Tulin nopeasti huikkaamaan teille, että olen elossa! En vain ole ehtinyt vastaamaan kommentteihin enkä pahemmin sähköposteihinkaan. Viikon päässä häämöttää Sisilia. Kun entisessä elämässäni laskin malttamattomana päiviä lomaan, nykyisin toivoo, että niitä voisi taikoa jostain lisää. Vaihtoehtoisesti voisin kloonata itseni tai voittaa lotossa ja palkata assarin.
Blogi ei suinkaan vietä hiljaiseloa, vaan kulisseissa näppis sauhuaa, kun naputtelen muutamia tulevia juttuja valmiiksi. Kone lähtee Sisiliaan mukaan, joten vähintään kuvapäivityksiä on luvassa, mutta mehevimmät matkakertomukset teen vasta reissun jälkeen, sillä matkan tarkoitus on kuitenkin oikeasti lomailla ja viettää laatuaikaa äidin kanssa.
Entisessä elämässä pidin aina huolta jo kuukautta ennen reissuja, että kaikki tarvittavat järjestelyt on tehty. Nyt minussa on ottanut vallan joku huithapeli, jota en meinaa tunnistaa itsekseni. Sattuihan nimittäin asia, josta neiti tarkka on aina ajatellut, että ”minulle ei kyllä koskaan kävisi mitään tuommoista”. Mutta niinpä vain olin unohtanut hoitaa viisumiasian Balin matkaa varten. Muistin sen kyllä kaksi viikkoa sitten, mutta unohdin jo seuraavassa hetkessä. Unohdin myös semmoisen pikkuseikan, että ennen Balia matkustan Sisiliaan ja aika näiden kahden reissun välillä ei ole kovinkaan kummoinen ja siihen osuu myös viikonloppu, joten viisumiasia on pakko laittaa kuntoon jo nyt. No, viisumihakemusta varten passi pitää jättää tietenkin suurlähetystöön. Passi on myöskin allekirjoittaneen ainoa henkilötodistus. Ja ilman henkilötodistusta ei voi matkustaa Sisiliaan, eikä muuallekaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Tänään on sitten rampattu poliisiasemalla hakemassa väliaikaista tuplapassia Sisilian matkaa varten, jotta voin huomenna kiikuttaa oman passini Indonesian suurlähetystöön. Väliaikaisen passin noutamiseenkin tarvitaan henkkari, mutta se ainoa on siellä konsulaatissa. Onneksi tästä selvitään valtakirjalla ja ystävällä, jonka voi lahjoa poikkeamaan Pasilan poliisitalossa.
Itse matkakohteen suhteen olen kyllä hyvin perillä asioista, sillä käytän häikäilemättömästi hyväkseni Finnmatkojen opaspalvelua ja pommitan heitä kaikilla mahdollisilla kysymyksillä. Kerrankos sitä pakettimatkalle lähdetään, niin hyödynnetään nyt mukavuuksia koko rahan edestä. Siinä vaiheessa, kun oppaan vastaukset muodostuvat enää kahdesta lauseesta, on varmaan neuvontakiintiö tullut täyteen tämän matkustajan osalta. Ei ehkä hyvä merkki, jos se tapahtuu jo ennen matkaa?
Nyt vain pitäisi huhkia kasaan enää muutamat bloggaukset, käydä tyhjentämässä lähikaupan lihatiski ja pilkkoa kissaherran gourmet-lihat valmiiksi hoitopaikkaa varten (minusta tuntuu, että hän tuijottaa minua jo nyt loukkaantuneena ettei pääse matkalle mukaan). Niin ja toki myös muistaa, että blogi on olemassa tälläkin hetkellä ja juttua pitäisi tuutata tännekin ja jonossa on myös muutama Personal Beauty Guide. Mutta nyt se on kuulkaa niin, että meikäläinen pakkaa uikkarit ja räpylät uuteen varustekassiin ja suhauttaa Stadikalle rauhoittumaan. Viime viikon lopussa oli Eddie Sternin joogaintensiivi ja kaiken tämän pienen säädön keskellä haluan säilyttää sen ihanan olon, mitä tuon uskomattoman opettajan kurssi jälleen kerran tarjosi.
Ihanaa viikkoa teille kaunokaiset ja ollaan kuulolla mahdollisimman pian!
