Lifestyle

Pieni kevätpäivitys Lontoosta

Lifestyle | 23.5.2019 | Katja Kokko

Kuulumisia elämänmuutoksen varrelta. On ollut ns. hektistä.

Vielä viikko sitten pidättelin vuoroin henkeäni ja koitin hengittää syvään kevään kiireisimmän työsuman ja Yin Your Skinin® julkistamisen keskellä, jonka takana häämötti loma. Ensimmäinen yhteinen kunnon loma Richardin kanssa Lontooseen muuttoni jälkeen. Minulla oli kirjaimellisesti sellainen olo, että jos tästä selviän, selviän mistä vain.

Muutto toiseen maahan, toisen ihmisen kotiin, yhteisen kodin rakentaminen, kahden maan välillä matkustaminen, puolivahingossa luotu gua sha brändi, kokonaisvaltaiseksi taide-elämykseksi paisunut verkkokurssi ja normaalit työt siihen päälle ovat olleet melkoinen setti tänä keväänä ja olen todellakin saanut muistutuksen menneestä, että ei enää näin. Jostain on vähennettävä, kun ottaa jotain lisää. Mutta niinhän se menee yrittäjän elämässä, että uusien projektien starttaaminen vie alussa paljon aikaa, etenkin silloin kun ne eivät vielä tuota mitään, mutta kustannuksia syntyy senkin edestä. Kiitollisena olen siis painanut hommia menemään, sillä unelmaprojektia tässä rakennetaan.

Jos et ole vielä liittynyt Yin Your Skin® uutiskirjeen tilaajaksi, kannattaa ehdottomasti liittyä, sillä kirjeen tilaajana saat ilmaiseksi lähes 300 sivuisen Aidosti kauniin englanninkielisen Genuine Beauty Book e-kirjan. Lisäksi saat ensimmäisenä tiedon, kun gua sha välineeni tulevat myyntiin ja kun Yin Your Skin® verkkokurssin ilmoittautuminen aukeaa. Kerron lisää konseptista hieman myöhemmin myös blogissa, kirjeen tilaajat saavat puolestaan infoa ensimmäisenä.

Kerroin pari päivää sitten parisuhteen mukana tuomista lieveilmiöistä, jotka ovat tämän ikisinkun elämässä aivan uusia asioita. On ollut vähintäänkin mullistavaa muuttaa toisen kotiin, joka on täysi vastakohta omalle kodille. Ennen kaikkea se on ollut opettavaista ja todellinen kärsivällisyyskoulu, koska kodista ei voikaan taikoa noin vain tismalleen oman näköistä muutamassa päivässä. Richard on onneksi maailman paras ja ihanin mies, ja on alusta lähtien sanonut, että hänelle on tärkeää tehdä kodista meidän yhteinen ja pyytänyt minua kertomaan, mitä hän voi tehdä, jotta siitä tulisi koti myös minulle. Muutoksia onkin tehty paljon. Kyytiä ovat saaneet yksi sohva, toimistotuoli, vierassänky ja joukko kaikenlaista sälää. Olen dokumentoinut lähtötilanteen, jotta voin jonain päivänä julkaista ennen ja jälkeen kuvat kodistamme.

Välillä on tuntunut siltä, että kaoottisen elämäntilanteen keskellä en vain saa rauhaa, koska kodissa kaikki on niin kesken. Kuulostaa pinnalliselta näin kirjoitettuna, mutta olen todella ymmärtänyt tämän puolen vuoden aikana kuinka suuri merkitys kodilla oikein on – niin henkisellä kuin fyysiselläkin kodissa.

Alkuviikosta meillä kävi ikkunanpesijä (Englannissa ikkunat eivät aukea sisäänpäin, joten ne on pestävä ulkopuolelta). On hämmentävää, että puhtaat ikkunat vaikuttivat olooni enemmän kuin mikään muu yksittäinen kodissamme tekemä muutos! Arvostan myös sitä, että Richard on aina se, joka palauttaa minut tähän hetkeen ja muistuttaa, että koti tulee kyllä valmiiksi ajallaan ja olemme molemmat sitoutuneet sen rakentamiseen, jos en itse tajua sitä tehdä.

