Bali on todellinen spakulttuurin keidas. Kauneushoitoloita (tai ennemminkin kauneuskylpylöitä) löytyy lähes joka nurkalta ja pikkurahalla (20-30 €) saa laadukkaan kahden tunnin hoidon jopa ylellisissä puitteissa, kun on tehnyt taustatutkimuksen huolellisesti. Toki kalliitakin, Suomen hinnoissa olevia hoitoloita löytyy. Niissä puitteet ovatkin jos sitten lähes päätähuimaavaa tasoa.
Balilaisissa hoitoloissa käytetään joko kokonaan tai osittain luonnonkosmetiikkaa. Harvassa paikassa tunnetaan luonnonkosmetiikkaa semmoisin kriteerein, kuin Euroopassa tai Jenkeissä, mutta käsintehdyt kuorinnat ja naamiot ovat enemminkin sääntö, kuin poikkeus. Voiteissa ja emulsioissa voi sitten nähdä jos jonkinlaista kirjoa, mutta itse en kiinnittynyt tämmöisiin seikkoihin.
Minä päädyin testaamaan neljä spata Ubudista. Kuudessa viikossa olisi ehtinyt enemmänkin, mutta hyvän paikan löydettyäni halusin kokeilla kaksi hoitoa saadakseni monipuolisemman kuvan tasosta. Kolmen edullisen luksusspan lisäksi kävin yhdessä kalliimmassa paikassa. Olen todella tyytyväinen valintoihini, sillä jokaisessa oli jotain erityistä, aivan omanlaisensa energia. Ja kuten sanottua, paikkoja on niin paljon, että testattavaa riittää koko loppuelämäksi.
Kas tässä suositukseni itsensä hemmotteluun Ubudissa:
Karsa Spa sijaitsee lähellä Junglefishiä, joten voit aloittaa täydellisen hemmottelupäivän loikoilemalla ensin uima-altaalla keskellä viidakkoa ja antautua sen jälkeen kahden tunnin hemmotteluun spahan, joka tuntuu olevan the mesta paikallisten länsimaalaisten keskuudessa. Karsa on erittäin varattu, joten suosittelen varaamaan hoidon vähintään viikkoa etukäteen.
Karsa Spa sijaitsee keskellä riisipeltoja ja puitteet ovat todella kauniit. Paikka on täynnä balilaiseen tapaan pieniä yksityiskohtia ja osa hoidoissa käytettävistä yrteistä viljellään omassa puutarhassa. Osalla Karsan hoitajista on reikikoulutus, joten hoidon yhteydessä voi saada myös energiahoitoa.
Kahden tunnin Lulur hoito on suorastaan jumalainen: hoito alkaa perinteisellä balilaisella hieronnalla, johon saa valita mieleisensä aromaterapeuttisen öljyn. Oman kokemukseni mukaan balilaiset todellakin osaavat hieroa – monesti Aasiassa hierojan osaaminen on täysin arpapeliä. Hieronnan jälkeen on vuorossa lulur-kuorinta. Lulur on perinteinen balilainen vartalokuorinta, joka sisältää mm. jauhettua punaista riisiä, kurkumaa, korianteria ja eteerisiä öljyjä. Kuorinnan päälle levitetään savinaamio (toisinaan myös jogurttia), joka kirkastaa, rauhoittaa ja viilentää ihoa. Lopuksi pulahdetaan jumalatarkylpyyn: tuoreilla kukilla vuorattuun lämpimään veteen ja nautitaan inkivääriteetä. En ole varmasti koko elämässäni kokenut mitään kukkakylpyä taivaallisempaa! Hoidon jälkeen iho on silkkiä ja mieli täydellisen rentoutunut.
Nur Salon on perustettu vuonna 1978 ja se sijaitsee aivan keskellä Ubudia. Siksipä olinkin hieman epäileväinen, pystyisikö paikassa rentoutumaan sen kaiken hälinän keskellä. Ulospäin Nur näyttää aivan balilaiselta temppeliltä. Astuttuaan kivimuurien toiselle puolelle, tuntuu kuin olisi tullut salaiseen puutarhaan, jonne kaupungin hälinä ei kantaudu lainkaan. Ajan patina näkyy Nurissa, mutta erittäin kauniilla tavalla.
