4

Hyvinvointini kulmakivet

Katja Kokko | 10.10.2018

Kaupallinen yhteistyö: I Love Me, postaus sisältää tarjouksen

Vuoden kiinnostavin hyvinvointitapahtuma eli I Love Me -messut on taas täällä ensi viikon viikonloppuna eli 19.-21.10.2018. Olen tutkinut messuohjelmaa ja todennut, että messut muuttuvat vuosi vuodelta vain inspiroivammiksi ja näköjään niistä on muodostunut myös oman työni osalta vuoden huipentuma. Tänä vuonna olen messuilla kaikki kolme päivää aamusta iltaan keskustelemassa, puhumassa ja demoamassa monipuolisesti kokonaisvaltaisesta kauneudesta ja hyvinvoinnista.

I Love Me -messujen teema kasvaa yhä tiiviimmin nimenomaan hyvinvoinnin ympärillä, mutta lähestymistapa on samalla enemmän kokonaisvaltainen yhdistäen sisäisen ja ulkoisen kauneuden sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin, eli juuri sen kaiken mikä on itselleni intohimo ja elämäntapa. Tänä vuonna I Love Me pyysi minua kertomaan, mitä I Love Me tarkoittaa minulle ja mitkä ovat juuri nyt hyvinvointini kulmakivet, joista en luovu ja miksi? Tämä on lempipuheenaineeni tällä hetkellä ja ihanaa, että saan puhua juuri näistä asioista myös koko messujen ajan. Kerron lyhyesti näitä ajatuksiani myös videolla, joka kuvattiin kesällä messuja varten, löydät sen täältä.

Mitä I Love Me tarkoittaa minulle?

Ensimmäisenä nousee tunne itseni kunnioittamisesta ja kiitollisuudesta. Meillä on tämän elämän aikana vain yksi uskomaton vartalo ja kunnioitan sitä aivan äärettömän paljon. Kun kehoni voi hyvin, se tarjoaa levollisen tilan mieleni hyvinvoinnille ja yhteydelle todelliseen itseeni. Olen päivittäin kiitollinen siitä, että minulla toimiva ja terve keho, jota voin liikuttaa vapaasti liikkeestä nauttien. Se saa minut tuntemaan, että elinvoima virtaa vapaasti ja tunnen kehoni vitaaliseksi. Olen niin kiitollinen keholleni minun palveluksessani olemisesta, että haluan kunnoittaa sitä pitämällä kehostani hyvää huolta. Se tarkoittaa liikkeen lisäksi myös sitä, että annan kehoni palautua ja uudistua riittävästi.

Uskomattomien vartaloidemme paras kaveri on mieli ja ne muodostavat yhdessä käsittämättömän parivaljakon. Mieleni hyvinvointi ei ole yhtään sen vähäpätöisempää kuin kehon hyvinvointi. Kun keho saa palautua ja uudistua, myös mieli lepää ja toipuu. Kun liikutan kehoa voimakkaammin, mieleni piristyy ja aktivoituu. Mieli tuottaa minulle loistavia ideoita, saa pohtimaan syntyjä syviä ja tarkastelemaan sisäistä ajatusmaailmaani sekä tekemään työtä, jolla koen olevan merkitystä. Kunnioitan siis myös mieleni hyvinvointia ja se tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnistan liiallisen stressin merkit ajoissa ja osaan vetää rajani niin työssä kuin sosiaalisessa elämässäni. Jos mieleni ei voi hyvin, minulla ei ole annettavaa toisillekaan. Kun se puolestaan voi hyvin, jakamisesta ja muiden palvelemisesta tulee luontevaa.

Kehoni ja mieleni kannattelevat sitä, mitä voisi kutsua henkisyydeksi, yhteydeksi omaan itseen, henkiseksi kehoksi tai ihan vain sieluksi. Kun sen yhteyden tuntee, olo on levollinen ja rauhallinen. Mitä useammin sen yhteyden tuntee, sitä paremmin pysyy läsnä stressaavissakin ajanjaksoissa. Mitä vahvempi yhteys on, sitä vähemmän toimin ja puhun reaktiivisesti. Uskallan luottaa intuitiooni, koen yhteyttä universumiin ja luontoon. Tämän yhteyden vaaliminen on todellista I love Meta ja olen opetellut sitä paljon arjessa muun muassa Reikin kautta.

Mitkä ovat juuri nyt hyvinvointini kulmakivet, joista en luovu ja miksi?

