Purkkinurkan Inke on helppojen meikkejen ylin ystävä. Ja vähän vaikeidenkin.
Tuotteet saatu testiin maahantuojalta.
Myönnettäköön, että näiden tämän päivän testituotteiden kohdalla minulla oli hieman asenneongelmaa. Ei – ei siksi, että en luottaisi brändin laatuun, eikä todellakaan siksi, ettenkö uskoisi tuotteen olevan käytössä toimiva. Mutta jotenkin nämä mielenkiintoisen uutuustuotteen suht tummanpuhuvat sävyt vain tuntuivat jotenkin kovin syksyisiltä tai jopa talvisilta tähän alkaneeseen kesään!
Hetken tätä asiaa pyörittelin pienessä mielessäni ja totesin lopulta, että talvisia taitavat sittenkin olla lähinnä omat asenteeni. Missä muka on sanottu, että kesämeikin kuuluu olla yksinomaan korallinväristä huulikiiltoa ja kimmeltävää aurinkopuuteria? Okei, olen edelleen sitä mieltä, että nuo ovat kivoja kesäjuttuja, mutta ehkäpä sitä voisi kokeilla tähän vuodenaikaan vähän muutakin. Jos ei muuten niin siksi, että koko koronakevään meikkaamiset jäivät itselläni oikeasti noin yhden käden sormilla laskettavaan määrään. Otetaan menetetyt meikit sitten takaisin vaikka korkojen kera!
Testissä tänään ovat siis ranskalaissarja Absolutionin uudet Le Smoky -silmämeikkikynät, joita on saatavilla viidessä tummanpuhuvahkossa, klassisen kauniissa helmiäissävyssä. Ideana on tarjoilla tapa helppoon, utuisen savuiseen smoky eye -meikkiin, jonka voi tehdä joko yhdellä tai useammalla, helposti häivyttyvällä kynällä juuri haluamaansa sävymaailmaan. Perinteisten savunharmaan, 18 Charbon, ja tummanruskean, 14 Chocolat, lisäksi tarjolla on munakoison violetti, 03 Aubergine sekä armyvihreä, 06 Olive, ja tietysti valikoimasta löytyy myös joko yksinään tai muiden kynien korostusvärinä toimiva kauniin kullanhohtoinen vaaleanruskea vaihtoehto 19 Blé.
Kynät ovat mukavan muhkeita jumboja, ja varsinainen luomiväri kynän sisällä on kyllä just eikä melkein tähän tarkoitukseen täydelliseksi formuloitu. Näillä kynillä varmasti voi osaava meikkitaiteilija tai rajauksiin vihkiytynyt tavismeikkaaja loihtia hienoja viivoja luomille, mutta itse tykkään näistä erityisesti loistavan levittyvyyden ja häivyttyvyyden (onko tuo edes sana?!) vuoksi. Suoraan kynästä piirrettynä värissä on pigmenttiä kuin pienessä pitäjässä, mutta siveltimellä luomelle leviteltynä tummanpuhuvista väreistä pomppaa esiin koko kirjo kauniita sävyjä eri vahvuuksissaan. Näitä kyniä voi käyttää myös luomen sisäpinnalle tehtäviin rajauksiin, joten teknisten ominaisuuksien puolesta näillä kynillä voi antaa kyllä luovuuden kukkia vapaasti!
Itse valikoin testiin alitajuisesti tällaisen camouflage-paletin, eli tuon kimmeltävän beigen, tumman suklaanruskean ja armyvihreän. Ensimmäisenä kokeilin (tietty!) tuota kimmeltävää beigeä, ja yllätyin sen peittävyydestä. Ajattelin, että tästä kynästä jäisi ehkä kevyttä kimmellystä luomille, mutta mitä vielä: lopputuloksena oli kaunis smoky eye -meikki, mutta vaaleahkona versiona. Sävy on haastava kuvailtava – ei pronssinen, ei kultainen, ei violetinharmaaseen taittuva taupe… Noh, kaunis harmaanruskeanbeige lämpimin metallinhippusin taitaa olla paras, mihin pystyn! Tämä on näistä kynistä se pomminvarma versio, jota suosittelisin jokaiselle: tällä tekee yksinään kivan meikin sellaiseen arkipäivään, kun tekee mieli vähän laittautua, ja lisäksi tällä pumppaa lisää valoa ja virtaa jokaiseen muulla Absolutionin kynäsävyllä tehtävään meikkiin.
