3

Kaunista itsenäisyyspäivää

Katja Kokko | 6.12.2015

joulurauhaa

Olen saanut todistaa muutaman kuukauden ajan joidenkin Facebook-ystävieni keskuudessa todella vastenmielistä maahanmuuttovastaisuutta. Se koskettaa sydäntäni erityisen paljon, sillä joukossa on lapsuudenystäväni paikkakunnalta, jonne perustettiin syksyllä vastaanottokeskus. Arvanette, että tämmöiset henkilöt jakavat päivityksissään uutisia, jotka koskevat ainoastaan maahanmuuttajien tekemiä rötöksiä sekä kaikkea, millä lietsotaan maahanmuuttovastaisuutta. En tiedä mistä tämä kumpuaa. Vihasta vai pelosta? Kerran koitin ottaa kantaa erääseen jälleen kerran typerään päivitykseen, mutta tajusin, että keskustelu ei johda yhtään mihinkään. Tunnen itseni todella avuttomaksi. Sama kuin niiden sademetsien kanssa. Tulin siihen tulokseen, että ehkä parasta, mitä voin tehdä, on täyttää oma feedini rakkauden ja rauhan puolesta.

Rauhallista ja kaunista itsenäisyyspäivää kaikille tämän Aleksi Salmenperän HOK-Elannolle ohjaaman videon myötä!

Niin ja pyydän, että jaatte tätä videota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. sonsaa sanoo:

    Sanopa muuta, tekee niin pahaa katsoa joidenkin ihmisten reagtioita, vihaa ja ennakkoluuloja, joita sosiaalisessa mediassa jaetaan. Ymmärrän kyllä, että tuntemattomat ja vieraat asiat pelottavat ja hämmentävät, mutta ei se oikeuta päästämään suustaan mitä tahansa sammakoita. Rauha ja rakkaus ovat valtava vastasanoma. Niitä saa mieluusti jakaa lisää. Kiitos Katja! Ja upea video, herättää ajatuksia.

  2. Tiina sanoo:

    Vähän sama juttu. Lapsuuteni asuinseuduille pohjoiseen on perustettu vastaanottokeskus ja siellä ollaan hämmentävän vihamielisiä ja pelätään. Onneksi jotkut osaavat olla myös positiivisia.
    Omassa suvussani ei mennä kuin sukupolvi tai muutamia sukupolvia taaksepäin, ja sielläkin löytyy rakkauden, uteliaisuuden tai vainon takia maahan muuttaneita. Omalla monikulttuurisella työpaikallani ollaan ihanasti huumorilla lost in translation – tilanteissa ja rikastutaan siitä, että olemme erilaisia ja silti samanlaisia. Ymmärrys siitä että kaikilla on pohjimmiltaan samanlaisia tarpeita ja toiveita, kansallisuudesta riippumatta, kantaa minulla omien pelkojeni yli.
    Rauhalla ja rakkaudella, luottamuksella ja ilolla!