15

Täydellisyyden tavoittelusta

Katja Kokko | 5.10.2014

_04A3823

Media on tursunnut jo pitkään vinkkejä täydelliseen hyvinvointiin, downshiftaamiseen, unelmien toteuttamiseen, täydellisiin ruokavalioihin, detox-kuureihin, täydelliseen ihoon, kauneuteen ja luonnonkosmetiikkaan. Inspiraatiota piisaa aivan ähkyksi asti.

Olen vuosien varrella käynyt melko ääripäässä ruokavalioasioiden suhteen ja kaikenlaista detoxia on tullut tehtyä ja superfoodhoneymoonit elettyä. Kaikki on ollut valtavan antoisaa, varsinkaan kun homma ei ole koskaan ollut ehdottoman tiukkapipoista rajojen asettamista eikä tavoitteena ole ollut täydellisyyden saavuttaminen missään, vaikka suorittamisen puolella on käyty kerran jos toisenkin. Raakaruoka-aika on itselläni ollut todellista makumaailmojen kirjoa, aistien avaamista, makustelua, fiilistelyä, herkuttelua, nautintoa, hyvää oloa ja joskus huonoakin oloa – tasapainon hakemista.

Ääripäästä olen matkannut jonkinlaiseen fuusioitumiseen kaikenlaisen kokkaamisen ja ruoan kanssa. Tänä kesänä tuli syötyä pitkäsä aikaa sipsiä, majoneesia ja juotua ehtaa Coca-Colaa, lasipullosta tietty (sehän on olennainen osa koko juttua). Hyvällä fiiliksellä ja nautinnolla kaikki, ilman tunnontuskia tai sen ihmeellisempiä kelailuja. Se mihin itse olen päätynyt erilaisissa ruokamaailmoissa fiilisteltyäni on helppous, vaivattomuus, nautinto ja hyvä olo.

_04A3901

Minulta saatetaan edelleen kysyä ruokavalion suhteen vinkkejä vaikken ole aiheesta ainakaan pariin vuoteen kirjoittanut muutamia reseptejä lukuunottamatta enkä ole koskaan mikään terveysruokavaliolähettiläs ollutkaan. Jonkinlaisia vinkkejä toki annan, mikäli tunnistan konkreettisesti jotain sellaista, josta voisi olla hyötyä, mutta useimmiten mieleni tekee vain sanoa, että syö mitä huvittaa, mitä mieli tekee ja mistä tulee hyvä olo. Siinä ruokafilosofiani pähkinänkuoressa.

Tätä kuitenkin seuraa yleensä liuta kysymyksiä: ”syötkö sitä tai tätä superfoodia, ravintolisää, kuinka paljon proteiinia ja mistä lähteestä, entäs mitä vitamiineja ja hivenaineita?” Tuen terveyttäni joillakin vitamiineilla ja hivenaineilla, mutta kysymykset tuntuvat silti jotenkin yllättäviltä. En välttämättä edes äkkiseltään muista mitä purkkeja kaapistani löytyy ja huomasin juuri, etten ollut muistanut ostaa yli puoleen vuoteen D-vitamiinia. Vatsan hyvinvointia tukevia probiootteja päätin puolestaan olla ostamatta niin kauan, kun vietin kesällä aktiivista leivästä ja pastasta nauttimis- kautta.

_04A3702

Olen törmännyt moniin ihmisiin, jotka hifistelevät milloin minkäkin ruokavalion kanssa, laskevat kuinka monta prosenttia ruoasta on raakaa ja kuinka paljon kypsää, käyvät erilaisilla vaihtoehtoistohtoreilla hakemassa vinkkejä superterveeseen kehoon ja ovat sitten hämmentyneitä, kun yksi lykkää käteen viisi purkkia yrttipillereitä ja yksi sanoo maksan olevan ylikuormittunut, joka puolestaan aiheuttaa uuden stressin aiheen – mitä tässä nyt pitäisi syödä tai olla syömättä sen puhdistamiseksi?