Seuraavaksi tartuin siihen toiseen turvalliseksi kokemaani vaihtoehtoon, eli suklaanruskeaan. Tämäpä saattaa jopa kisailla käytetyimmän kynän paikasta tuon vaaleamman kanssa, sillä huomasin heti kättelyssä, että tämähän toimii minulla mitä mainioimmin silmän ulkonurkassa, alaluomen ripsirajassa. Useimmiten tämä on se ”tumma” silmämeikki minulla – muuten levittelen silmäluomille vaaleahkoa luomiväriä, mutta sitten sananmukaisesti suttaan ulkonurkkaan tummaa ruskeaa kynästä viivan todella utuisaksi häivyttäen. Ja tämän meikkikynän sävy on aivan nappiin: kaunis syvänruskea, joka ei kuitenkaan näytä luomilla mitenkään punaiseen taittuvalta. Joskushan tuollainen efekti on ihan hauskakin, mutta perinteisesti punaisen sävyjä silmämeikissä ollaan ilmeisesti pidetty itkuisen näköisenä. Tämä väite tosin tainnut viime vuosina heittää jo veivinsä: nythän trendimeikkimerkeillä on ollut kaupan juurikin näitä pelättyjä punaisen sävyjä yhteen kokoavia paletteja.
Ja kyllähän tälläkin kynällä smoky eye -meikin loihtii! Itselleni ruskea versio meikistä on hurjan paljon helpommin lähestyttävä kuin se perinteisin ja klassisin harmaa, mutta ainakin näin pitkän meikkitauon jälkeen vähän nössömpänä meikkaajana lähtisin lähestymään asiaa kahden kynän kanssa. Kun ensin vetäisee viivan tällä tummemmalla ripsirajaan ja häivyttää sen ylöspäin, ja seuraavaksi vetäisee viivan vaaleammasta kynästä sen yläpuolelle ja häivyttelee huolellisesti, on lopputulos toki dramaattinen, muttei niin dramaattinen, ettenkö minä sitä pystyisi kantamaan!
Näillä kynillä meikkaaminen on sinänsä armollista touhua, että jälkiään pystyy korjailemaan liki loputtomiin. Väriä kannattaa lisäillä pienissä osissa: kun häivyttelee ja huomaa yhden kohdan jäävän liian vaaleaksi, voi siihen töpsäyttää kynästä lisää väriä ja blendata jäljen tasaiseksi. Ja senkin huomasin, että jos häivyttelyt lähtevät aivan lapasesta ja väriä on kasvoilla suurinpiirtein leuasta kulmakarvaan, voi ylimääräiset pyyhkiä pois meikkisienellä, johon on tarvittaessa pyyhkäisty kämmenselän kautta aavistus meikki- tai peitevoidetta. Mielestäni tällaisilla voidemaisilla kynillä meikkaaminen on ihan hirmuisen paljon helpompaa kuin puuterimaisilla napeilla, ainakin kun tavoitteena on utuisen pehmeä smoky eye! Koska kynän jälki elää ja pehmenee helposti ja ihon lämmöstä vielä lisää, ei näillä ole juurikaan vaaraa siitä, että meikki jäisi liian kovaksi ja tiukkarajaiseksi. Jotkut varmaan pärjäävät näiden kanssa sormin, mutta itse nappaisin avuksi ainakin kaksi sivellintä: toisen vähän pienemmän ja hieman napakamman, jossa on tarpeeksi vääntövoimaa nappaamaan luomelle piirretystä viivasta väriä mukaansa levittääkseen sen laajemmalle aluelle, sekä suuremman ja hieman pehmoisemman, jolla voi pyöritellä kaksi eri sävyä yhteen sekä varmistaa sen, että väri häivyttyy sopivasti luomivaon yläpuolelle tarkkaa rajaa jättämättä.