Juuri nyt jooga ja meditaatio ovat läsnä arkielämässäni voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Kiitos siitä kuuluu astangajoogaopettaja John Scottille, joka valaisi joogapolkuni aivan uudella tavalla viime kesänä. Koen kuitenkin tärkeäksi mainita, että jooga ja meditaatio muodostavat hyvinvointini kulmakivet muuta elämääni tukevalla tavalla, ei niin, että minun pitäisi sovittaa muu elämä tehdäkseni joogaharjoitusta. Kun olen esimerkiksi joogaretriiteillä, päivät pyörivät joogan ympärillä, mutta oikeassa elämässä sama intensiteetti ei ole mitenkään mahdollista. Joogan lisäksi ratsastus on minulle eräänlainen meditaatioharjoitus ja yksi hyvinvointini kulmakivistä. Eläimet ja luonto ovat aina olleet minulle elintärkeä asia ja koska asun juuri nyt kaupungissa, perjantaiset ratsastuspäiväni, luonnossa oleminen ja hevosen kanssa puuhaaminen ovat minulle todella tärkeitä asioita. Tällä hetkellä harrastuksistani uinti ja kehonpainotreenit ovat puolestaan pienellä tauolla, koska muu elämäni on sen verran tiivistä, että jostain on pakko karsia. Tämäkin on tärkeää muistaa, että omassa aikataulussa säilyy balanssi aktiivisuuden ja levon välillä, joten voinkin nimetä myös tasapainon yhdeksi kulmakiveksi.

Liikunnan lisäksi aito ruoka on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni. Mitä paremmin voin, sitä enemmän se ruokkii sisäistä haluani tehdä hyvinvointiani parantavia valintoja. En joudu enää käymään sisäistä keskustelua itseni kanssa lautasvalinnoistani, koska puhdas ja aito ruoka on jo elämäntapa. Olen useasti kertonut ketogeenisestä ruokavaliostani, josta olen löytänyt itselleni optimaalisen ja luonnollisen tavan syödä. Se tukee energiatasoani, jaksamistani ja pitää ruoansulatukseni kunnossa.

Ihonhoito aamuin illoin on myös itselleni täydellistä arjen läsnöoloa, itsestäni huoltapitämistä ja kehoni kunnioittamista. Kaiken lisäksi luonnonkosmetiikka on moniulotteista eteeristen öljyjen ja kasviraaka-aineiden ansiosta. Ihonhoito on ihana tapa aloittaa jokainen päivä osoittaen itselle, että olen ihana ja tärkeä kuin myös päättää päivä kiitollisena.

Viimeiseksi on mainittava uni, vaikka se olisi pitänyt mainita ihan ensimmäiseksi, jos asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Jos keho ei palaudu eikä pääse uudistumaan, koko uskomattoman vartalon ja mielen muodostama monimutkainen systeemi menee hälytystilaan. Kestän ehkä yhdet huonot yöunet, mutta huomaan välittömästi vaikutuksen, jos tulee nukuttua useampi yö putkeen huonosti ja kaikista pahinta on unettomuus. Se näkyy ensimmäisenä naamassa ja tuntuu päässä sekä kehossa. En vietä aktiivista sosiaalista elämää viikolla, koska minulle on tärkeää rauhoittaa illat olemiselle ja viikonloppuisinkin rakastan pitää kalenterin vapaana ja nautiskella joutilaisuudesta.

Näihin liittyen voinkin nyt kertoa konkreettisen esimerkin oikeasta elämästä, joka on ajankohtainen juuri nyt, sillä tottakai minäkin kohtaan haasteita. Tämä syksy on itselleni intensiivistä ja inspiroivaa aikaa, kun moni pitkään työstämäni projekti näkee päivänvalon, kuten Re-Start hyvinvointivalmennus sekä helmikuussa ilmestyvä Kuulaan kaunis kirjani, josta on meneillään editointiprosessi. Viime viikolla minulla aloitti jo pari vuotta haaveilemani assari, jonka tarkoitus on helpottaa aikatauluni hallintaa ja pitää lankoja käsissä. Uuden ihmisen perehdyttäminen töihin vaatii kuitenkin aluksi intensiivisen panostuksen. Siihen meni viime viikon alku maanantaina ja tiistaina sen lisäksi, että minulla oli blogitöitä tehtävänä sekä iltaisin joogaohjaukset.