En voi olla miettimättä kuinka pitkälle superterveyden tavoittelu mahtaa mennä ja kenellä homma todella toimii ja kuinka monen kohdalla se kääntyy itseään vastaan? Ei ole mielestäni keholle hyväksi tai luonnollista lusikoida joka aamu viidestä eri superfoodjauhepussista ja intialaisesta lääkeyrtistä aamusmoothien ainekset, kun siihen riittäisi vaikka vain banaani, mustikat ja persilja. Tai mikä nyt hyvältä tuntuu ja maistuu. Superfoodit tuovat kyllä lisähöystettä terveelliseen ruokavalioon, mutta en lainkaan ihmettele, jos superterveenä itseään pitävän maksa on myös ylikuormituksella, mikäli kehonsa lataa niitä täyteen, näin ainakin kuvittelisin. Samoin vallitseva trendi gluteenittoman ruoan suhteen tuntuu joskus hassulta – monet viljojen korvikkeet sisältävät paljon ns. antiravinteita, joten mennäänkö gluteenin välttelyn kanssa ojasta allikkoon?

_04A3914

Kannatan itse melkein asiassa kuin asiassa yksinkertaisuutta, keveyttä ja vaivattomuutta. Hifistellä voi, mutta luonnollisesti, ei omaa energiaa tuhlaten vaan sitä lisäten. Se mitä aamusmoothista ja lautaselta löytyy ei pitäisi aiheuttaa minkäänlaista päänvaivaa. Tietenkin ravintoneuvonnasta on arvokasta apua, jos syöminen on ollut vuosia aivan retuperällä eikä ole käsitystä millaisilla muutoksilla hyvää oloa ja terveyttä voisi lähteä tukemaan. Mutta tieto useimmiten lisää tuskaa, siksi olisi tarpeellista muistaa tasapaino ja kohtuus ja antaa itselleen aikaa opetella kuuntelemaan kehoaan sekä siinä tapahtuvia muutoksia pikkuhiljaa.

Sain itsekin pari viikkoa sitten niin voimakkaan yliherkkyysreaktion B-monivitamiinivalmisteesta, että koko kehoani pisteli ja kuumotti, se nousi täyteen punaisia laikkuja, lopulta tasapainokin horjui ja jouduin halailemaan vessanpönttöä. Sain lopulta tietää ns. flush-reaktion olevan melko yleistä B3-vitamiinin kohdalla, mutta en voinut olla miettimättä onko minun edes tarpeellista syödä kyseistä vitamiinia purkista.

_04A3883

Sama ajattelu pätee yhtälailla täydellisen ihon tavoitteluun. On melkeinpä hyödytöntä etsiä jatkuvasti uusia ja entistä parempia ihonhoitotuotteita vaikkapa aknen parantamiseen, jos ihon kunnosta stressaa tai siitä on tullut arkielämässä hyvin suuressa roolissa oleva ajatus. Varsinkin ihostamme heijastuvat kehon sisäiset ja henkiset asiat, joten maailman tehokkainkaan hedelmähappokuorinta ja puhdistava seerumi eivät pysty ihmeisiin, jollei omasta itsestä huolehtiminen ole kokonaisvaltaista.

Luonnonkosmetiikka toki vähentää synteettisten kemikaalien kuormaa, mutta ei kannata unohtaa, että luonnonkosmetiikkakin on kemikaaleja. Yhtälailla kuin keho voi kuormittua liiallisesta superfoodien syömisestä, voi se kuormittua myös luonnonkosmetiikastakin. Iholle onkin hyvästä tarjoilla säännöllisesti happea ja antaa sen olla ilman voiteita ja seerumeita vaikkapa kerran viikossakin. Ihonhoitorituaalien tarkastelu ja ihon kuuntelu on muutoinkin hyvästä, sillä ihomme tarpeet eivät ole samanlaiset päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

