Lifestyle

Teneriffan helmet

Lifestyle | 24.1.2018 | Katja Kokko

Vuosi on alkanut niin vauhdikkaasti, että tuntuu kuin Teneriffan reissusta olisi jo ikuisuus. Muistot reissusta ovat silti vielä mielessä hyvin kirkkaana ja tulen muistamaan tämän reissun ikuisesti yhtenä elämäni parhaista.

Kuten sanottua, Teneriffa yllätti kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kahden ja puolen viikon aikana ennakkoluuloni saaresta turistien valtaamana lomakammotuksena karisivat tyystin ja sain nähdä ja kokea upeinta luontoa, täydellistä rauhaa ja optimaalisen ilmaston ihanuuden. Reissu oli niin mahtava, että halusin kirjoittaa teille vinkit Teneriffan helmiin, jotta te jotka saarelle joskus matkustatte osaatte myös välttää turistirysät ja suunnata suorinta tietä keskelle paratiisia.

Tabaiba

Me päädyimme asumaan Tabaiban pieneen kylään, joka on noin vartin ajomatkan päässä Teneriffan pääkaupungista Santa Cruzista. Tabaiba on tuppukylä, jossa ei ole turistihotelleja. Me vuokrasimme asuntomme Air Bnb:n kautta ja se maksoi 650 € per henkilö (alun perin meitä piti olla neljä, mutta lopulta lähdimme reissuun kolmestaan, mutta asumiskustannukset oli jo hoidettu neljän hengen kesken). Talossamme oli valtavan kokoinen uima-allas alue, jota ei käyttänyt koko reissun aikana minun ja Magnuksen lisäksi kukaan muu. Joogasimme joka aamu uima-altaalla auringon noustessa. Talossa asui vain paikallisia ja varmaan muutamia ulkomaalaisia tai Air Bnb-vuokralaisia. Talomme sijaitsi jyrkän kallion kupeessa, aivan meren rannalla. Suoraan alapuolellamme oli täydellinen pieni uimaranta ja merivesiallas ja päivärutiiniksi muodostuikin rannassa betoniportailla loikoilu, dekkareiden lukeminen ja meressä uiminen. Merivesi oli todella lämmintä, kristallinkirkasta ja Tabaibassa olikin paljon sukeltajia päivittäin.

Kylässämme oli yksi pieni supermarketti ja aivan lyhyen automatkan päässä olisi ollut Cittarin kokoinen jättikauppa, mutta kävimme joka päivä lähikaupassamme. Lisäksi Tabaibassa oli pari ravintolaa. Aivan rantamme vieressä oli lähikuppila, missä tarjoiltiin päivittäin tuoretta kalaa ja mereneläviä. Hinnat eivät päätä huimanneet: vaikka pöytä notkui kolmen henkilön edestä täynnä kalaa ja mereneläviä, kasviksia, olutta, viiniä ja palan painikkeita, rahaa ei saanut kulumaan edes viittä kymppiä. Tabaibassa olikin melkein mahdotonta kuluttaa rahaa. Olut maksoi euron, iso viinilasillinen kolme euroa ja ruokakaupoissa hintataso oli aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Säät hellivät joka päivä, aurinkoa riitti pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli täydellinen bikineissä loikoiluun, mutta aurinko ei ollut polttavan kuuma. Oli ihanaa, kun auringossa ei useimmiten tullut hiki, mutta illat olivat puolestaan vilpoisia. Parina päivänä oli hieman pilvisempää, mutta yhtenäkään päivänä ei satanut vettä. Sateita tulee enemmän pohjoisessa, mutta etelässä ei juuri koskaan.