Ensimmäisellä kerralla otin kurkku-hunaja kasvohoidon. Minut johdatettiin salaisen puutarhan ja suihkulähteiden läpi rakennukseen, jossa sijaitsi 30-luvun sairaalaa muistuttava sali. Salissa oli vieri vieressä hoitopetejä. Mahtaakohan täällä kyetä rentoutumaan, tuumin. Olin ylipäätään skeptinen koko kasvohoidon suhteen – vaikka vartalohoidot ja hieronnat ovatkin Aasiassa taivaallisia, kasvohoito voi olla melkein mitä vain. Kun keski-iän ylittänyt hoitajani aloitti hoidon, epäilyni karisivat välittömästi. En ole koskaan saanut yhtä taivaallista alkupuhdistusta, joka oli napakoin ottein tehty, pitkä ja perusteellinen, ennemminkin hieronta, kuin pelkkä puhdistus. Ja tämä toistettiin kahteen kertaan. Ihonpuhdistus oli puolestaan hellävaraisin koskaan kokemani. Naamio koostui hunajasta ja sitruunasta sekä kurkkuviipaleista, jotka aseteltiin naamion päälle koko kasvoille aina dekolteelle saakka. Kasvohoito oli todella hyvä. Yksi parhaista, missä olen koskaan käynyt. Hoitajani pitkä kokemus tuntui hänen otteissaan.
Olin kasvohoitokokemuksesta niin vakuuttunut, että varasin seuraavaksi päiväksi tamarin-vartalohoidon. Karsa Spa oli asettanut kriteerit todella korkealle, mutta osasin jo odottaa myös Nurin vartalohoidon olevan loistava. Hoitajani oli sama, kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa hoito tehtiin yksityisessä hoitohuoneessa. Yleensä vartalohoidoissa asiakas peitellään hyvin ja hänelle annetaan kertakäyttöpikkarit. Nurissa ei moista käytäntöä tunnettu: siihen vain ilkosilleen laverille makaamaan, eikä mitään juurikaan peitellä. Hieronta oli paras, mitä Balilla ehdin kokea. Hoitajani tiesi tismalleen, mitkä kohdat kaipasivat erityiskäsittelyä. Hieronnan jälkeisessä kuorinnassa oli mm. tamarinia ja riisiä. Yleensä kuorinnan päätteeksi asiakas menee suihkuun. Niin myös Nurissa, perinteiseen balilaiseen suihkuun, joka oli peräisin vuodelta 1978: hoitaja kauhoi vettä päälleni kylpyammeesta ja pesi minut, kuin pikkulapsen. Kuorinnan jälkeen iho valeltiin jogurtilla, joka viilentää ja rauhoittaa ihon. Lopuksi pulahdin jumalatarkukkakylpyyn.
Nurissa oli jotain hyvin poikkeuksellista. Paikka ei ole uutuuttaan hohtava, mutta silti aivan äärettömän kaunis pienine yksityiskohtineen, kaloineen ja viheltävine (!) lintuineen. Ehkä Nurissa käytyäni ymmärrän, miksi balilaiset sanovat koko spa-kulttuurin olevan peräisin sieltä. Turha hienostelu oli karsittu minimiin ja hoito tuntui erityishetkiin tarkoitetun luksuksen sijasta täysin arkipäiväiseltä itsestäänselvyydeltä – vähän kuin saunominen on meille suomalaisille.
Hanging Gardens oli matkani ylellisin ja kallein spa. Viiden tähden luksushotellin yhteydessä on yksi maailman parhaimpien uima-altaiden joukkoon rankattu allas, sekä spa häkellyttävillä maisemilla varustettuna. Pelkästään matka hotelliin oli jo kokemus itsessään – balilainen luonto on vain parhaimmillaan jotain aivan uskomattoman ihanaa. Hanging Gardens on rakennettu jokilaakson rinteeseen ja paikassa liikutaan tasosta toiseen kaapelihissillä. Ennen hoitoa loikoilin kahteen tasoon rakennetulla infinity poolilla, josta oli huikeat näköalat alas viidakkoon ja joelle.
