Postaus sisältää arvonnan
Tänään on tullut kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun perustin blogini nykyisen osoitteensa alle katjakokko.comiin (olen kirjoittanut blogia vuodesta 2010, mutta se oli aiemmin eri nimellä). Kaksi viikkoa sitten tuli puolestaan kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun myin osuuteni Joliesta. Neljä vuotta ei sinänsä ole numerona mikään ihmeellinen, mutta tässä kuluneessa vuodessa on ollut jotain poikkeuksellisen kaunista, merkityksellistä ja uutta. Siksi onkin tuntunut, että voisin nyt kirjoittaa tarkemmin, mitä viimeisiin vuosiin on oikein mahtunut ja mitä tulevaisuuden haaveita minulla on. Kun sain vielä viime viikolla kysymyksen, että onko minulla entiseen yritykseeni jotain tunnesiteitä, päätin, että nyt kirjoitan aiheesta. Tästä tekstistä tulee pitkä, mutta jos jaksat lukea sen loppuun, löytyy lopusta ihana synttäriarvonta!
Vastaus kysymykseen onko minulla jotain tunnesiteitä Jolieen, on ei. Sen olen näiden vuosien aikana oppinut, että mihinkään tällaiseen työasiaan ei kannata luoda liian voimakkaita tunnesiteitä tai suhtautua yritykseensä kuin ”omaan lapseen”, miten moni pienyrittäjä ehkä ajattelee, koska sillä tekee yleensä asioista raskaita ja ajaa itsensä uhrautumisen energiaan. Sama koskee esimerkiksi kirjaprojekteja. Ne ovat tuotoksia, jotka ovat syntyneet inspiraatioista, visioista, luovuudesta ja kovasta työstä, ja ne menestyvät jonkinlaisella tavalla, mutta niihin ei kannata kiinnittyä liikaa vaan on kyettävä myös päästämään irti ja osattava vaihtaa suuntaa, sillä asiat eivät mene aina niin kuin niiden olisi toivonut tai kuvitellut menevän.
Tunnesiteen sijasta koen Jolieta kohtaan jotain aivan muuta. Jotain sellaista, jonka aistii sydämen tasolla. Puhuisin ennemminkin merkityksellisestä kokemuksesta tunnesiteen sijasta. Tietysti minulla on arvokas kokemus siitä, millaista on rakentaa täysin nollasta noinkin iso konsepti. Ilman mitään isompaa yrittäjäkokemusta sellaisen konseptin rakentaminen on aivan järjettömän iso pala kakkua, vieläpä kahden ihmisen voimin. Joka ikisen ruuvin ja mutterin on nikkaroinut paikoilleen omin kätösin ja jokaisen tuotteen on naputellut manuaalisesti verkkokauppaan, puhumattakaan kaikesta muusta työstä, mitä moni ei osaa edes kuvitella (onneksi en osannut minäkään siinä vaiheessa, kun yritystä perustettiin, olisi nimittäin saattanut jäädä perustamatta). Voin kertoa, ettei ensimmäisen viikon jälkeen kannattanut laskea työtunteja seuraavaan kahteen vuoteen ja kaiken muun elämän ystäviä myöten sai unohtaa.
Kokemus siitä, millaista on synnyttää tällainen konsepti täysin tyhjästä, mutta sitäkin kirkkaammasta visiosta todelliseksi yritykseksi, on aivan käsittämätön. Siihen liittyy jotain todella taianomaista ja erityisesti se on ollut merkityksellistä oman hyvinvoinnin ja henkisen kasvun kannalta. Se, että ajautuu tekemään töitä melkein kellon ympäri varsinkin todella herkkänä ihmisenä (jota en ole silloin ymmärtänyt) ja etenkin, kun suhtautuminen yritykseen silloin on ollut kuin siihen omaan lapseen, on ollut todella vahingollista. En uskalla edes kuvitella, missä olisin nyt, jos en olisi lähtenyt Joliesta. Tiedän ainoastaan sen, että en olisi terve, sillä viimeisen vuoden ja etenkin viimeisten kuukausien aikana, aloin oirehtia hälyyttävällä tavalla mm. vuorokauden ympäri kestävästä paniikkikohtauksesta, leposykkeen ollessa kuin kuolemaa pakoon juoksevalla ja liskoaivojen toimimiseen jatkuvasti ylikierroksilla. Siitäkään huolimatta en osannut päästää irti – ennen kuin universumi ei antanut vaihtoehtoja.
