Saan säännöllisesti toiveita kirjoittaa tarkemmin ruokavaliostani ja varsinkin ayurvedisestä pitta-ruokavaliosta sekä resepteistä. Tämä postaus on hautunut mielessäni jo hyvän tovin ja nyt voin todeta, että onneksi en ole kirjoittanut tätä aiemmin. Koen nimittäin tällä hetkellä, että ympyrä on vihdoin sulkeutunut ja olen löytänyt kaikki puuttuvat palaset minulle optimaalisesta ruokavaliosta ja voin tällä hetkellä sekä henkisesti että fyysisesti niin järjettömän hyvin, etten olisi koskaan voinut kuvitellakaan näin kirkasta oloa ruokavaliomuutosten seurauksena.
Oma tieni optimaaliseen ruokavalioon on ollut todella pitkä. Olen kiinnostunut ruokavalion vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liki kymmenen vuotta sitten ja lukenut aiheesta valtavasti tietoa monesta eri suuntauksesta sekä kokeillut monenlaisia ruokavalioita. Aloin pääsemään aidosti jyvälle itselleni sopivasta ruokavaliosta lääkäri Olli Sovijärven Vatsa kuntoon -valmennuksen avulla. Oma suolistoni on ollut huonossa kunnossa varhaisaikuisuuden kynnyksellä syötyjen antibioottikuurien ja huonon ruokavalion vuoksi ja vatsani toimi vuosia todella epänormaalisti refluksioireiden lisäksi. Kyllä sen yhteyden huomasi myös mielen hyvinvointiin. Jos on vähääkään herkistynyt kuuntelemaan oman kehon viestejä ja tuntemuksia niin tietää kyllä, että kun kakka luistaa optimaalisesti, se tuntuu hyvältä myös pääkopassa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos suoli ei toimi tai jos se toimii liiankin hyvin ja jos ulosteen koostumus ei ole normaali (mm. Biohakkerin käsikirjasta löytyy oman kakan tutkimiseen erittäin selkeä ohje). Vatsa kuntoon -valmennuksen avulla en kuitenkaan vielä päässyt täysin balanssiin. Selkeä punainen lanka siitä, mikä on itselleni juuri optimaali tapa syödä jäi puuttumaan, vaikka olin jo menossa selkeästi oikeaan suuntaan ja refluksioireeni katosivat lähes kokonaan.
Tasan vuosi sitten kävin puolestaan ayurveda-konsultaatiossa Pardaman Sharmalla PUR Kaupassa. Tämä avasi silmäni totaalisesti. Ensimmäistä kertaa elämässäni löysin pitta-kehotyypilleni suositellusta ruokavaliosta itselleni toimivat seikat ilman stressiä ja ilman minkäänlaista pakottamista tai rajoitteita. Haluni voida paremmin oli kerta kaikkiaan niin suuri, että ne pienet hienosäädöt, mitä lähinnä jätin pois ruokavaliostani eivät tuntuneet siltä, kuin olisin joutunut luopumaan jostain. Sain viimeinkin sanoa hyvästit kaikille refluksioireille ja oloni koheni entisestään. Loppujen lopuksi pääsin sellaiseen tasapainoon, että pystyin vaivattomasti syömään pitta-ruokavalion mukaisesti 70-80 %, joka riittää aivan mainiosti tasapainottamaan 20-30 % suositellusta ruokavaliosta poikkeavat asiat. Lisäksi tietyt ruoka-aineet jäivät ns. mustalle (tai pitäiskö sanoa punaiselle) listalle, joista minun on hyvä pysytellä erossa kokonaan satunnaisia herkutteluja lukuun ottamatta. Nyrkkisääntönä: kaikki mikä on väriltään punaista kuuluu vältettävien listalle (tämän kuvauksen olen ihan itse keksinyt, punaiset ruoka-aineet eivät siis automaattisesti ole pittalta ”kiellettyjä”).
Ayurveda vei siis taas uusille leveleille. Siltikään kaikki ei vielä toiminut. Energiatasoni oli edelleen kummallisen matala ja kärsin väsymyksestä aamuisin ja kesken päivän. Ja kun väsyttää, menen kokonaisvaltaisesti tukkoon ja ajatukseni ovat yhtä sohjoa. Todella huono kombinaatio luovan työn ja yrittäjyyden kanssa. Sitten tapahtui jotain mullistavaa: viime syksyn I Love Me -messut.
