Luin eilen Muslan Ennin jutun energiakivistä ja jäin miettimään, että kappas, kun en ole aiheesta itse koskaan kirjoittanut, vaikka olen ollut kivikaupan vakioasiakas ties kuinka pitkään.
Tuli mieleeni eräät kirjajulkkarit vajaan parin vuoden takaa. Siellä joku otti puheeksi astrologian ja ayurvedan, jonka jälkeen eräs vieraista julisti kovaan ääneen olleensa ennen hihhuli, mutta nykyisin ei enää ole. Minua nauratti. Mikäs sitten? Uber cool? Normaali? Elämän suurimman mysteerin oivaltanut? Minulle hihhulijutut eivät ole uskomista, vaan ennemminkin tuntemista, fiilistelyä ja herkistymistä. Kun elää jalat tukevasti maassa ja pää tässä maailmassa, pieni hihhulointi vain tukee omassa elämässä ohjautumista ja itsensä kuuntelua. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, varsinkaan hihhuloinnin. Joten kivijutut, astrologia, energiat ja mitä näitä nyt on – anything goes.
Ennin jutusta inspiroituneena listasin neljä kovaa hihhulijuttua:
1. Kivijutut: Helsingin paras kivikauppa on Eerikinkadun Seraphine. Se, josta Ennikin kirjoitti. Kaupan omistaja Jaana tarkistaa, ettei tule ostettua väärää kiveä (jollei halua koristeeksi jotain tiettyä). Usein on käynyt myös niin, että valitsemani kivi ei olekaan minulle, vaan jollekin ystävälle. Kiviä on kertynyt kulhollinen. Osa niistä ei ole ajankohtaisia juuri nyt, osa on varmaan lähdössä eteenpäin jollekin ystävälle. Kivet on ihania lahjoja ja pieniä piristyksiä. Yleensä joku kivi kulkee mukana taskussa, rintsikoissa tai laukussa ja yksi saattaa olla tyynyn alla. Juuri nyt minun pitää nukkua kuukausi iso seleniitti unikivenä, vihreä kalsiitti kulkee mukana päivät. Hauskaa tässä on se, että vanhempani tekevät koruja Lapista keräämistään kivistä. Isä nauraa omille kivihommilleni, mutta taitaa oikeasti itsekin tuntea kivistä jotain erikoisia viboja.
2. Tarotit: Mariko on lukenut taroteja useamman vuoden, mutta Balilla nainen vetäisi unicorn healerin viitan niskaansa, tuli kaapista ulos ja ryhtyi hommaan ihan tosissaan. Olen ollut koekaniinina tässä nyt hyvän tovin ja seurannut näitä touhuja vierestä, enkä voi kuin todeta, että jotain todella ihmeellistä informaatiota naisen kautta versulasta välittyy, sen verran kohdilleen kortit ovat menneet. Niiden kautta ei tehdä mitään ennustuksia tai kerrota, miten asiat tulevat menemään. Muutenhan elämä olisi aivan liian tylsää ja helppoa. Ennemminkin ne auttavat näkemään omaan sisimpään: kertovat asioita, joita emme ehkä halua itse nähdä tai emme jostain syystä ole vielä oivaltaneet, mutta saatamme olla asian lähteellä. Ne voivat myös vahvistaa tuntemuksiamme jostain asiasta tai kertoa, että tässä olisi nyt vielä jokin asia ratkottavana. Yksinkertaistettuna tarotit auttavat elämään omaa intuitiona kuunnellen, sisältäpäin ohjautuen. Tällä hetkellä Mariko tekee luentoja harjoitusasiakkaille, mutta kunhan hetki on oikea, sessiot tulevat muidenkin saataville. Infoan teitä sitten.
3. Eläinkommunikaatio: tutustuin eläinkommunikaatioon reilu pari vuotta sitten Maiccu Kostiaisen kautta ja olen kerran tilannut Rompulle kommunikaation. Se oli hämmästyttävä. Koko juttu kuitenkin unohtui, kunnes Balilla mielenkiintoisen tapahtumaketjun saattelemana Mariko löysi tiensä eläinkommunikaatiokurssille. Jälleen kerran allekirjoittanut on saanut olla koehenkilönä. Tai siis koehenkilön emäntänä. Tämä se vasta uskomatonta hommaa onkin, eläinten energia on niin käsittämättömän puhdasta. Marikon avulla olen voinut parantaa kissavanhuksen elämässä pieniä, mutta oleellisia asioita, jotka eivät olisi muuten tulleet mieleenikään. Eläimet koittavat usein viestittää meille jotain, mutta emme vai hoksaa sitä. Tai ihmettelemme vuodesta toiseen eläimen käyttäytymistä, mutta emme tajua itse kannustavamme siihen. Harjoittelun jälkeen Marikolta voi tilata myös eläinkommunikaatioita.
4. Tapping: kaikki meistä varmasti tietävät, miten tiukassa lapsesta saakka meihin iskostuneet uskomukset ovat. Osa niistä on helpompia tiedostaa ja sitä myöten päästää irti, mutta osa on juurtunut niin syvälle, että tuntuu kuin saisi hakata päätä seinään. No kirjaimellisesti melkein saakin. Tapping on nimensä mukaisesti mukaisesti naputtelua. Se pohjautuu kiinalaiseen akupainantaan, johon yhdistyy affirmointi. Kannattaa tutustua aiheeseen lisää menetelmän kehittäjän sivuilla. Samantyylisiä menetelmiä löytyy maailmasta pilvin pimein: on matkamenetelmää ja paranemisen avaimia. Kenelle mikäkin toimii. Meikäläinen on tyyppi, joka oppii asiat yleensä omien haavojensa kautta, päätä seinään hakkaamalla. Tapping siis kolahti täydellisesti ja viesti tulee taottua perille. Ei tarvitse tehdä turhaa analysointia (koska mieli pistää helposti lusikkansa soppaan) eikä sen kummempia rituaaleja ja bonarina tässä menetelmässä ei nukahda pystyyn (monet menetelmät ovat niin tylsiä, että alan pilkkimään minuutissa).
No niin, astukaas kaapista ulos! Mitä kiviä ja hihhulistooreja teiltä löytyy?