Puhuminen on itselleni työtä, joka aktivoi minua todella paljon ja etenkin jos puhun asioista, jotka ovat intohimoni, olen mukana täysillä. Sehän on myös kuluttavaa, koska se aktivoi sympaattista hermostoa. Joten kun olin pitänyt kaksi päivää monologia työni sisällöstä uudelle assarille, kävin keskiviikkona melkoisilla ylikierroksilla ja kehossa oli selkeästi stressiä. Stressiä, joka antoi minulle voimaa ja piti yllä suorituskykyäni, mutta tiiviin aikataulun vuoksi hommia jäi myös illaksi joogatuntien jälkeen. En palautunut kunnolla ja yöuneni alkoivat kärsiä pahasti. Torstaina tämä näkyi jo silmistäni; ne olivat pitkästä aikaa punoittavat ja turvonneet, silmien alla olevat rypyt olivat syventyneet ja ihoni kuivui. Miten nopeasti kehoni kertoi näillä merkeillä, että nyt ollaan ylikuormituksen puolella! Perjantaina oli ratsastuspäivä, mutta myös samalla kuvauspäivä aamusta iltaan ja viikko päättyi kahden päivän anatomiakoulutukseen, kirjan kommenttien läpikäymiseen ja blogitöihin, jotka lopetin sunnuntaiyönä klo 01. Voin vannoa, etten muista tämmöistä tapahtuneen sitten lähtöni Joliesta ja kehossa sekä mielessä piippasi kyllä jo melkoinen hälytysääni.

Tunsin siis viime viikolla ke-to, että nyt on tärkeää tukea jaksamista kaikilla työkaluilla, mitä minulla on käytössä, koska aikataulu helpottaisi vasta tällä viikolla. Pistin ruokavalion ihan minttiin: ei liikaa kahvia ja päivittäin hyvät pätkäpaastot, illalla ravitseva iso ateria. Herkuttelin sitten viikonloppuna, mutta ketogeenisen ruokavalion herkuilla silloinkin. Minimoin sosiaalisen median käytön illalla ja itse asiassa tämä olikin kaikista vaikeinta! Siis se, että on vastaamatta viesteihin, kun puhelin piippaa jatkuvasti. Itselläni on taipumus ylistressaavassa tilanteessa siihen, että selaan Instaa läpi täysin aivottomasti ja keskittymättä. Tunnistaako joku muu tästä itsensä?

Jouduin oikeasti ottamaan itseäni niskasta kiinni ja käskeä laskemaan puhelimen pois ja laittamaan sen äänettömälle. Kerroin ystävilleni, että tarvitsen lepoa, enkä voi viestitellä. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen jätin astangaharjoituksen välistä ja sen sijaan tein kotona palauttavaa yin joogaa. Ne aamut, kun menin joogasalille, tein vain lyhyen ja keyven astangaharjoituksen, koska täysi liikkumattomuus lisää itselläni stressiä. Ja kaikista tärkeintä oli läsnäolo arjessa. Se, että oikeasti keskityn juuri siihen mitä teen juuri nyt, enkä ajattele mitä kaikkea minun pitäisi vielä tehdä. Kun olin joogamatolla, suorastaan mässäilin sillä, että sain keskittyä vain hengitykseeni. Tai kun kirjoitin blogipostausta, asetin intention, että haluan tehdä juuri tämän asian juuri nyt hyvin jne. Kaikki muut tehtävät asiat olivat paperilla, jotta minun ei tarvitsisi muistaa niitä silloin, kun keskityin johonkin toiseen asiaan.

Eli haasteita on minullakin, enkä jaksaisi tämmöistä aikataulua pitkään. Viikko oli aivan tarpeeksi. Kalenteri on tiivis myös loppuvuodelle, mutta kolmen viikon kuluttua olen jo viikon joogaretriitillä ja loppuvuodesta Intiassa. I Love Me -messut haastavat taas antamaan parhaani, mutta teen sen ilolla, kiitollisuudessa ja hyvinvointityökalupakki täynnä toimivia apuvälineitä. Tiedän silti, että tulen olemaan messuviikonlopun jälkeen väsynyt, koska pelkkä ihmisvirta on stressaava.

Lopuksi sanoisin, että ehkä se kaikista tärkein hyvinvoinnin kulmakivi on tasapaino. Se, että kalenterissa on yhtä paljon aikaa aktiiviselle tekemiselle sekä levolle ja palautumiselle. Lisäksi on muistettava olla itselleen lempeä. Näen hyvinvoinnin ja tasapainon löytämisen matkana, jota jokainen meistä kulkee omaan tahtiinsa. Uusia tapoja ja elämäntapoja ei omaksu yhdessä yössä eikä niitä voi opetella millään pikakurssilla. Ne on koettava itse ja metsään on mentävä juuri niin monta kertaa kuin on tarkoitus. Motivaatio on lähdettävä omasta itsestä.

Olen I Love Me -messuilla koko messujen ajan Natural Goods Companyn osastolla. Tulkaa kuuntelemaan, juttelemaan ja kysymään vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, aikatauluni on seuraava:

Pe 19.10.

