Hormonit vaikuttavat oleellisesti ihomme toimintaan. Iho-ongelmista esimerkiksi perioraalidermatiitin, rosacean ja aknen taustalta löytyy hormonaalinen epätasapaino. Vieraileva kirjoittaja Maria Varon paneutuu tässä artikkelissa syvällisemmin ihon ja hormonien yhteyteen.
Ihonhoidon ammattilaisena olen törmännyt viime vuosina siihen, että erilaiset hormonitoimintaan liittyvät iho-ongelmat, kuten esimerkiksi perioraalidermatiitti, rosacea eli ruusufinni ja akne ovat lisääntyneet merkittävästi. Näiden ongelmien lisääntymisen taustalla uskotaan tutkimusten mukaan olevan sekä mikrobiomin epätasapainotila, että hormonaalinen epätasapaino. Kumpikin näistä taustatekijöistä vaikuttaa toisiinsa, joten hormonaalisen tasapainon löytyminen edistää mikrobiomin tasapainoa ja toisaalta mikrobiomin tasapaino auttaa hormonitoiminnan normalisoitumisessa.
Siitä mikä vaikuttaa mikrobiomiin on ollut juttua myös täällä Katjan blogissa aiemminkin, joten tässä tekstissä keskitytään enemmän siihen, mitkä asiat vaikuttavat myös suoraan hormonitoimintaamme.
Miten hormonit vaikuttavat ihoon ja iho hormonitoimintaan?
Hormonit vaikuttavat oleellisesti ihomme toimintaan. Ihomme voi yllättäen myös itse tuottaa hormoneja tai hormonien kaltaisesti toimivia aineita sekä pilkkoa hormoneja muodostaen erilaisia hormonijohdannaisia, jotka toimivat elimistössä aktiivisina yhdisteinä. On hyvä ymmärtää, että iho ja sen hormonitoiminta vaikuttavat myös koko elimistön tasolla jatkuvasti homeostaasiin pyrkivään hormonijärjestelmäämme – umpieritysjärjestelmään – joka on osa kehon pääasiallista ohjausjärjestelmää. Umpieritysjärjestelmä koostuu useista rauhasista, jotka tuottavat kemiallisina viestinvälittäjinä toimivia hormoneja. Säätämällä näitä hormonitasoja umpieritysjärjestelmä pyrkii pitämään kehomme mahdollisimman terveenä. Jos jonkun hormonin määrä kohoaa poikkeuksellisen paljon, se vaikuttaa myös kaikkien muiden hormonien toimintaan.
Tiedetään, että adrogeenihormonit (eli mieshormonit kuten testosteroni) vaikuttavat ihossa talirauhasissa ja karvatupissa, joissa sijaitsee reseptorit näille hormoneille. Tämän lisäksi erilaiset hormonit vaikuttavat olennaisesti ihokudosten kehittymiseen ja toimintaan. Koska iho myös tuottaa itse hormoneja, sitä tulisi ajatella hormoniviestien vastaanottajan roolin lisäksi myös endokriinisena elimenä. Iho voi nimittäin metabolisissa prosesseissaan muuntaa hormoneja aktiivisempaan tai vaimeampaan muotoon.
Hormoneilla on biologisia vaikutuksia ihoon parakriinisten, autokriinisten, intakriinisten ja edokriinisten mekanismien kautta. Esimerkiksi hormonit kuten insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF-1), neuropeptidit, sukupuolihormonit, glukokortikoidit (esim. kortisoli), retinoidit, D-vitamiini ja eikosanoidit toimivat aktiivisesti ihossa.
Tekstin alussa mainittujen iho-ongelmien lisäksi ihon ja hormonien yhteydestä sekä ihon roolista hormonien tuottajana kertoo myös se, että iän myötä munasarjojen estrogeenin tuotannon hiipuessa, tuotannosta vastaavatkin perifeeriset kudokset, kuten iho. Suurin syy ihon ikääntymiseen onkin juuri sukupuolihormonien tuotannon hiipuminen sukupuolirauhasissa. Iholla on myös tärkeä rooli D-vitamiinin tuottajana, sillä se muodostaa kolikalsiferolia kolesterolista UVB-säteilyn avulla. Kolikalsiferolilla eli D-vitamiinilla on vaikutusta kaikkien ihmissolujen toimintaan, joten D-vitamiinisynteesin häiriintyminen tai estyminen ihossa voi vaikuttaa erilaisten sairauksien syntyyn sekä vastustuskyvyn heikkenemiseen.