_04A3691

Todellinen kauneus ja henkinen hyvinvointi lähtevät paljon syvemmältä kuin täydellisen peilikaapin sisällöstä tai täydellisestä ruokavaliosta ja treenistä. Mielestäni ne toimivat optimaalisesti vasta silloin, kun kosteusvoiteen sivelyyn iholle sisältyy iloa, itsensä hellimistä, arvostamista ja hyväksymistä yrittämisen ja epätoivon sijaan (ja kuinka vaikeaa onkaan myöntää itselleen, että yrittää liikaa). Samoin maailman mehevin korvapuustikin kaunistaa myös ihoa, kun jokainen haukku sisältää puhdasta nautintoa, läsnäoloa ja kiitollisuutta kanelin ja voin täydellisestä liitosta. Ja irtipäästämisen riemun ja mukavuuden voi saavuttaa, kun jooga-asanaan ei yritä vääntäytyä pakolla tai pinnistellä venytystä pidemmälle takareidet soiden.

Minulle luonnonkosmetiikka, kauneudenhoito ja raaka-aineet ovat toki ammatti ja intohimo, mutta tuntuu silti tärkeältä muistuttaa, että kaikista tärkeintä on itsensä hyväksyminen, arvostaminen ja kauneuden löytäminen omasta sisimmästä, sillä siellä sen lähde on meillä kaikilla, eikä elämässä pitäisi mielestäni minkään olla tärkeämpää kuin löytää kosketus siihen. Silloin pakottava tarvitseminen, täydellisen ihon tai täydellisen terveyden saavuttaminen ja kaikenlainen uuvuttava yrittäminen jäävät taka-alalle ja muuttuvat toissijaisiksi asioiksi.

_04A3705

Ylenpalttisuutta löytyy myös henkisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Self-help -kirjallisuuden, -kurssien ja -retriittien tarjonta on todella laaja ja kirjava. Kirjallisuus on parhaimmillaan inspiroivaa, herättelevää ja antoisaa. Mutta toisaalta kursseja ja kirjallisuuttakin voi ahmia pysähtymättä aidosti kohtaamaan itseään ja lopulta kaikesta voi seurata turhautumista ja vertailua samojen haasteiden ja huolien pysyessä elämässä vankkumattomana samalla, kun ystävien elämä on puolestaan täynnä ihania muutoksia, rohkeita päätöksiä ja uskomattomien unelmien toteutumista.

_04A3725

Rakastan blogini kirjoittamista ja olen joka kerta yhtä aikaa pöllämystynyt ja vilpittömän iloinen, kun tapaan jonkun lukijani, jolle olen voinut jakaa inspiraatiota kirjoituksillani. En voi silti olla miettimättä, että toivottavasti en aiheuta kenellekään tyytymättömyyden tunnetta ja täydellisyyden tavoittelua liittyipä se sitten ihonhoitoon, ravintoon, hyvinvointiin tai laajempaan elämänmuutokseen. Elämä on jotenkin niin järjettömän paradoksaalista. Kaikki on hyvin ja täydellistä juuri tämmöisenä, mutta sen ymmärtäminen ja rauhan saavuttaminen tuntuvat olevan valtavan pitkän matkan päässä.

Mitäs te tuumitte aiheesta?

Hämmentävää sunnuntaita, minä lähden ostamaan Roobertin Herkusta pussillisen irtokarkkia ja Stokkan Herkusta laatikollisen vihanneksia ensi viikon superterveysmehu-, smoothie- ja keittoviikkoa varten!