Hoidoksi valitsin Cocoa Remedy vartalohoidon sekä lyhyen hieronnan. Hoito alkoi balilaisella hieronnalla ja jauhetuista kaakaopavuista valmistetulla vartalokuorinnalla, joka tehtiin alhaalla joen varteen rakennetussa hoitokatoksessa. Kuorinnan jälkeen siirryin ylemmäs rinteeseen rakennettuun ylelliseen hoitohuoneeseen, jossa pulahdin lämpimään vanilja-maito kylpyyn.
Niin luksusta kuin Hanging Gardensin puitteet olivatkin ja myös itse hoito todella hyvä, jotain uupui. Itse hoito ei ollut kummoisempi, kuin Nurissa tai Karsassa. Puitteet ja maisemat olivat upeat, mutta täysin sanattomaksi vetäviä luksushoitoloita nähneenä sanoisin, että ei ehkä kuitenkaan täysin sen rahan arvoista. Huomautettakoon, että tämä näkemys tulee nyt kenties universumin kriittisimmältä spa-arvioijalta ja uskon, että moni muu olisi ollut täysin haltioissaan. Hanging Gardens on kuitenkin mainitsemisen arvoinen ja mielellään viettäisin tuossa hotellissa yön tai pari, missä jokainen villa on varustettu yksityisellä uima-altaalla ja kuten sanottua: paikka on keskellä kauneinta balilaista luontoa.
Tjampuhan Spa sijaitsee kuuluisan Tjampuhan hotellin yhteydessä, mutta jostain syystä itse spa on salainen paratiisi, jonne turistit eivät ole juurikaan löytäneet. Nähtyään tämän uskomattoman paikan (joka tuo mieleen Liisa Ihmemaan) toivoo, että se myös säilyisi vain harvan yleisön tietoisuudessa. Moista rauhan tyyssijaa ja täydellisen rentoutumisen keidasta en ole eläissäni nähnyt. Kun vain ajattelenkin koko paikkaa, minun tulee välittömästi kaiho ja ikävä Ubudiin. Ystäväni kertoi, että hän tapaa käydä sadekauden aikana Tjampuhan Spassa saunomassa – paikassa on perinteinen suomalainen sauna. En itsekään tägännyt paikan nimeä Instagramiin, sillä ehkä se säilyisi näin paremmin rauhassa suurelta turistirysältä myös tulevaisuudessa.
Tjampuhan Spassa on kylpylän lisäksi hoitola, mutta sitä en testannut lainkaan. Paikan idea on ennemminkin saunoissa sekä vuorotellen kuuma- ja kylmäaltaassa lillumisessa satumaisen peikkometsän keskellä, josta on upeat näkymät alas jokilaaksoon. Jyrkkää rinnettä pitkin voi laskeutua jokeen asti ja käydä kastautumassa raikkaaseen veteen. Hieman ylempää löytyvät rauhalliset uima-altaat, joista toinen on lähdevesiallas.
Tjampuhan Spa oli suorastaan itkettävän ihana kokemus. Paikassa on historian havinaa ja melkoinen historia sillä onkin: vuonna 1928 perustettu hotelli on kestinnyt lukuisia julkisuuden henkilöitä, näyttelijöitä ja taitelijoita kautta aikojen kuten Charlie Chaplinia. Tällöin ei ollut tietoakaan mistään Eat, Pray, Lovesta ja sen mukana tuomasta joogakansanvaelluksesta.
Spa-kokemukseni Ubudista olivat ihania. Meillä ei ole Suomessa liioiksi hoitoloita tai kylpylöitä, jotka yltäisivät edes lähelle vastaavia paikkoja ja esimerkiksi kylvyt loistavat poissaolollaan hoitolakulttuurissamme. Balin spat hoitavat kehoa, mieltä ja sielua, hivelevät jokaikistä aistia ainutlaatuisella tavalla. Pala sydäntäni jäi lopulta Tjampuhan Spahan ja sinne tulen kaipaamaan vielä monet kerrat keskellä pitkää, kylmää ja harmaata talvea.
Kuvat Katja Kokko