Olin koko messuviikonlopun Natural Goods Companyn osastolla. Minulla oli kolme miniluentoa päivässä ja niiden lisäksi osallistuin päälavalla paneelikeskusteluun, pidin oman luennon isolla lavalla ja konsultoin asiakkaita. Sunnuntaina väsymys alkoi painamaan. Karita Tykkä, joka oli myös samalla osastolla koko viikonlopun, ehdotti sunnuntaina että kävisimme hakemassa Puhdistamon osastolta Tomi Kokon rasvakahvit, joita Tomi oli siellä surauttelemassa, sillä hän oli juuri lanseerannut Puhdistamon kanssa yhteistyössä Five Am Coffee nimeä kantavan ns. bulletproof- eli rasvakahvin. Messujen jälkeen tajusin, että kahvista tuli järjettömän hyvä olo. Piristyin koko loppupäiväksi, ajatukseni juoksi kirkkaasti ja energia pysyi tasaisena pitkälle iltaan saakka.
Kahvi jäi mieleeni niin paljon, että aloin tutkimaan Tomin sivuilta tarkemmin sen vaikutuksia. Ihmisten kokemukset ja kaikki mitä Tomi kahvista kertoi, tuntui vakuuttavalta. Samaan aikaan olin seurannut yli puoli vuotta erään tuttavani kokemuksia ketogeenisestä ruokavaliosta (jossa hiilarien määrä on todella minimaalinen), missä rasvakahvi on yksi päivän tärkeimmistä asioista. Marssin Ruohonjuureen ostamaan Five Am Coffee ainekset. Ostin kahvimyllynkin ja aloin jauhamaan pavut itse.
Olin kuullut bulletproof-kahvista ja sen hyödyistä pintapuolisesti ensimmäisen kerran jo muistaakseni vuonna 2010 tai 2011, mutta en ollut ikinä syventynyt siihen tarkemmin. Tämän ihmiskokeen aloitettuani lokakuun viimeisellä viikolla, voin sanoa, että elämäni, arkeni, energiatasoni ja mielialani kokivat suurimman mullistuksen sitten vuoden 2009, kun ravintoasiat alkoivat kiinnostaa.
Olen aina ollut ihminen, joka on tarvinnut aamuisin kunnon aamupalan. Pitta-ruokavalion myötä aamupala alkoi tökkimään hyvin suuresti viime kesän lopussa. Mikään ei tuntunut hyvältä eikä mitään tehnyt mieli. Smoothiesta menen viilentyvässä ilmassa aivan sekaisin (etenkin aamuisin), puuro tukkii aivotoiminnan viimeisetkin rippeet ja koin edelleen vastenmielisyyttä kananmunia kohtaan, joiden syömisen lopetin pittailun myötä. Five Am Coffee olikin pelastukseni! Kyseiseen kahviin blendataan itse jauhetun kahvin lisäksi reilusti luomugheetä, MCT-öljyä (keskipitkä rasvahappo, kookosöljystä eristetty), kylmäpuristettua luomukookosöljyä ja lisäbuustina pakurijauhetta, macaa sekä tocotrienolsia (pelkät rasvatkin riittävät, mutta näiden jauheiden kanssa tämä on hifimpi versio). Tämä kaikki surautetaan kermaisen pehmeäksi kahviksi blenderissä. Kaloreita tässä kahvissa on todella reilusti, jonka vuoksi sen juotuaan ei tulisi mieleenkään syödä mitään, ei yksinkertaisesti ole nälkä. Tämän voimin jaksan tehdä pitkän astangaharjoituksen eikä senkään jälkeen keho huuda ruokaa. Rasvakahvin avulla pystyy siis olemaan syömättä yön jälkeen helposti 4-6 tuntia, mutta aivot ja kroppa saavat silti energiaa.
Aamiaisen tarpeellisuudesta käydään paljon keskustelua. Itse olen tullut siihen tulokseen nimenomaan omalla kohdallani, että rasvakahvin ansiosta en tarvitse aamiaista, mutta jos juon tavallisen kahvin, on aamiainen tarpeen. Itselleni sopii rasvakahvi parhaiten, koska se tuntuu kirjaimellisesti siltä kuin joku sytyttäisi pääkoppaani valot päälle ja tankkaisi elimistööni polttoainetta. Ja kun sen vielä nauttii kesken kaamoksen kirkasvalolampun loisteessa, en enää muistakaan miltä tuntui herätä tukkoisella päällä harmauteen ja koittaa käynnistellä päivää ja aivotoimintaa päivän hommiin. Nykyisin kroppa ja pää suorastaan janoavat aamulla päästä tekemään astangatreeniä, kun vuosi takaperin kärsin niin järjettömästä kaamosväsymyksestä, että harjoitus kärsi siinä sivussa, kun en päässyt sängystä ylös ja saanut kehoani käyntiin.