Matka Joliessa oli arvokas kokemus siitä, mikä minulle on menestyksen mittari elämässä. Sanoin neljä vuotta sitten tätä blogia perustaessani, että menestykseni mittari on tästä eteenpäin henkinen ja fyysinen hyvinvointini. Kaikki päätökset mitä elämässä teen, teen kunnoittaen tätä lupausta itselleni – se on ehkä myös perimmäisin brändilupaukseni, mitä haluan välittää muille ihmiselle. Missioni ei ole pelkästään se, että haluan kertoa luonnonkosmetiikan hyödyistä, luonnonkosmetiikkatrendeistä ja ihonhoidosta, vaan se on jotain paljon syvempää. Toivon, että jokainen löytäisi omassa elämässään henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä onnellisuuden ja sitä kautta jonkinlaisen johdatuksen tai punaisen langan ja menestyksen elämäänsä, elämäntyyliin, urapolkuun ja bisneksiin – mitä kukin sitten ikinä tekeekään.
Kuluneet neljä vuotta ja sitä edeltäneet vuodet Joliessa ovat olleet henkinen oppikoulu oman itsensä rakastamisesta, omasta haavoittuvuudesta ja siitä, että pysyy omalle sydämelle rehellisenä ja uskollisena huolimatta siitä, mitä muut ihmiset ja läheiset ympärillä tekevät tai sanovat. Lisäksi nämä vuodet ovat haastaneet henkisessä vahvuudessa ja siinä, että uskaltaa seistä omilla jaloillaan – ei taistellen, vaan lempeän lujana. Ennen kaikkea, nämä vuodet ovat olleet mieletön kokemus jostain paljon suuremmasta. Kutsuisin sitä ihan puhtaasti vain universaaliksi rakkaudeksi ja jonkinlaiseksi sielunsisaruudeksi. Olen oppinut sen, miten tärkeää henkiselle ja fyysille hyvinvoinnille sekä onnellisuudelle ovat terveet ja rakkaudelliset ihmissuhteet. Minulla ja Jutalla oli jokin aivan taianomainen energia silloin, kun rakensimme Jolieta. Se miten yhteys välillämme on muuttunut vuosien aikana ja matka, jonka olemme yhdessä kulkeneet ja jakaneet, on sellainen kokemus ja lahja, mitä suurempaa en ole elämässäni kokenut, eikä sitä voi kukaan toinen käsittää. Oivallukset, mitä siitä matkasta olen saanut ja yhteytemme ovat jotain niin kaunista, merkityksellistä ja suurta, mitä toivoisi kaikkien ihmisten elämässään kokevan – koskaan ei ole siihen liian myöhäistä.
Kuluneet neljä vuotta ovat lisäksi olleet henkilökohtainen kasvumatkani. Olen kasvanut kokonaiseksi minuksi, löytänyt uudelleen lapsenomaisen iloisuuden ja huumorin elämääni, lapsenomaisen kyvyn unelmoida ja visioida, itseluottamuksen sekä sen, että pystyn tarjoamaan itse itselleni turvan elämässä enkä hae sitä toisilta ihmisiltä tai ihmissuhteista. Nämä vuodet ovat olleet merkityksellisiä myös sen suhteen, miten paljon olen saanut seuraajia ja kuinka paljon olen saanut niin sanotusti arvostusta omien kollegoideni keskuudessa sekä tottakai myös teidän lukijoiden keskuudessa. Se on niin äärimmäisen arvokasta, että olen siitä koko sydämestäni kiitollinen jokaiselle lukijalle ja seuraajalle, jotka kokevat saavansa kauttani hyödyllisiä vinkkejä ja inspiraatiota, jotain suurempaa tai jonkun sysäyksen omaan hyvinvointiin – mitä ikinä se onkaan niin se on minulle merkki siitä, että olen onnistunut brändilupauksessani ja visiossani.