Asumme Etelä-Lontoossa Tootingissa. Alue on todella hektinen ja kirjava. Tooting on täynnä loistavia kahviloita ja ravintoloita ja usein emme edes halua poistua täältä vain syödäksemme ulkona. Tootingin metroasemalta kävelee meille noin vartin – onneksi asumme hieman syrjässä hektisestä keskustasta, josta en vain opi pitämään. Kotimme on kuitenkin rauhallisella alueella ja meiltä on viisi minuuttia puistoon (jotka ovat täällä hieman erilaisessa mittakaavassa kuin Suomessa), kaksi minuuttia lähimpään metsään ja viisi minuuttia paikalliselle Stadikalle.

Tooting tuntuu minulle ihan kivalta. Voin asettua tänne joksikin aikaa, mutta alusta asti olen tuntenut, että täällä on aivan väärät energiat pitkällä tähtäimellä. Se seuraava yhteinen koti, joka hankitaan yhdessä ja johon asetutaan pitkäaikaisesti, on jossain muualla. Kiertelemmekin viikonloppuisin paljon ympäri Lontoota. Viime viikonloppuna kävimme Dulwichissa, jossa minulle tuli ensimmäistä kertaa koko Lontoossa sellainen olo, että täällä voisin asua. Alue oli todella kaunis ja rauhallinen. Se tuntui siltä kuin emme olisi lainkaan Lontoossa ja kaiken lisäksi sieltä pääsee junalla suoraan meidän joogasalille London Bridgeen – olen oppinut aika nopeasti arvostamaan liikkumista maan päällä metron sijasta.

Richard oli keväällä viikon Suomessa ja kävimme vanhempieni luona Keski-Suomessa. Hän haltioitui Suomen luonnosta, tietenkin. Richardilla on mahdollisuus tehdä välillä etätöitä, joten hän ehdottikin, että tulisimme syksyllä yhdessä Suomeen pariksi viikoksi, jotta saisin olla Suomessa. Oli äärimmäisen helpottavaa, että hän näki mistä olen kotoisin, jotta hän ymmärtää hieman paremmin miksi suurkaupunkiin ja Tootingiin asettuminen ei ole niin helppoa minulle.

Viimeksi Suomesta lähteminen tuntui haikealta, onhan kesä tulossa, enkä tiedä parempaa paikkaa maan päällä kesäisin kuin Suomi. Olen kyllä tulossa kesällä itse käymään Suomessa, mutta Richard ei pysty tällä kertaa tulemaan mukaan. Sen sijaan meillä on suunnitelmissa matkustaa Englannissa, sillä haluan nähdä enemmän luontoa täällä, joka on todellakin kuin suoraan satukirjoista. Olen varma, että tämä maa on täynnä paikkoja, joihin kotiutuisin mainiosti.

Tänään lähdemme Turkkiin. Olemme kolme yötä Istanbulissa ja sunnuntaina suuntaamme etelään, Bodrumiin, jonne menemme viikoksi Scott Johnsonin joogaretriitille. Scott on Lontoossa meidän joogaopettaja, Stillpoint Yogassa. En ole koskaan käynyt Istanbulissa enkä Turkissa, mutta kaikki tuttavani, jotka ovat, ylistävät Istanbulin kauneutta, tunnelmaa, kulttuuria ja ennen kaikkea ruokaa. Bodrum on kuulemma puolestaan kuin Turkin Riviera. Olen todella innoissani reissusta, ihanaa päästä näkemään jotain täysin uutta ja minulla on sekä Istanbulista että Bodrumista hyvä mahanpohjakutina. Kaikki jotka ovat seuranneet Instastoorejani tiiviisti tietävät myös, että meille on usein sattunut kaikenlaisia kommelluksia, kun olemme matkustaneet erillämme. Olenkin todella onnellinen, että tällä kertaa matkustamme yhdessä. Instastooreissa on luvassa reissuraporttia reaaliajassa, kokoan vinkit blogiin matkan jälkeen!

Olisi kiva kuulla muiden ulkosuomalaisten kotiutumisesta uuteen kotimaahan!