Rasvakahvista tai Five Am Coffeesta Tomin reseptillä tuli siis itselleni todella tärkeä osaa päivän rutiineja. Aloin sen myötä lukemaan enemmän ketogeenisen ruokavalion ja vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä. Paljon ei tarvinnut enää hienosäätää oman lautasen sisältöä, sillä kaikki palaset yhdistyivät kuin itsestään. Pitta-ruokavalion ansiosta sain pois refluksioireita aiheuttavat ruoka-aineet ja voin edelleen sanoa, että pittailu on ruokavalioni guideline pienellä hienosäädöllä. Vähähiilarista ja ketogeenistä ruokavaliota tutkailtuani tajusin, että saan todellakin tankata rasvoja vieläkin enemmän, jotka olivat intuitiivisesti muutenkin tuntuneet hyvältä kropassani ja pääkopassani. Vatsa kuntoon -valmennus auttoi minua löytämään lihan tärkeyden omalle keholleni. Oleellista lihassa on laatu. Tehotuotettua lihaa syö tässä taloudessa vain yksi henkilö ja hänellä on neljä jalkaa sekä häntä. Omalle lautaselle päätyy sen sijaan luomulihaa, mutta kiitos metsästävän naapurin, pakastimeni on täytetty koko talveksi peuralla ja hirvellä. Riista, kala, äyriäiset sekä luomuna jotkin palkokasvit kuten voipavut, tofu ja vaalea soijarouhe ovat proteiinin lähteenä, mitä täydennän yleensä kerran päivässä Prana Onin superlaadukkailla kasviproteiinijauheilla. Hiilarien määrä on melko minimissä, tarkkaa määrää en ole tosin laskenut (koska makroravinteiden laskeminen tuntuu itselleni liian vaikealta), mutta niissäkin laatu on tärkein: bataattia, runsaasti erilaisia kasviksia (etenkin parsakaalia ja parsakaalin ituja) ehkä pari palaa kauraleipää joskus iltaisin ja kvinoaa (jossa tosin myös hyvin proteiinia). Hedelmiä en juurikaan syö Suomessa ainakaan talvisin.
Takaisin lautaselle palasivat kuukausi sitten myös kananmunat, kun kävin PUR Kaupassa hivenainemittauksessa, josta kerron huomenna lisää. Kun lopetin pittailun myötä kananmunien syönnin, tunsin niihin luontaisesti hyljntää. Pitkä tauko oli siis kenties paikallaan. Hivenainemittauksen myötä sain suosituksen syödä kananmunia eikä ajatus tuntunut enää vastenmieliseltä pitkän tauon jälkeen. Kokeilin uudelleen luomumunia ja ajatus osoittautui sekä uusintamittauksen että kehoni omien tuntemusten perusteella hyväksi. Kananmunat eivät kuulu pittalle suositeltuihin ruoka-aineisiin, mutta tulin itse päätelmään, että ne sopivat minulle kohtuudella ja voin pitää välillä niistä taukoakin. Oleellista on siis 70-80 % guideline, joka tasapainottaa loistavasti pittalle ei suositellut ruoka-aineet.
Painotan hiilarien syönnin iltaan ja päivällä syön paljon rasvaa, proteiinia sekä runsaasti vihreitä kasviksia. Välipalaksi juon Prana Onin proteiinijuoman ennen kuin lähden pitämään joogatunteja tai surautan huoneenlämpöisen avokadopohjaisen smoothien (kylmä ei kertakaikkiaan toimi itselleni Suomessa kuin kesällä ja alkusyksystä). En tarvitse päivässä kahta isoa lämmintä ateriaa. Verensokeri ja energiatasot pysyvät koko päivän tasaisena, ajatus juoksee kirkkaasti enkä väsähdä missään vaiheessa päivää. Paniikki syömättömyydestä on muisto vain. Ennen minun oli pakko syödä parin kolmen tunnin välein ja jos jokin palaveri vaikka venähti, aloin mennä paniikkiin, koska oloni romahti myöhästyneen syömisen myötä. Voin sanoa, että kaiken kaikkiaan yleinen kestävyyteni on parantunut roimasti ja se on todella huikea tunne.