Rakastin Tabaibassa rentoa ja rauhallista elämää ilman virikkeitä ja tekemistä. En kaipaa lomaltani muuta kuin rauhaa, aurinkoa, merta, hyvää ruokaa ja luontoa. Kivikkoisia rantoja pitkin pystyi kävelemään viereisiin perinteisiin kanarialaisiin kyliin, joista olisi voinut kuvitella, että ne ovat miltei autioita, sillä missään ei näkynyt ristinsielua, kunnes sitten yhtäkkiä talon pihassa saattoi hengailla joku alasti (ilmeisesti joku kanarialainen juttu ja oli muuten enemmän sääntö kuin poikkeus että paikalliset naiset ottivat aurinkoa ja uivat yläosittomissa). Kivikkoisilla rannoilla oli paljon kallionkoloja ja pieniä luolia, mihin oli rakennettu kaikenlaisia virityksiä pienistä asumuksista lähtien. Teneriffalla onkin aikoinaan oikeasti asuttu myös luolissa.

Jos et kaipaa virikkeitä vaan rauhaa, suosittelen Tabaibaa lämpimästi. Toivon hartaasti, että kylä säilyy yhtä rauhallisena tulevaisuudessakin. Toisaalta siellä ei ole tilaa minne rakentaa. Talostamme toiseen suuntaan rantaa kävellessä alkoi ns. rantabulevardi, jonka varrella oli sen näköisiä taloja, että niissä saattoi asua turisteja ja ulkomaalaisia, mutta hengasimme itse aina toisella puolella kylää.

Teneriffalla on ehdotonta olla auto. Saarella on kyllä hyvin toimiva bussiliikenne, mutta auton kanssa kiertely ja retkeily on huoletonta ja aina voi pysähtyä ihailemaan ja kuvaamaan maisemia. Onneksi meillä oli mukanamme Magnus, joka toi kuskinamme, mutta reissun jälkeen on kyllä ollut mielessä, että ajokortin ajaminen olisi viisasta juuri tämmöisiä reissuja ajatellen. Kaikki haaveilemani matkakohteet (sekä mahdolliset tulevaisuuden kohteet kotia varten) ovat nimittäin juuri tällaisia.

Teneriffalla kannattaa ehdottomasti lähteä kiertelemään saarta, sillä luonto ja maisemat ovat henkeäsalpaavan kauniita, sen voin vannoa. Teneriffa onkin kasvi- ja eliölajiensa puolesta verrattavissa Havaijiin. Saari on todella vehreä ja kasvillisuus kaunista.

Taganana

Yksi ehdottomista kohteista on Taganana, joka on Anagan kukkuloiden pohjoispuolella sijaitseva kyläpahanen. Se on niin erityksissä, että julistautui jopa itsenäiseksi 1800-luvulla. Kylään ei ole muuta reittiä kuin ajaminen lähes pystysuorien kallioiden rinteitä pitkin kulkevaa serpentiinitietä. Juuri se tekeekin retkestä kylään kiinnostavan, sillä näkymät vuoren rinteiltä ovat todella vaikuttavat. Kun olimme päässeet Tagananan rantaan ja katselin jylhiä kallioita vasten paiskautuvia aaltoja, en voinut liikutukselleni mitään. Luonto on ihmeellinen ja koskettava.

Garachico

Saaren pohjoispuolella sijaitsee Teneriffan entinen pääkaupunki Garachico, joka on ehdottomasti vierailemisen arvoinen historiallinen kylä, missä on todella kaunis tunnelma. Teneriffan arkkitehtuuri ei ole mitenkään sykäyttävää, paitsi jos matkataan historiassa taaksepäin, kuten Garachicossa. Täällä olisin mielelläni yöpynyt muutaman yön kaupungin parhaassa hotellissa, San Roquessa. Kävimme pienellä vakoilukierroksella hotellissa ja se oli sisältä aivan yhtä kaunis ja tunnelmallinen kuin kuvissakin.

Garachicossa oli ihania ravintoloita ja pieniä putiikkeja, ostin itselleni kotiin viemisiksi kauniin keramiikkamaljakon. Myös Garachico on täydellinen kohde rauhoittumiseen, mutta rantaa siellä ei ole samalla tavalla kuin meidän ihanassa Tabaibassa merivesiuimaloita lukuun ottamatta. Garachico on ennemminkin muutaman yön kaunis kohde ja kylässä on myös turisteja, mutta mistään rysästä ei voi lähimainkaan puhua. Garachicossa oli myös aavistuksen viileämpää kuin Tabaibassa, joka sijaitsee saaren etelän puoleisella rannalla.

