinen harjoitus tuntui suoraan sanoen ihan kamalalta, enkä uskonut, että pystyisin siihen loppuun asti. Parin kerran jälkeen aloin kuitenkin tuntea lämmintä tuttuuden tunnetta: samat asanat toistuvat, mutta kertovat joka kerta jotain uutta.

Koko jutun palauttava ja meditatiivinen puoli tuntuu perustuvan siihen, että kehon kanssa ollaan rauhassa vuorovaikutuksessa, jolloin poukkoilevat ajatukset usein jäävät taka-alalle. 

Jollain tapaa yin-jooga muistuttaakin hiukan ratsastusta: tiedät, ettet voi täysin kontrolloida kehoasi (tai hevosta), mutta yhteistyötä aktiivisesti ajattelemalla, hengityksellä, sykkeellä ja hienovaraisesti asettautumalla voidaan päästä oikeaan suuntaan. Mistään ei tule mitään, jos on pakko ja sama on usein hevosenkin kanssa. Positiivinen reflektiivisyys on usein veteen piirretty viiva: liika ajattelu pilaa usein hetken, mutta keskittymistä toki vaaditaan.

Mitä yin-joogalla sitten voi parhaimmillaan saavuttaa? Minun tapauksessani edes pyrkimys tutkailla rauhassa kehon molempia puoliskoja on parasta kuntoutusta. Pelkästään mielessä kohdattu ajatus “miltä nyt tuntuu?” auttaa avaamaan kehon jumeja ja välittää viestin heikoimpienkin hermoyhteyksien lomassa, että “kappas tämäkin kehonosa on olemassa!” Sitä ikäänkuin huomaa itse itsensä. Parasta on kuitenkin, että yin-jooga vaikuttaa myös siellä, missä kaikkea ei voi itse huomata ja kontrolloida. Vaikutukset hiipivät arkeen pikkuhiljaa – lihaskalvot muokkaantuvat ja lihakset venyvät, tietyt liikeradat muuttuvat ja kyky vaikuttaa lihasten jännitystasoon paranee.”

Lue lisää yin-joogasta ja sen vaikutuksista ja ilmoittaudu Yin Your Skin® kurssille täältä.

Karoliinan tarina:

”Oli alkukesä 2017 kun maailmani romuttui. Olin juuri muuttanut parisuhteen perässä takaisin kotikaupunkiini, sillä olin valmistunut opinnoistani ja neljän vuoden etäsuhteen jälkeen ajattelin, että asiat loksahtavat vihdoin paikoilleen.

Mies olikin naimisissa. Seitsemän vuoden suhde kaatui kaksi viikkoa muuton jälkeen, kun mies jäi minulle kiinni pettämisestä oman perheensä luota – olin eksynyt väärään osoitteeseen, joka osoittautui mieheni ja hänen perheensä kodiksi. Alkoi epätoivon ja selvitytymisen kesä; elämäni muuttui kertaheitolla, kun matto vedettiin jalkojeni alta ja jäin tyhjän päälle.
Romahdin ja menetin elämänhaluni. Olin suorittanut opintojani ennätystahtia sekä valmistunut etuajassa, jotta voisin muuttaa saman katon alle mieheni kanssa. Olin tottunut pärjäämään, suorittamaan, selviytymään ja laittamaan muut itseni edelle – yhtäkkiä olinkin yksin enkä osannutkaan lohduttaa tai hoitaa itseäni.

Alkoi pitkä toipumiskierre ja työstän erilaisia asioita edelleen psykoterapiassa. Olin opintovuosien jälkeen aivan loppu niin henkisesti kuin fyysisesti, ja entisenä himoliikkujana en meinannut jaksaa edes nousta sängystä. Sain toipumisen tueksi apua ammattiauttajilta sekä terapiasta, mutta kehoani puristi ja ahdisti jatkuvasti, kun tuntui, että se oli täynnä vuosien aiheuttamaa tuskaa, joka halusi päästä ulos kropastani. En kuitenkaan pystynyt aina edes itkemään, olin niin järkyttynyt.

Valtaosan vapaa-ajallani surin ja ahdistuin, käperryin itseeni ja ikään kuin suojelin kehoani ettei kukaan voisi enää satuttaa. Suoritin myös erilaisia askareita, koska olin tottunut olemaan touhukas ja esittämään, että kaikki on hyvin. Yläselkäni ja niskahartiaseutu kipeytyivät, päätä särki. Muiden seurassa esitin reipasta, yritin kannatella itseäni mukamas-ryhdikkäissä asennoissa ja käytin viimeiset voimavarani esittämällä vahvempaa kuin olin. Alaselkäni oli romuna, syke nousi helposti. Poltin itseäni loppuun, vaikka olisi pitänyt levätä, palautua ja surra.