Sitten vielä se villein kortti – armyvihreä! Vaatteissa tämä väri on yksi lemppareistani, ja meikeissäkin se minua aina kovasti puhuttelee, mutten ole väriä oppinut kuitenkaan oikein kasvoillani käyttämään. Jotenkin kai pelottaa se, että lopputulos näyttäisi jotenkin väärällä tapaa vanhanaikaiselta? Pelkoja häivyttääkseni lähestynkin tätä kynää rajauskynänomaisesti ja yhdistän sitä hieman tuohon vaaleimpaan sävyyn, tai miksen myös johonkin toiseen, vielä paljon vaaleampaan luomiväriin. Itse olen päättänyt, että väreihin totuttelu sujuu parhaiten alaluomella – jotenkin tällaisen värin levittäminen sinne tuntuu jotenkin juuri oikealla tavalla hauskalta. Että hei, en ole silleen kasari-ysäritavalla tosissani näiden värieni kanssa, vaan tämä on statement! Häivyttää pitää silti, ja yhdistää tuo alarajaus yläluomeen, ellei nyt erityisesti halua huvitella sellaisella värikkäällä kasarikynärajauslookilla. Sitten kun illat tästä aavistuksen tummenevat, aion kyllä kokeilla vihertävää smoky eye -meikkiä. Usein pukeudun mustiin – ehkäpä vihreä meikki voisi olla se lookin juju?
Moni nyt varmasti miettii, että eikös voidemainen luomiväri tuppaa keräytymään päivän mittaan viiruiksi luomien ryppyihin? No, täysin immuuneja eivät ole tuolle ilmiölle nämäkään kynät, vaikka näiden koostumus mielestäni ihan huikea onkin – ei mitenkään överirasvainen tai -vahamainen, vaan kivan puuteriseksi luomelle asettuva. Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa toki napata käsilaukkuun kynät, pensselit ja pari topsipuikkoa: paljon pystyy korjaamaan jo pelkällä siveltimellä, jolla voi levitellä kasaantuneet meikit luomien vaoista takaisin paikoilleen. Toki monet käyttävät kaikenlaisia luomienpohjustusvoiteita tätä efektiä estämään, mutta minä en jotenkin ole niiden kanssa sinuiksi tullut, sillä sävyjen häivyttäminen tuntuu todella paljon vaikeammalta, kun kaikki tarraa heti kiinni siihen pohjustajaan niin hanakasti. Makuasioita! Ja itse asiassa näitä kyniähän voi käyttää myös tumman meikin pohjustukseen – tällaiseen pintaan puuterimainen väri nappaa mukavasti kiinni ja lopputuloksesta saa entistä voimakkaamman ja pysyvämmän.
Ja nyt kun tuli koostumuksesta puhe, niin täytyypä mainita, että Absolution kertoo kynien olevan enemmän kuin vain silmämeikkiä, sillä itse asiassa tuotteet toimivat myös balmimaisena hoitotuotteena. Okei, itse en ensimmäisenä ajattelisi, että hoidanpa tässä silmänympärysihoani ja taion päiväksi oiiiikein hoitavan smoky eye -meikin, mutta kivahan se on, jos silmämeikin koostumus tukee tuon herkän ihoalueen hyvinvointia eikä kuivata tai rasita sitä entisestään. Absolutionin kynien koostumuksessa on acaiöljyä, kookosöljyä sekä riisileseöljystä saatua, minulle ainakin aiemmin vierasta y-oryzanolia. Näiden muodostama kombinaatio sitten suojaa silmien alueen ihoa ulkoisilta haittatekijöiltä ja auttaa sitä säilyttämään kosteuspitoisuutensa. Ikääntymisen merkkejäkin nämä voisivat kuulemma hidastaa noiden kasviöljyjen sisältämien, runsaiden antioksidanttien avulla. No, itse en näin näyttävää silmämeikkiä joka päivä tee, joten tuo hoitava hyöty jää mulla varsin pätkittäiseksi, mutta mielestäni on kuitenkin tosi mielenkiintoista ja mukavaa, ettei se heviksi mielletty tummempi silmämeikki ainakaan rasita ihoa tai ole sille mitenkään kova kokemus! Kunhan muistaa myös sen hellävaraisen puhdistuksen… Ja ainakin itse sain nämä meikit tosi hienosti ja hellästi pois öljyputsarin ja vanulapun avulla!