Masca

Teneriffan retkikohokohta oli alle sadan asukkaan Mascan kylä saaren länsiosassa. Pikkukylään ajetaan niin ikään 360 asteen kiemuroilla varustettua kapeaa serpentiinitietä pitkin ja matkan varrella on pakko pysähtyä kerran jos toisenkin ihastelemaan maisemia ja kuvaamaan mm. tulivuori Teideä, joka on Espanjan korkein tulivuori. Itse Teidelle emme tehneet retkeä, koska halusimme mahduttaa kahden ja puolen viikon reissuun kunnolla pelkkää joutenoloa.

Masca sijaitsee kirjaimellisesti keskellä jyrkkien vuorten muodostamaa rotkoa. Maisemat ovat uskomattomat ja kylä on todella sympaattinen ja kaunis. Kylästä voi patikoida alas rantaan pitkin kapeaa ja vaikeakulkuista polkua, matka kestää 1,5-2 h riippuen omasta kunnosta. Rannasta on venekyyti viereiseen Los Gigantesin kaupunkiin, joka on kaunis, mutta suosittu turistikohde (venekyyti pitää buukata etukäteen). Jos patikkaretken tekee alas rantaan, täytyy jaksaa kavuta takaisin ylös toiset pari tuntia, mikäli saapui kylään autolla. Toinen vaihtoehto on saapua rantaan veneellä, patikoida ylös Mascaan ja sitten takaisin rantaan veneelle. Magnus ja Riitta tekivät patikkaretken toiseksi viimeisenä päivänä, mutta minä jäin loikoilemaan Tabaibaan. Kävimme sen sijaan jo Mascassa aiemmin autolla ja omasta mielestäni tuo automatka on pakko kokea, jos ei pelkää serpentiiniteitä. Matkan varrella oli todella viehättäviä ja kauniita vuoristokyliä, joista jokaiseen teki mieli pysähtyä.

Teneriffasta jäi niin hyvä mieli ja muistot, että voisin ehdottomasti matkustaa sinne uudelleenkin. Asuisin tälläkin kertaa Tabaibassa. Sinne ehti kahdessa ja puolessa viikossa kotiutua niin hyvin ja ne muutamat ulkomaalaiset, joihin siellä törmäsimme olivatkin muuttaneet sinne asumaan.

Teneriffa oli myös kohteena hyvin edullinen. Turistien suosimilla alueilla hinnat voivat olla moninkertaiset, mutta meidän epäturistiloma maksoi yhtä henkilöä kohden 1645 €. Tästä lentojen osuus oli 600 € (juuri pahin turistiaika), asuminen 650 € ja kahden ja puolen viikon aikana auton vuokraan, bensoihin sekä kaikkeen ruokaan ja juomaan kului yhteensä 395 €. Kysynpä vaan, että mistä saa näin edullisen loman kahdeksi ja puoleksi viikoksi? Minulla meni pari kesää sitten Balillakin huomattavasti enemmän rahaa per päivä. Mutta kuten sanottua, riippuu siitä missä asuu, mitä tekee ja missä syö. Tabaibassa varmaan edullisempaa olisi ollut syödä ulkona jopa päivä kuin kokata kotona, tai ainakaan siinä ei ollut merkittävää hintaeroa.

Pakko muuten vinkata myös, että jos poikkeat Adejessa, sinun on mentävä La Terraza -nimiseen italialaiseen ravintolaan. Mistäköhän kohtalon johdatuksesta sinnekin päädyimme? Kävimme kyseisessä ravintolassa lopulta kahdesti, sillä paikan omisti italialainen nainen, joka myös toimi siellä kokkina ja valmisti limoncellonkin itse. En ole koskaan syönyt yhtä hyvää italialaista ruokaa.

Kuvat Katja Kokko

Avainsanat: ,