Koska iho toimii tehokkaana suojakerroksena elimistömme ja ulkomaailman välillä, siihen kohdistuu sekä sisäisiä, että ulkoisia rasitteita. Iholla onkin oma järjestelmänsä, jolla se käsittelee eri stressoreita pääasiassa proinflammatoristen sytokiinien välityksellä CRH-reseptorien (CRH =kortikotropiinia vapauttava hormoni) kautta. Jos kehomme on siis ylikierroksilla ja kärsimme jatkuvasta stressistä, se kuormittaa ihon säätelyjärjestelmää ja voi vaikuttaa myös ihon kautta hormonitoimintaan. Tästä syntyy helposti itseään ruokkiva kehä, jossa kehon kohonneet kortisolipitoisuudet vaikuttavat muihin hormoneihin ja ihoon, jolloin myös iho tuottaa hormonijärjestelmää sekoittavia yhdisteitä. Pitkittynyttä tai poikkeuksellisen voimakasta stressiä pidetäänkin yhtenä tärkeänä tekijänä erilaisten kroonisten iho-ongelmien taustalla.
Hormonihäiritsijäkemikaalit
Erilaiset hormonihäirikkökemikaaleista julkaistut tutkimukset ovat herättäneet keskustelua myös ihonhoidon ammattilaisten keskuudessa. Hormonihäirikkökemikaaleja tunnetaan jo yli tuhat ja altistumme niille muun muassa juomaveden, ruuan, muovipakkausten, lääkkeiden, siivousaineiden ja kosmetiikan kautta. Aiemmin on ajateltu, että näillä niin sanotuilla xenoestrogeeneilla – eli estrogeenin matkijoilla – ei olisi kovin suurta vaikutusta elimistöömme, koska ravinnon kautta saatavat phytoestrogeenit (kasviestrogeenit) blokkaisivat estrogeenireseptorit niin, etteivät xenoestrogeenit pystyisi kiinnittymään niihin. Tutkimukset kuitenkin paljastavat, että kyseessä on todellinen uhka terveydellemme, sillä xenoestrogeeneilla on kyky sekoittaa koko hormonijärjestelmämme tasapaino ja sitä kautta aiheuttaa niin iho-ongelmia, kuin vakavampiakin hormonisairauksia. Näitä voivat olla esimerkiksi lisääntymiseen liittyvät ongelmat/synnytinelinsairaudet, kuukautishäiriöt, vaihdevuosihäiriöt, kilpirauhasongelmat, alzheimer, sydänsairaudet, syövät, osteoporoosi, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt (kuten ADD ja ADHD) ja immuunitoiminnan häiriöt.
Kun xenoestrogeeneja (ihmisen tahattomasti tai tahallaan synteettisesti valmistamat estrogeenit) verrattiin tutkimuksessa luonnollisiin estrogeeneihin (ihmisten ja eläinten sekä sienten ja kasvien tuottamat estrogeenit) huomattiin, että näillä on paljon eroja. Ihmisen elimistö on tuhansien vuosien evoluution myötä kehittynyt käsittelemään ja hyödyntämään luonnollisia estrogeeneja mutta xenoestrogeeneilla on puolestaan kyky vastustaa elimistön hormoneja metaboloivia ja eliminoivia prosesseja. Tämä johtaa siihen, että xenoestrogeenit kertyvät elimistöön ja varastoituvat vuosiksi rasvakudoksiin, jolloin niitä löytyy myös maksasta, aivoista, rintakudoksesta, kiveksistä ja munasarjoista. Näin ollen xenoestrogeeneilla on kyky muuttaa elimistömme toimintaa ja vaikuttaa itse kohde-elimeen, johon ne ovat varastoituneet. Sen lisäksi niillä on kuitenkin vaikutuksia myös välillisesti esimerkiksi ihoon.
Luonnolliset kasviestrogeenit puolestaan hajoavat ja poistuvat kehostamme nopeasti (tunneissa). Kasviestrogeeneja löytyy muun muassa soijasta ja erilaisista yrteistä. Kasviestrogeeneja voi olla pieniä määriä myös esimerkiksi luonnonkosmetiikassa.
Hormonihäiriköillä eli xenoestrogeeneilla epäillään olevan kyky aiheuttaa erittäin reaktiivisten endogeenisten estrogeenien syntymistä, mikä voi johtaa solujen kuolemiseen, mutatoitumiseen ja syöpien kehittymiseen. Xenoestrogeenien kertyessä elimiin ne voivat myös häiritä muun muassa seuraavien hormonien luonnollista tuotantoa: estradioli, progesteroni, testosteroni, kortisoli, dehydroepiandosteroni ja tyroksiini. Maksaan kertyneet hormonihäiriköt taas heikentävät maksan kykyä hoitaa tehtäviään kuten käsitellä erilaisia toksiineja, mikä puolestaan näkyy sekin ihossa ja muissa kudoksissa. Vaikuttaa siis hyvin todennäköiseltä, että hormonihäiritsijöillä voi olla oma osuutensa lisääntyneisiin iho-ongelmiin, kuten perioraalidermatiitin, rosaceaan ja akneen.