DSC_0010 DSC_0006

Joogakuvat Dorit Salutskij

/ / / / / / / / / / / /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Heidi sanoo:

    Hyvä kirjoitus!! Kiitos!!! 🙂
    Mulla juuri tällä hetkellä kasvoilla paha rosacean jälkimaininki menossa.
    Masentavaa että vielä vaan ja nähtävästi ainiaan kamppailen tämä asian kanssa.
    Minulla ei ole täydellista ihoa naamassa, mutta ei se onneksi nyt ihan järkyttäväkään ole. 🙂

    • Olen seurannut serkkuni Erittäin Pahan rosacean paranemista vierestä ja ymmärrän todellakin kuinka paljon ihosairaus voi syödä ajatuksia, itsetuntoa jne. Rosacean hoito erityisesti on kokonaisvaltaista, olen itse tekemässä juttua ihonhoitopuolesta Ellit.fi-sivustolle sekä empiirisen tutkimuksen serkkuni iholla tänne blogiin, joten pysyhän kuulolla 🙂 Mutta prosessiin kuuluu myös yhtä lailla henkinen puoli ja rosacean ollessa kyseessä kannattaa tehdä tsekkaus myös ruokavalioon sekä tukea ruokavaliolla immuniteetin vahvistamista, sillä rosacea liittyy alentuneeseen immuniteettiin. Olen kirjoittanut siitä artikkelin myös Jolien sivuille: http://jolie.fi/yleinen/ruusun-aika-rosacea/

      Kannattaa lukaista myös Deb Shapiron Kehosi paljastaa mielesi, jos kiinnostaa tutkailla löytyykö omasta itsestä yhtäläisyyksiä Shapiron tulkintaan rosaceasta. Itse uskon erittäin vahvasti kehon ja mielen yhteyteen ja siihen, että uskomukset, tunteet ja ajatusmallit ovat ohjelmoituneet meihin solutasolle, jotka voivat olla lähtöisin jopa isovanhemmiltamme. Meillä on kuitenkin mahdollisuus vapautua niistä ja ensimmäinen askel on tiedostaminen 🙂

      Tärkeintä on hyväksyä tilanne ja sekin, jos se vituttaa. Kannattaa kokeilla ohjelmoida itseensä ajatus, että rosacea paranee juuri silloin kun on sen aika. Siispä toivoa paranemista ja uskoa, että se vielä tapahtuu, mutta ei sen nyt väliä, jos ei aivan huomenna 🙂

  2. *jossu* sanoo:

    Näinpä. Tästä tuli mieleen ”hauska” superfoodkokemus. Ostin reilu vuosi sitten gojimarjoja, kun kaikkiallahan niitä hehkutetaan. Muutaman kuukauden heittelin niitä satunnaisesti aamujogurtin sekaan, enkä osannut laskea 1+1, vaikka samaan aikaan kärsin aivan järkyttävistä vatsakivuista (sitä luokkaa, että olisin luullut umpisuolen olevan puhkeamassa, jos sitä ei olisi jo aiemmin poistettu). Jossain vaiheessa sitten törmäsin sattumalta tietoon, että gojimarjat aiheuttavat joillekin vatsakramppeja, liittyen ilmeisesti osaltaan siihen, että niissä on kaikenlaisia torjunta-ainejäämiä. Jätin gojimarjat pois, ja kappas, ei enää yhden yhtä vatsakipukohtausta sen jälkeen.
    Nykyään suhtaudun hyvin varauksella kaikkiin superfoodeihin, lukuunottamatta meidän omia kotimaisia ”superfoodeja” , kuten mustikat.

    • Heh, Suomessahan ei tosiaan pitkään ollut edes saatavilla luomulaatuisia gojimarjoja. Superfoodeissakin kannattaa etsiä luomua ja laatua (vrt. kasvatetut pensasmustikat vs. metsämustikat jne.).

