Merkurius sitten asettui takaisin uomilleen ja muutenkin on havaittavissa, että liisterimäiset energiat alkavat pikkuhiljaa virrata taas vapaammin. Tänä aamuna tein lempeän paluun joogamatolle yli kuukauden tauon jälkeen, kun sitkeässä ollut niska-yläselkä-hartiavammani hellitti viimein. Oikea lääke oli tällä kertaa täyslepo astangasta, ihkaoikeat kipulääkkeet sekä ammattitaitoinen hieronta ja osteopatia.
Mitä tästä elämästä tulisikaan ilman toisia ihmisiä? Vammani ei taatusti olisi helpottanut näin perusteellisesti tässä ajassa ilman päteviä anatomian ammattilaisia. Hyvä hieroja, osteopaatti, tai mikä ikinä kehoterapeutti, on kullanarvoinen apu loukkaantumisissa ja vammoissa, mutta myös niiden ennaltaehkäisyssä. Tämän opin jo aikoinaan selkävaivani kanssa. Kehoa kannattaa huoltaa säännöllisesti, ei vasta sitten, kun se on jo hajalla. Tällä kertaa kiittäminen on joogaystävääni, osteopaattia ja anatomisten koukeroiden Sherlock Holmesia Teemua, maailman parasta hierojaa Jaakkoa sekä joogaopettajaani Magnusta.
Säännöllinen käynti hyvälläkään hierojalla ei kuitenkaan pidä vaivoja poissa, jos ei liiku säännöllisesti. Tämän reilun kuukauden aikana tein kotona rauhallista yin-joogaa, mutta kävelylenkit ulkona olisivat myös olleet paikallaan. Meillä on tässä elämässä vain tämä yksi keho, joka ei suinkaan tästä enää nuorennu, joten panostus terveyden ylläpitämiseen kehoa vahvistamalla on yksi suurimmista sijoituksista, mitä itseään kohtaan voi tehdä. Olenkin kiitollinen, että astangajooga tuli aikoinaan elämääni. Voin nimittäin rehellisesti sanoa, että se on pelastanut minut. Mitä todennäköisimmin ilman astangaa kärsisin nyt ja varsinkin myöhemmin melko perustavanlaatuisista vaivoista ja olisin varmaan aika takakireä tyyppi muutenkin.
Huomenna aloitan eräässä yrityksessä aamujoogan ohjaamisen ja illalla puolestaan kymmenen viikon kurssin hieman vanhemmille urheilijamiehille, joilla on kehossa ties minkälaista vaivaa – lisää mielenkiintoisia haasteita tämän antoisan harjoituksen parissa.
Oman kehon krempat ja jooga ovat olleet mahtava tutkimusmatka kehoon ja mieleen. Joogan opettaminen on syventänyt ymmärrystä ja haastanut pohtimaan harjoitusta uudella tavalla. Oma missioni on jakaa kaikkea oppimaani mahdollisimman inspiroivasti ja turvallisesti oppilailleni sekä kannustaa löytämään astangasta terveyttä tukeva ja iloa tuottava harrastus tai kokonaisvaltainen osa elämää – ja oppia samalla itse lisää. Ilman mahtavia opettajiani en olisi itse saanut oppia ja ilman oppilaitani en voisi syventää osaamista opettajana – mikä kiitollisuuden aihe heistäkin!
Eilen käytin koko päivän ystäväni kanssa uusien juttujen ideointiin. Selkeytimme ja suunnittelimme blogini uutiskirjeen konseptia ja tulevina kuukausina voittekin odottaa postiluukkuihinne inspiroivia kirjeitä. Lisäksi ideoimme blogiin uusia juttusarjoja ja muuta mukavaa. Kuinka kiitollinen sitä on tästäkin, että on ystäviä, joiden kanssa sparrata ideoita silloin, kun on aika uudistua, ja jotka tarjoavat apua mielellään.
Tänään on uusi kuu – Kirsin kirjoittama ajankuva jatkuu vasta seuraavasta uudesta kuusta. Kannattaa käydä kuitenkin lukemassa tämän uuden kuun teemoja vaikkapa täältä. Nyt on myös minun henkilökohtainen uusi kuuni – semmoinen, joka tulee yhden kerran kolmessakymmenessä vuodessa – ja siihen liittyy vahvasti uusi elämä. Nyt tuntuu siltä, että nurkat on pikkuhiljaa putsattu ja olen valmis uudelle.
Joko teillä on paremmat energiat ja valoa tunnelin päässä?
Kuvat Denis Vinokur