Mitä voimme tehdä?
Xenoestrogeeneja on todennäköisesti erittäin vaikea välttää kokonaan, sillä niitä päätyy muun muassa kosmetiikan, lääkkeiden ja pesuaineiden käytön myötä jatkuvasti vesistöihin, eikä niitä pystytä täysin poistamaan juomavedestämme. Muoville ei myöskään ole löytynyt vielä materiaalivaihtoehtoa, joka täyttäisi kaikkien edellämainittujen tuotekategorioiden tarpeet tai sitten teollisuus ei ota asiaa riittävän vakavasti. Voit kuitenkin kotona pakata ruuantähteet esimerkiksi lasisiin rasioihin ja kuljettaa juomavettä muussa kuin muovipullossa. Vettä voidaan myös yrittää suodattaa erilaisilla suodattimilla tai binchotan aktiivihiilipuikoilla. Ruokavalinnoissa ja kosmetiikassa kannattaa suosia luomua tai biodynaamista tuotantoa, sillä jotkut torjunta-aineet sisältävät myös hormonihäiriköitä. Vältä turhaa lääkkeiden käyttöä, sillä esimerkiksi reseptivapaat särkylääkkeet (kuten ibuprofeeni ja parasetamoli) ovat myös hormonihäiritsijöitä. Käytä pyykin- ja astioiden pesuun sekä siivoukseen aineita, joissa ei ole synteettisiä hajusteita. Voit myös käyttää kuuriluontoisesti adaptogeeneja ja yrttejä, jotka voivat auttaa suojaamaan kehoa xenoestrogeeneilta (näitä ovat ainakin siveydenpuu ja shatavari).
Ihonhoidossa vältä ainakin seuraavia:
– Synteettisiä hajusteita (sisältävät kiinnittäjinä ftalaatteja, jotka ovat hormonihäiritsijöitä)
– Synteettisiä säilöntäaineita (parabeenien ja triklosaanin epäillään olevan hormonihäiritsijöitä)
– Kemiallisia UV-filttereitä (useat näistä ovat potentiaalisia hormonihäiritsijöitä)
– PEG- emulgaattoreita (valmistusprosessissa vapautuu dioksiinia, joka on hormonihäiritsijä)
– Pinta-aktiivista ainetta SLES = sodiumlauryylieetterisulfaatti, INCI: Sodium Laureth Sulfate (valmistusprosessissa vapautuu dioksiinia, joka on hormonihäiritsijä)
Ylipäätään kannattaa suosia luonnonkosmetiikkaa, sillä synteettisen kosmetiikan sisältämät xenoestrogeenit voivat blokata myös ihon hormonireseptorit niin, että iho ei pysty vastaanottamaan kehon luonnollisia hormoneja. Tällöin myöskin ihon oma hormonien tuotanto sekä kapasiteetti pilkkoa hormoneja häiriintyy.
Hormonihäiritsijöistä puhuminen voi nostattaa tunteita mutta “we are all in this together”. Hormonihäiritsijöiden turhaa käyttöä ja valmistamista voidaankin pitää vastuuttomana tekona, joka altistaa ihmistä ja muita lajeja erilaisille sairauksille sekä immuunipuolustuksen häiriöille.
Maria Varon on luonnonkosmetiikan ja kokonaisvaltaisen ihonhoidon kouluttaja ja luennoitsija. Hän on työskennellyt kosmetiikka-alalla jo vuodesta 2002. Valmistuttuaan estenomiksi vuonna 2008, hän päätti keskittyä luonnonkosmetiikkaan huomattuaan sen ylivoimaiset hyödyt omalla ihollaan. Kokonaisvaltainen näkemys ihonhoitoon on antanut myös perspektiiviä erilaisten ihonhoitomenetelmien ennalta ehkäisevästä ja terapeuttisesta merkityksestä. Maria ihonhoidosta kertova esikoiskirja – Elävä iho – julkaistiin elokuussa 2020.
Lähteet:
Hormonitoimintaa häiritsevät yhdisteet: Ympäristö.fi
Ibuprofen results in alterations of human fetal testis development
The skin as an endocrine organ
Estrogenic Activity of Natural and Synthetic Estrogens in Human Breast Cancer Cells in Culture
Kuvitus Jonatan Varon