  3. saara// sanoo:

    Tämä on kyllä upea kirjoitus. Maailmassa jossa mikään ei riitä. Olen sairastanut kaksi rankkaa syömishäiriötä ja tiedän, että täydellisyydentavoittelu voi sairastuttaa. Samoin lukiossa minun piti olla kaikkea ja sairastuin burnoutiin. Onneksi olen huomannut, että nautiskelu on uusi musta! Minä hehkun ja voin hyvin kun kuuntelen itseäni. Kesän asuin saaressa keskellä erämaata ja voih kuinka hyvin ihoni voi, kun ainoastaan puhdistin ja rasvasin sitä. Ps. Nyt hehkun tuon juice beautyn Cc-voiteen avulla 😉 Kiitos!

  4. Maija sanoo:

    Mielettömän hyvä ja tärkeä kirjoitus! Tekisi mieli tulostaa ja liimata seinälle. KIITOS! 🙂

  5. Satu sanoo:

    Kiitos hyvästä ja rohkeasta kirjoituksesta. Monissa ”terveysblogeissa” näkee supefoodeja, gluteenittomuutta, maidottomuutta, lisäravinteita ja vitamiineja hehkutettavan ilman minkäänlaista todellista tietoa niiden merkityksestä ihmiselle. Ne todella voivat olla haitallisia, eikä ihminen tarvitse terveellisen perusruoan lisäksi välttämättä mitään ”superia” voidakseen hyvin. On tärkeätä että tuot tämän näkökulman esille.

    • Tarkentaisin sen verran omaa näkemystäni etten usko laadukkaiden (luonnollisten ja luomujen) superfoodien tai ravintolisien olevan haitallisia, kun niitä käytetään kohtuudella ravitsevan ruokavalion tukemiseksi. Balanssi on tärkeää, kaikessa.

  6. mikko sanoo:

    ihanan rauhallinen kirjoitus.
    omatkin hartiat laskeutuivat kuin luonnostaan kun menin tekstiä eteenpäin.

  7. Mari Vee sanoo:

    Yhdyn edellisiin kirjoitrajiin eli monissa asioissa mennään nykyään ihan överiksi oli kyseessä sitten liikunta, ruokavalio ja jopa rentoutumisesta on tullut monille ihan pakkomielle kun pitää noudattaa eri kirjojen ohjeita, jotka kirjoittavat joskus vielä ihan ristiin keskenään. Olen onnistunut välttämään superfood ilmion kun jotenkin vähän pelkään niitä johtuen ehkä juuri siitä, että mietin miten maksa ja muut elimistön ”puhdistajat” niihin suhtautuvat. Pyrin noudattamaa suht rentoa otetta syömisessä eli peerusasiat on kunnossa eli syön riittävän usein ja monipuolisesti niin satunnaisille hemmotteluillekin on oma paikkansa. En voisi kuvitellakaan että kieltäisin itseltäni jonkun herkun vaan siksi että jossain kijassa sanotaan sen olevan huonoa keholleni. Jos suupieleni kääntyvät ylöspäin kun villasukat jalassa kääriydyn peiton alle sohvalle ja nautin palan juustokakkua tai porkkanakakkua niin siinä ei voi olla mitään väärää vaan päinvastoin saan siitä todella hyvän mielen. Eli itse noudatan sitä ajatusmaailmaa että maalaisjärki ja oman fiiliksen kuuntelu tässäkin sopassa on paras opas. Toki olen avoin kokeilemaan uusia juttuja ja opin mielelläni uutta, mutta en yleensä halua hurahtaa mihinkään liian ehdottomaan, koska silloin tulee mukaan yleensä se negatiivisuus ja pakonomaisuus. Välillä keho tarvitsee niitä juustokakkujakin, kuten esimerkiksi viime viikolla kun Katja jeesasit mua ihanasti ekan työpäivän aamuna.

  8. KIITOS <3
    Terveisin tavoitellut täydellistä ihoa vuosikaudet – tyyppi. Stressihän se pahin juttu on, lepoo päälle ja aamen 🙂

  9. JaanaR sanoo:

    Kiitos, Katja! Tämä oli ihana ja tärkeä ja myös eettinen teksti. Arvostan kovasti!