Kuvat Richard Isaac

Avainsanat: , , ,

Lifestyle

8 kommenttia artikkeliin “Pieni kevätpäivitys Lontoosta”

  1. Taika

    Asuimme mieheni kanssa viisi vuotta Lontoossa, ensin Walthamstow’ssa, joka oli ’ihan kiva’ sekin, ja sitten Ealing Broadwaylla, josta pidin kovasti. Siellä oli luontoa lähellä ja sopiva määrä kauppoja, kahviloita ja ravintoloita, ettei tarvinnut pidemmälle lähteä. Asuinalueista tykkäsin aina tietenkin niistä kalleimmista (Fulham, Kew), joten vierailimme niissä sitten muuten vain viikonloppuisin. Olimme molemmat töissä keskustassa, joten metrolla tuli kuljettua paljon, ja hahmotan kaupungin mielessäni edelleen metrokarttana.

    Lähdimme Lontooseen yhdessä ja olimme sitä ennen asuneet saman katon alla monta vuotta, joten sitä puolta ei tarvinnut harjoitella, mutta brittiläisessä elämänmenossa oli opettelemista. Hyvä että sinulla on ihan oma tukihenkilö siihen! Britit olivat pääasiassa mukavia ja kohteliaita, mutta aika sisäänpäin lämpiäviä, joten aikaa tuli vietettyä lähinnä muiden mamujen kanssa. Sinulla Richard varmasti auttaa siinäkin 🙂

    On tosi kiva lukea postauksiasi Lontoosta, se tuo aina mieleen omat kokemukset ja elämykset siellä. Elokuussa on taas reissu varattu, pitää käydä moikkamassa rakkaita paikkoja <3

    • Ah, rakastan vierailla kalliilla alueilla! Lontoossa ja Briteissä on kyllä ihanaa se, että pääsääntöisesti talot ovat missä vaan tosi kauniita verrattuna suomalaisten asuinlähiöiden arkkitehtuuriin. On kyllä niin haaveissa jonain päivänä 3-kerroksinen talo omalla puutarhalla…

  2. Asuin Bedfordissa vuosina 2001-2007. Minusta se ei ole kaunis paikka, sydämeni lämpesi enemmän Cambridgelle ja Oxfordille. Kävin myös Stonehengeä katsomassa. Tyttäreni on siellä syntynyt. Ehkä britit ovat sisäänpäin lämpiäviä, mutta en kokenut sellaista. Tosin oli 21 vuotias ja osasin suht sujuvaa englantia. Edelleen kuulostan kunnon britiltä puhuessani englantia. Se varmasti auttoi, kun eivät huomanneet ulkomaalaisuuteni. Suomeen palatessa oli hankalampaa. Olin 27v ja unohtanut suomenkielen täysin ja huonosti löytyi myös äidinkieleni ruotsin sanoja. Tunsin itseni maailman kansalaiseksi ja edelleen, tunnen reissussa olevani eniten oma itseni. Kulkurin sielu.

    • Oxfordissa on pakko päästä käymään, siitä olen kuullut niin paljon hyvää! Minäkään en ole kyllä toistaiseksi törmännyt siihen, että britit olisivat sisäänpäin lämpiäviä, mutta ei tässä vielä niin paljon kokemustakaan ole, että osaisin sanoa yleisemmin fiiliksiä briteistä.

  3. Terveisiä Ranskasta! Muutin juurikin vuoden 2019 alusta (ranskalaisen) mieheni ja kahden pienen pojan kanssa Suomesta Ranskaan. Muuton myötä aloitin blogin, josta voit vaikka käydä kurkkaamassa, miten täällä puolella Eurooppaa sopeutuminen sujuu. Minulla kaiken muun lisäksi kieli on uusi eli opettelen ranskaa ja muutenkin elämä meni enemmän tai vähemmän uusiksi. 🙂 Vähän erilainen elämäntilanne, mutta on kiva lukea, miten ajatuksia sinulla on. Minä kaipaan eniten täällä suomenkieltä. Aurinkoista erilaista kesää!

    • Huh, siinä onkin vielä oma haasteensa, kun on täysin vieras kieli! Minäkin kaipaan suomenkieltä säännöllisesti, koska oma englantini ei ole niin täydellinen, että pystyisin ilmaisemaan itseäni aivan täydellisesti. Edelleenkin tulee väärinymmärryksiä ihan Riksulinkin kanssa, kun hän ei aina välttämättä tajua mitä haluan sanoa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>