Olisipa tosi ihanaa, jos olisin meikkaajana ja kuvaajana niin osaava, että voisin tarjoilla teille ohjeita ja inspiraatiota myös meikkikuvien kautta. Otin jälleen, ikuisena optimistina, ensimmäisestä yrityksestäni kuvia, jonka jälkeen kyllä varsin nopeasti oli selvää, että nämä tosi hyvät kynät jäisivät niiden kuvien myötä teiltä kyllä kokeilematta. Kannustankin siis nappaamaan testiin värin tai värit, jotka puhuttelevat itseä eniten ja ihan vaan kokeilemaan, miten ne omille luomille oikein asettuisivatkaan! En ole nimittäin ollenkaan varma, teenkö itsekään smoky eye -meikkiä mitenkään oppikirjan mukaisesti, ja olen itse asiassa melko varma, että jos ammattilainen sen tekisi, niin hän asettelisi värit luomilleni jotenkin toisin kuin minä. No, oppikirjat ovat asia erikseen, sillä jokaisella taitaa olla kuitenkin se oma, mieluisa tapa meikata, jonka jälkeen kokee näyttävänsä itseltään – ja sehän on aina se kaikista oikein juttu!
Pariisilaismeikkitaiteilja Christophe Danchaudin kanssa yhteistyössä kehitetyt uutuuskynät maksavat hippasen alle kolmekymppiä kappale ja koen, että nämä ovat kyllä hintansa väärti. Laatu ja koostumus ovat kerrassaan ilahduttavia, koska olenpa minäkin vuosien varrella kokeillut useamman ”helpoksi” kehutun meikkikynän, jotka ovat olleet suoraan sanottuna niin paskoja, että niistä on saanut irti lähinnä raivoa ja roskaa. Nämä ovat tarpeeksi pehmeitä luomelle levitettäväksi, oikeasti kauniisti häivytettävissä olevia, eivätkä kynät murru tai katkeile kun niillä piirtää luomelle viivaa. Sen verran pehmeitä nämä – käytettävyyssyistä – kuitenkin ovat, että ennen teroittamista parhaaseen lopputulokseen päässee näyttämällä kynälle hetken pakastinta tai jääkaappia ennen teroittamista. Mitä toivoisin lisää? Sävyjä! Okei okei, ymmärrän, että Le Smoky -kokoelman ideana on juurikin smoky eye -meikki eri sävyissään, mutta kovasti haluaisin kokeilla tätä loistavaa koostumusta vaaleammissa ja kirkkaammissa väreissäkin, mikä nyt luonnonkosmetiikan kriteereillä ikinä vaan mahdollista onkaan!
Eli kyllä – nyt taitaa kuin taitaakin käydä niin, että tämän kesän kepeä ja kimmeltävä luonnonlapsi on vähintään päivän viikosta draamasilmäinen. Miksikäs ei, ovathan useimmat kesämekoistanikin kepeän mustia, koska yksinkertaisesti rakastan tumman kankaan ja kauniin kelin jyrkkää, mutta mielenkiintoista kontrastia! (Okei okei, ollaanpa täysin rehellisiä – minä nyt vaan rakastan mustia kaapuja, ympäri vuoden.)
Tumma meikki ja kesäkelit – uhka vai mahdollisuus?