Tämä vuosi on ollut todella merkityksellinen ja ihana monella tapaa. Koen, että jonkinlainen aikakausi blogin suhteen on päättymässä (älkää säikähtäkö, en ole lopettamassa!) ja jotain suurempaa tai seuraava askel on tulossa. Tällä hetkellä taustalla on meneillään saittiuudistus ja brändin kiteytys. Haluni on tarjota entistä arvokkaampaa sisältöä, mutta samalla myös opiskella paljon muita asioita ja siirtyä osittain sisällöntuottamisesta toisenlaisiin tehtäviin, kuten joogan pariin, tai kenties vielä enemmän henkiseen puoleen, joka on itselleni joka tapauksessa kytköksissä kehollisuuteen ja keholla työskentelyyn (nämä ajatukset ovat vielä kovin abstrakteja, koska kaikki ei ole vielä aivan kirkasta itsellenikään). Next level olisi kuitenkin edessä – blogissa se tarkoittaa töiden delegoimista taustajoukoille ja assarille, joogassa puolestaan on muutoksia edessä, koska joogasalillamme alkaa putkiremontti loppuvuodesta ja toisaalta minulla on tiedossa tiuhaan tahtiin joogakursseja ulkomailla – mihin se sitten tulevaisuudessa vie, en ole siitä aivan varma, mutta jossain syvällä polttelee halu olla rakentamassa jotain uutta joogasalia, missä olisi ainakin ripaus minun energiaani. Sen lisäksi myös sillä toisella ammatillisella puolella haluan ottaa seuraavan ison askeleen ja luonnollisesti se liittyy jollain tavalla tuotteisiin, sillä olen kuitenkin opiskellut tuotekehitystä, raaka-aineet ovat intohimoni ja minulla on ihan hirveästi visioita tuotteisiin liittyen – jotain haluaisin siis silläkin puolella synnyttää. Niin ja lisäksi kirjoitan tällä hetkellä toista kirjaani, joka ilmestyy maaliskuussa! Kerron siitä heti lisää, kun saan!
Se mikä itselleni on myös kiteytynyt näiden vuosien aikana on se, että haluan edelleenkin panostaa blogin puolella visuaalisuuteen sekä asiantuntijuuteen artikkeleissa. Mutta se mitä tänä päivänä näkee paljon sosiaalisessa mediassa (lähinnä Instagramissa), on todella kuratoitu ja ammattimaisesti tuotettu sisältö – minulle Instagram on puolestaan aina ollut henkireikä, johon voin tuutata minkä sorttista materiaalia tahansa vaikka hetken mielijohteesta, kuten suttuisia selfieitä järkkärillä otettujen hienojen kuvien sijasta tai sekaisin englannin- ja suomenkielisiä päivityksiä – ihan mitä tahansa. Haluan jatkossakin pitää sen yhtä autenttisena, sillä kun mietin mikä itseäni ihan aidosti kiinnostaa ja inspiroi Instagramissa, niin se on suunnitelmallisuuden sijasta aito energia ja oikea elämä. Seuraan esimerkiksi Instastooreissa vain noin viiden ihmisen videoita säännöllisesti ja yksikään niistä ei ole visuaalisesti näyttävä, vaan niissä on läsnä jotain ihan muuta.