Klo 11 Yin jooga kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ytimessä, paikka NGC:n osaston lava

Klo 14 Paneelikeskustelu kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, paikalla kaikki Re-Start valmentajat, paikka NGC:n osaston lava

Klo 15 Demo korealaisesta ihonhoitorutiinista näkökulmana holistinen ihonhoito, paikka NGC:n osaston lava

Klo 16.30 Mielen merkitys ihoon, keskustelemassa allekirjoittanut sekä Re-Start valmennuksen Ansku Sinisalo, paikka Forum-lava

La 20.10.

Klo 10.30 Demo korealaisesta ihonhoitorutiinista näkökulmana holistinen ihonhoito, paikka NGC:n osaston lava

Klo 12 Terve suolisto, kaunis iho, keskustelemassa Re-Start valmennuksen allekirjoittanut, Annika Havaste ja Pardaman Sharma, paikka Forum-lava

Klo 13 Yin jooga kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ytimessä, paikka NGC:n osaston lava

Su 21.10.

Klo 11 Hyvinvoinnin taito, keskustelemassa Re-Start valmennuksen allekirjoittanut, Ansku Sinisalo, Annika Havaste, Aleksi Seppänen ja Pardaman Sharma, paikka Forum-lava

Klo 12.30 Demo korealaisesta ihonhoitorutiinista näkökulmana holistinen ihonhoito, paikka NGC:n osaston lava

Klo 15 Yin jooga kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ytimessä, paikka NGC:n osaston lava

Lipputarjous messuille

Aikuisten lippu 10 € (norm. hinta 16 €/ovelta 19 €), verkkokaupasta koodilla KK18. Tarjous on voimassa 10.–18.10.2018. Osta lippusi siis alehintaan täältä.

Mitkä ovat teidän hyvinvoinnin kulmakivet? Mihin kaipaat eniten muutosta?

Ylin kuva ja ihonhoitokuvat Kaapo Kamu, joogakuvat Sanna Keränen, heppakuva Otto Helkama

/ / / / / / / /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Sanna sanoo:

    Aivoton some-selaaja täs moi!

    Uni on kyllä niin tärkeä. Heräilin kuukausia yöimetyksen takia. Lapsi oppi nukkumaan kokonaisia töitä, kun oli kaks. Vaikka sain lapsen puolesta nukkua, en vaan nukkunut. Se oli henkisesti tosi raskasta. Vajaa puoli vuotta sitten tilanne alkoi parantua.

    Ruokavalio on hakusessa. Tosin nyt oon tiettyjä pitalle suositeltuja juttuja ayurvedasta noudattanut. Pittaa nostavien ruoka-aineiden vähentäminen, kohtuullinen paistaminen ja kahvin vähentäminen. Alkoholi ei vaan maita. Todellakaan ei voi puhua, että sopiva elämäntapa ois vieläkään löytynyt, mutta suunta on parempi.

    Niin ja lapsen kans ulkoilu ja työmatkapyöräily tekkee hyvvää!

    • Some on kyllä semmoista myrkkyä aivoille!

      Uh, en voi edes kuvitella millaista olisi lapsen kanssa, kun 18 vuotta useimpina öinä herättänyt kissakin otti välillä koville! Uni on kyllä ihan kaiken perusta ja etenkin jos sen kanssa on vaikeuksia, korostuu muiden keinojen tärkeys.

  2. Marketta sanoo:

    Hei Katja,

    Olet maininnut Reikin muutamassa kirjoituksessasi. Minua kiinnostaisi kuulla ajatuksiasi ja kokemuksiasi Reikistä, jos vaan haluat jakaa niitä. Olen itse käynyt Reiki I ja II -kurssit joitakin vuosia sitten, mutta lapsen syntymän jälkeen kaikenlainen itseni hoitaminen on jäänyt ihan minimiin. Kivut kehossa ja mielessä ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Tuntuu, että olen ajanut itseni ihan nurkkaan, että ymmärtäisin, miten tärkeää on ottaa omaa aikaa ja hoitaa ja hoivata itseä. Matka hyvinvointiin tuntuu jo ajatuksena tuskastuttavan pitkältä, mutta jos koskaan ei sitä matkaa aloita, ei koskaan pääse eteenpäin. Ja tähän tilanteeseen jääminen vain tulee lisäämään kipuja. Kärsivällisyyttä, lempeyttä ja tasapainoilua ohjenuoranani. Yritän nukkua riittävästi, unesta ei kannata tinkiä. Sen jälkeen sitten kaikki muu, askel kerrallaan, vaikka mieli tekisikin loikkia ohi näiden tuskallisten hetkien. Toivottavasti tulevaisuudessa voin katsoa näitä hetkiä ja todeta, että nuo asiat opettivat minua, kiitos niistä kaikista.

    Hyvää syksyä sinulle Katja! Kiitos kun levität elävöittävää energiaasi ja elämänviisauttasi! <3

    Parhain terveisin Marketta