Olin harrastanut joogaa useita vuosia ennen tätä traumaattista kokemusta, joten osasin onneksi hakeutua ohjatuille tunneille läheiselle joogastudiolle. Kehoni on aina ollut taipuvainen yliliikkuvuuteen, mutta yhtäkkiä se tuntui jäykältä, kankealta ja raskaalta. En tuntenut omaa kehoani, en jaksanut liikuttaa sitä. Kerta toisensa jälkeen löysin itseni yin-joogatunneilta ja muistan, miten helpottunut olin aina, kun avasin maton ja laskin kehoni makaamaan sen päälle. Tuntui, että millään muulla ei ollut merkitystä kuin sillä, miten kehoni sai vihdoin pysähtyä, olla ja hellittää. Itkin usein matolla ihan vain siitä helpotuksesta, että tiesin olevani seuraavan tunnin ajan turvassa ja rauhassa – minulla oli lupa vain olla.

Usein ennen tuntia lepäsin selälläni joogatiili yläselkäni alla – Supta baddha konasana oli minulle tuolloin ainoa tapa antaa kehon levätä ja avautua samaan aikaan. Hengitys virtasi välillä vapaammin ja välillä heikommin, mutta tärkeintä oli, että koin tunteen avautumisesta. Se helpotti. Muistan erään kerran, miten kivuliaalta Melting heart -asana tuntui, kun yritin laskeutua kohti mattoa. Itkin, nyyhkytin ja tunsin valtavaa puristusta rinnassa. Sydämeni oli särkynyt, enkä pystynyt antautumaan maton kannateltavaksi. Tuska painoi liikaa. Lempeät kierrot helpottivat oloani usein tunnin lopussa ja koin olevani turvassa aina, kun sain pitää selän alustassa ja olo oli mahdollisimman tuettu sekä levollinen. 

Lantion avaukset ja pitkät istuma-asanat ovat kirvoittaneet välillä tuskallisia kyyneleitä, kun olen etsinyt omaa polkuani ja sallivuutta itseäni kohtaan. Paljon surua ja jopa vihaa on vapautunut yin-tuntien aikana sekä niiden jälkeen, ja ajattelen, että kehooni on tullut lisää tilaa harjoitusten ja pitkien asanoiden myötä. Yin-jooga on myös muistuttanut minua hengittämisen merkityksestä, se on jopa ”pakottanut” minut pysähtymään, olemaan itseni kanssa sekä hengittämään vaikeidenkin tuntemuksien läpi. Tänä kesänä palleani rentoutui erään hengitysharjoituksen aikana ensimmäistä kertaa vuosiin, mikä aiheutti hysteeristä hyperventilointia kun tuntui haastavalta ”menettää kontrolli” omasta kehosta. Kun pallea vapautui, energia virtasi vapaasti ja pitkään jännittyneenä ollut hengityslihas supisteli minun tahdostani riippumatta. Kokemus oli siinä hetkessä haastava, mutta olen käynyt sitä jälkikäteen läpi terapeuttini ja opettajani kanssa sekä itsekseni. Hengitys kulkee vihdoin vapaasti ja oikeaan suuntaan, vatsani tuntuu pehmeältä ja rennolta. On niin paljon helpompi olla.

Olen valmistumassa joogaopettajaksi lokakuussa ja koulutuksen aikana olen käynyt läpi valtavan matkan tuon trauman jälkeen. Akuutin kriisin jälkeen olen jatkanut yin-tunneilla käymistä uudessa kotikaupungissani sekä joogaopettajakoulutuksen aikana. Kehon avaukset ovat vapauttaneet kehostani paljon tunnelukkoja, joita olen käynyt läpi myös psykoterapeuttini kanssa. Epävarmuus, pelot ja itsekriittisyys ovat helpottaneet ja tilalle on tullut hieman enemmän rohkeutta, varmuutta ja nyt uusimpana yritän antaa itselleni luvan levätä myös muualla kuin joogamatolla. 

Yin-joogasta on tullut minulle selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa sekä ennaltaehkäisijä elämän mahdollisia kuormitustekijöitä vastaan. Mitä enemmän teen yin-harjoituksia, sitä tasapainoisempi ja energisempi koen olevani. Rauhoittuminen antaa minulle mahdollisuuden palautua ja saada kehoon lisää tilaa. Aloitan tammikuussa yin-joogaopettajaopinnot, sillä haluan tehdä työkseni hyvää. Ajattelen, että yin-jooga on paras lahja jonka voi antaa itselleen.”

Yin Your Skin® tuo aistillisen yin-joogastudion kotiisi. Ohjatut joogaharjoitukset meditaatioineen pysäyttävät sinut kehosi ja mielesi äärelle. Lumoava äänimaisema ja sen hoitavat vaikutukset virittävät sinut syvään yhteyteen oman itsesi kanssa. Lue lisää ja osta Yin Your Skin® kurssi täältä.

Kuvat ISLE Art Industries

Avainsanat: , , , , , , , ,