Tällaisia asioita olen pohtinut paljon viime vuosien aikana, koska oma seuraajamääräni ns. pitäisi olla isompi ottaen huomioon, kuinka kauan olen tätä tehnyt, mutta määrä ei kuitenkaan kasva nopeasti, sillä Instagramini ei ole visuaalisesti näyttävä enkä postaa itsestäni upeita joogakuvia tai muitakaan upeita kuvia (yhdistettynä elämänviisauskuvateksteihin) – ja jos joskus olen jonkun näyttävän kuvan itsestäni postannut, huomion määrä suorastaan räjähtää. Eli tämä kertoo kuitenkin siitä, että vaikka kuinka ihmiset väittävät kaipaavansa aitoutta, tykkääjiä saadaan kuitenkin ensi sijaisesti visuaalisella näyttävyydellä ja upeilla kuvilla itsestä. Minä en ole kuitenkaan kiinnostunut tällaisesta tekemisestä ja yhä enemmän itseäni inspiroi tavallisen elämän eläminen ja sellaisten juttujen postaaminen vaikka arjen rutiineista tai päivän kivoista hetkistä. Niihin sisältyy minulle resonoivaa energiaa ja koen, että pitämällä oman Instagramini autenttisena, voin säilyttää aidon yhteyden myös teihin seuraajiin. Haluan siis jatkossakin pitää sisällöntuottamisen selkeästi blogissa, mutta säilyttää oman autenttisuuden läsnä Instagramissa vaikka tiedostan, että se ehkä sulkee minulta pois tiettyjä ja nopeita kasvumahdollisuuksia.
Huikeat vuodet ovat siis takana ja tähtäimet ovat korkealla työelämässä (huolimatta some-strategiastani tai lähinnä sen puutteesta). Haluan tehdä isoja ja merkityksellisiä asioita, ottaa seuraavia askelia ja löytää niihin sopivia yhteistyökumppaneita, mutta haluan silti säilyttää yhteyden teihin lukijoihin, koska se on minulle aivan sairaan tärkeää. Toivon siis, että edelleenkin jatkatte kommentoimista ja viestien lähettämistä, vaikka en voi mitenkään vastata kaikkiin saamiini viesteihin ja linjani on, etten vastaa sähköpostilla esitettyihin kysymyksiin eli niitä varten on blogin kommenttiboksi ja Instagram. Ihan joka ikiseen viestiin en voi kuitenkaan vastata, koska pelkästään blogin tuottaminen vie niin paljon aikaa ja arvostan toki myös sitä ihan oikeaa elämääni erittäin paljon, viitaten tämän tekstin alkuun. Jokaisen viestin kuitenkin luen aina kiitollisena ja laitan esimerkiksi toiveet korvan taakse.
Tämän upean tutkimusmatkan, mitä elämäksikin kutsutaan, kunniaksi haluan pyöräyttää käyntiin synttäriarvonnan, jossa palkintona on tietenkin mitäs muutakaan kuin ihanaa luonnonkosmetiikkaa! Palkinto on siis lahjakortti, tietenkin Jolieen – yritykseen, josta olen äärimmäisen ylpeä, koska ilman sitä lapsenomaista uskoa täysin mahdottomiin asioihin ja omien voimavarojen ylittämistä, sitä ei olisi olemassa. Yrityksessä on nyt kuitenkin uudet energiat (ja ehkä kenties jossain ytimessä on vielä ripaus sitä alkuperäistä taianomaisuutta) ja minusta on ihanaa nähdä miten se kasvaa ja kehittyy vain taivas rajanaan. Itsekin asioin melkein viikottain tuossa luonnonkosmetiikan karkkikaupassa.
Jolie tarjoaa synttäriarvonnan palkinnoksi 250 euron arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa mitä tahansa ihanuuksia joko verkkokaupasta tai Uudenmaankadun putiikista. Osallistumisaikaa arvontaan on viikko ja arvon voittajan 29.7.2018. Seuraa sähköpostiasi sen jälkeen, sillä jos en tavoita voittajaa 12.8.2018 mennessä, arvon uuden voittajan. Huomioithan, että hyväksyn kaikki kommentit manuaalisesti, älä siis hätäänny jos kommenttisi ei heti näy! Olen lisäksi ensi viikon reissussa, jolloin en pääse hyväksymään kommentteja kovin tiuhaan tahtiin.
Osallistut arvontaan vastaamalla tietenkin kysymyksiin! Toivoisin, että kerrot: kauanko olet seurannut minua, seuraatko blogissa, Instagramissa vai Facebookissa (vai kaikissa) ja mitä olet saanut jutuistani näiden vuosien aikana? Mikä blogissani tai tekemisessäni inspiroi? Onko jotain erityistä, miksi haluat seurata minua?
Onnea arvontaan!
Jutun kuvituksena teemaan sopivasti kännykkäselfie