Niin ja se vatsa! Se toimii kuin junan vessa, hehee. Vatsani on paremmassa kunnossa kuin muistan sen koskaan olleen ja jotta saan aiheutettua itselleni refluksioireita, minun pitää viettää kaksi ja puoli viikkoa lomalla syöden päivittäin leipää ja juoden viiniä.
Tämän kaiken myötä turha napostelu on kadonnut ja painokin on saattanut laskea tai ainakin rasvaa palaa kropasta, mikäli voin päätellä niin vatsalihaksistani. Hiilaripitoisemmalla ruokavaliolla verensokeri heittelee enemmän jolloin kokonaisnergian saanti päivässä kasvaa, kun on pakko saada jostain polttoainetta. Ja mikä parasta: en koe luopuneeni mistään! Olen edelleen salliva enkä tee ruokavaliosta ongelmaa, mutta esimerkiksi lounaiden syöminen ulkona on vähentynyt huomattavasti, koska kotona saan yksinkertaisesti laadukkaampaa ruokaa. Vastaavasti en kieltäydy pizza- ja viini-illoista hyvässä seurassa ja tuntuu edes hölmöltä mainita tätä erikseen, koska elämästä nauttiminen on täysi itsestään selvyys.
Ruokavaliohommat ovat välillä todella hankalia ja etenkin ne ovat henkilökohtaisia ja tunteisiin meneviä monella. Omalla kohdallani matka kehon tuntemiseen on ollut pitkä ja kulkenut vuoristorataa. Virallisille ravitsemussuosituksille olen sanonut heipat jo vuonna 2009, mutta niin monelle muullekin ruokavaliosuositukselle raakaruoasta lähtien. Olen todella kiitollinen siitä, mitä kaikkea olen saanut tuntea oman kehoni kautta ja todeta miten hemmetin viisas kokonaisuus se on, kun vain kuuntelen sitä, etsin itse aktiivisesti tietoa ja kokeilen mikä sopii minulle.
Jokainen saa ehdottomasti syödä kuten parhaaksi tuntee, mutta jos kärsii mm. jatkuvasta väsymyksestä, energiatasojen heittelystä, keskivartalolihavuudesta, vaikeista iho-ongelmista ja epänormaalista suoliston toiminnasta niin kannattaa ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja alkaa selvittämään mitä asioille voi oikeasti tehdä. Ei ole normaalia voida huonosti jatkuvasti. Ruokavalio ei toki korjaa kroonisen stressin aiheuttamia vaivoja ja muutoksia täytyy tehdä useilla eri elämän osa-alueilla, mutta yleensä siinä käy niin, että kun lähtee matkalle hyvinvointiin, yksi asia johtaa toiseen ja lopulta muutoksia tapahtuu monella eri tasolla omista pinttyneistä ajatusmalleista lähtien.
Suosittelen lukemaan lisää mm. Olli Sovijärven, Teemu Arinan ja Jaakko Halmetojan kirjoittamasta Biohakkerin käsikirjasta ja Tomi Kokon blogista. Tomi on tehnyt myös aivan timanttisen dokkarin 30 päivän ihmiskoe, jossa hän syö kuukauden ajan virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Häneltä mitataan kehon koostumus ja hivenainetasot ennen ja jälkeen kokeen ja lisäksi hän käy rasituskokeessa. Pelkästään muutos, mikä Tomin kropan ulkonäössä tapahtui tuona aikana on huikea! Kannattaa seurata myös lääkäri Olli Sovijärven terveys- ja hyvinvointivinkkejä. Ollia on kiittäminen todella monista oivalluksista, joille olen hänen kauttaan saanut myös lääketieteelliset selitykset. Lisäksi suosittelen lukemaan Marja Ruutin kirjan Terve maksa. Ayurvedasta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Pardaman Sharman Surya Ayurvedakeskusta ja jos se tuntuu itselle vieraalta, niin kannattaa vierailla vaikka funktionaalisen lääketieteen ravintovalmentajalla Annika Havasteella.
Five Am Coffeen aineksia myydään kaikissa luontaistuote- ja ekokaupoissa ja Puhdistamon Five Am Coffee -aineksia jopa tavallisissa lähikaupoissakin. Five Am Coffee pakkauksesta löytyy kaikki kahviin tarvittavat ainekset, mutta itse ostan ne erikseen: kahvipavut, luomu gheen, MCT-öljyn, kookosöljyn, pakurijauheen, macan ja tocotrienolsin.
Millainen vointi teillä on? Riittääkö energiaa tasaisesti koko päivän vai iskeekö väsymys viimeistään iltapäivällä?
Kuvat Katja Kokko
