Vuosi sitten kärsin öisin mystisestä kutinasta säärissäni, jalkaterissäni ja päänahassani. Kutina oli niin voimakasta, että heräilin öisin, kun raavin itseäni vimmatusti. Kämmensyrjääni nousi kutinasta pieni patti ja yhtenä aamuna, kun olin menossa kasvohoitoon Liinu’n Organic Beautyyn, oli toinen silmäni turvonnut niin, etten saanut sitä kunnolla auki.
Kutina oli todella mystistä ja mietin kuumeisesti sen aiheuttajaa. Järkeilin sen lopulta johtuvan joogasalimme siivoamiseen käyttämistäni pesuaineista.
Syksyn tullen kutina kuitenkin lakkasi kuin seinään.
Kului vuosi ja nyt noin kuukausi takaperin yöllinen kutina alkoi jälleen. Ensin kutisivat jalkateräni, nilkkani ja kämmensyrjät, joihin nousi taas samanlainen näppy, kuin vuosi sitten. Yhtenä aamuna otsassani oli kaksi jättikokoista paukamaa – luulin hyttysen syöneen minua yöllä. Päänahka alkoi kutista, vaikka käyttämäni shampoo ja hoitoaine ovat nimenomaan rauhoittaneet päänahkaani. Aloin epäillä, että olen allerginen jollekin siitepölylle.
Viime yönä heräsin sitten jälleen kutinaan, joka oli infernaalinen. Sormieni välit, kämmenet ja käsivarteni kutisivat kuin trooppisissa maissa elävät polttiaiset olisivat käyneet kimppuuni. Ranteeseen ja kyynärtaipeeseen oli noussut halkaisijaltaan noin kahden sentin kokoiset nokkospatit. Tajusin saman tien, mistä oli kyse: olin lakannut illalla kynteni!
Kaivoin kynsilakanpoistoaineen kaapista keskellä yötä, poistin lakat sormista ja valelin kädet kauttaaltaan kahteen kertaan aloe veralla. Kutina lakkasi välittömästi, sormien turvotus laski ja paukamat katosivat. Aamulla heräsin jälleen nilkkojeni raapimiseen. Myös nilkkaan ja polvitaipeeseen oli ilmestynyt patti. Poistin kynsilakat myös varpaista ja valelin sääret aloe veralla.
Ympyrä on siis sulkeutunut: kutina johtui kynsilakasta. Tajusin myös, että viime vuonna kutina lakkasi syksyn tullen, eli juuri silloin, kun poistin kynsilakat varpaistani kesän jäljiltä.
Sormissanihan en ole käyttänyt kynsilakkaa yli vuoteen, sillä Kure Bazaarin lakat alkoivat liuskottaa kynteni niin rumaksi, että jouduin lakan poistamisen jälkeen viilaamaan kynnet aivan nysäksi ja parantelemaan viikkokausia liuskottuneita kynsiä. Olin todella innoissani ja hehkuttelinkin eilen Instagramissani, että Treat Collectionin kynsilakalla kynnet pysyivät priimakunnossa ja lakkaus ylipäätään kesti täydellisen virheettömänä neljä päivää.
Ehdin hihkua onnessani, että voisin tästedes käyttää myös sormissani kynsilakkaa silloin tällöin ja valkkailinkin jo uusia sävyjä Treatin upeasta värikartasta. Ikävä kyllä, tämä sai nyt jäädä osaltani vain haaveeksi. Allergisen reaktion kanssa on turha leikkiä, varsinkin, kun kyseessä on niinkin voimakkaita kemikaaleja sisältävä tuote, kuin kynsilakka.
Olen aiemminkin sanonut, ettei jatkuva kynsilakan käyttö ole suositeltavaa. Olipa kyseessä sitten suurimmista pahiskemikaaleista vapaa kynsilakka tai ei, sillä ei ole mitään kynsien hyvinvointia edistävää vaikutusta, vaan päinvastoin. Silloin tällöin lakan käyttö on puolestaan ok – jos siis ei saa tämmöisiä oireita.
Nyt aion jatkaa rottakoettani niin, että olen muutaman päivän ilman lakkaa ja katson loppuuko myös päänahan kutina. Koitan tämän jälkeen kynsilakkaa varpaaseen pariin kynteen ja katson mitä tapahtuu, vaikka viime öisen kutinakohtauksen ja myös kutinan lakkaamisen aiheuttajasta ei ole enää pienintäkään epäilystä.
Kaipa tässä nyt voisi antaa mahdollisuuden sertifioidulle kynsilakalle, jollainen löytyy Logonalta (tosin värivalikoima on TYLSÄ!). Lakatut varpaankynnet ovat kesällä ihanat, mutta lienee tarpeetonta mainita, että arvostan terveyttäni enemmän.
Tämmöistä tähän sunnuntaihin – nyt kirjahommiin!
Kuva Katja Kokko