LYHYT JOGINI-HISTORIANI
Olen aina ollut kiinnostunut meditoinnista sekä mielen ja sielun syövereiden tutkimisesta. Pienestä tytöstä asti olen ollut etsijä ja tutkija. Joogan koin kuitenkin vuosikaudet ainoastaan luonnostaan notkeiden, tai sitten omaa erinomaisuuttaan korostavien tekohippien ja muka-valaistuneiden ”lajiksi”. Voi rakas, pöhkö minä! Hymyilttää. Tai oikeastaan naurattaa! Olen siis ollut ihan rehellisesti sanottuna joogavastainen. Jostain kumman syystä Kundaliinijooga kutsui itsensä elämääni vuonna 2004. Työskentelin tuolloin kampaamossa Helsingin keskustassa ja joka aamu kävelin töihin samaa reittiä erään hippikirjakaupan ohi. Ikkuna oli täynnä kirjoja, mutta katseeni osui päivä toisensa jälkeen saman kirjan kanteen, missä komeili piirros risti-istunnassa olevasta ihmiskehosta, jonka keskellä oli jotain ihmeellisiä, värikkäitä kukkakuvioita ja pään päällä lootus. En tiennyt mitä ihmettä on Kundaliini, enkä oikeastaan edes mitä on jooga. Eräänä päivänä kuitenkin marssin #joogaeikiinnosta(muttakutsuukuitenkin)-mielentilassani tuonne kummalliseen kauppaan sisään ja ostaa pamautin Irene Hopkinsin ”Kundaliinijooga – sisäisen voiman tie”-kirjan.
Skippasin kirjan alkuosan samantien, ”hippien horinaa!”, ajattelin. Sen sijaan kirjan hengitysharjoitukset kiinnostivat ja aloin tehdä niitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Totesin ne hyvin pian toimiviksi, ja otin niitä käyttööni aina stressitilanteen iskiessä. Lueskelin kirjaa silloin tällöin, mutta itse joogaharjoitukset jätin tekemättä, vaikka niihin oli ihan kunnon kuvalliset ohjeetkin. Kirja ja hengitysharjoitukset kulkivat vuosia mukanani, palasin sen äärelle aina kun elämän aallokkojen ja oman stressitason noustessa ja laskiessa.
Jooga astui kunnolla elämääni vasta syksyllä 2012, joka oli oman elämäni kannalta todellinen taitekohta. (Tästä lisää ensimmäisessä postauksessani) Tuon silmäni avanneen Villa Mandalan ”Takaisin kartalle”-viikonloppuretriittin kynnyksellä jännitin pärjäämistäni tuhannen kankeana jooganoviisina, joogaharjoituksista selvitytymistäni. Muistan elävästi kuinka ensimmäisen aamuharjoituksen alkaessa istuin silmät kiinni kuunnellen ympäriltäni kuuluvaa ihanaa kohinaa. Ihmiset hengittivät ihanan pitkään ja rauhallisesti, mutten millään itse saanut tuota samaa ääntä aikaiseksi. Muistelin kirjani hengitysharjoituksia ja päätin, että kotiin palattuani ottaisin Kundiskirjan kunnolla luettavakseni.
Siitä se sitten lähti. Heti joulun jälkeen ilmoittauduin Helsingin aikuisopistoon Kundaliinijoogatunneille. Olin hyvin skeptinen. Olin googlaillut Kundista ja kaikkea sen ympärillä olevaa monesti ja touhu vaikutti jotenkin mystiseltä. Valkoiset vaatteet, turbaanit, uhkaavat varoitukset Kundaliinienergian ”räjäyttämisestä”, jne… Mutta silti se kutsui.
(TODELLA) LYHYT KUNDIKSEN HISTORIA
Kundaliinijoogaa kutsutaan mm. tietoisuuden joogaksi, (Yoga of Awarness). Se on ikivanha joogatekniikka, joka oli alunperin hyvinkin salassa pidettyä ja vain tietyn sisäpiirin harjoittamaa. Nämä opit toi kaiken kansan tietoisuuteen Yogi Bhajan muuttaessaan 60-luvun loppupuolella Intiasta Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Elettiin hippiliikkeen kulta-aikaan ja ihmiset olivat hyvinkin auki kaikelle uudelle ja mystiselle. Tajuntaa laajennettiin mitä moninaisimmin keinoin, nuoriso trippaili menemään ja voi sen takia myös todella huonosti. YB ymmärsi, että hänen tuntemistaan tekniikoista olisi suurta hyötyä näille hukassa oleville nuorille ja hän alkoi opettaa Kundaliinijoogaa Kaliforniassa.
PIKAKATSAUS KUNDALIINIJOOGATEKNIIKOIHIN
Sana jooga tarkoittaa liittoa. Se määritellään usein mielen liikehdinnän laimentamiseksi, sen läikähdysten loiventamiseksi ja meditatiivisen mielentilan sekä elämänlaadun saavuttamiseksi. Kundaliinijooga on pikatie tähän! Siinä yhdistyvät Hathajoogan fyysisyys, Rajajoogan mielen keskittäminen, Mantrajoogan äänivärähtelyt ja Bhaktijoogan palvonnallinen rakkaus.
Tärkeimmät ja vaikuttavimmat tekniikat löytyvät dynaamisista hengitysharjoituksista (Pranayama), fyysisten liikkeiden meditatiivisesta toistosta (Japa) eri asennoissa (Asana) ja äänen käytöstä (Mantra). Myös erilaisia käsien ja sormien asentoja (Mudra) sekä kehon lukkoja (Bhanda) käytetään paljon, erityisesti juurilukko (Mula Bhanda) on tärkeässä roolissa.
Asennot ovat pitkälti samoja kuin muissakin joogasuuntauksissa, paitsi että harjoituksessa ei pyritä vääntäytymään solmuihin tai uhmaamaan painovoimaa. Kundiksen erityisyys on siinä, että asennoissa liikutaan dynaamisesti liikettä rytmikkäästi toistaen. Mukaan liitetään useimmiten vahva hengitys, mm. Tulihengitys on todella tyypillinen hengitystekniikka jota käytetään paljon. Sain tänä aamuna ystävältäni viestin Thaimaasta, missä hän kertoi harjoitelleensa elämänsä ensimmäistä kertaa Breath of Firea vapaasukelluskurssilla. En yhtään ihmettele, että puuskuttelu on apuna, sen avulla nimittäin oppii hyvin nopeasti käyttämään omaa keuhkokapasiteettiaan to the max sekä hapettamaan kehoa todella tehokkaasti – ja se johdattaa nopeasti mielen tyhjentymiseen ja sen läikähdysten loivenemiseen, tätä tarvitaan syvyyksiin sukeltaessa.
MITÄ SE KUNDALIINI OIKEIN ON?
Pääpointtina Kundaliiniijoogassa on herättellä ja nostattaa sitä ah, niin m y s t i s t ä kundaliinienergiaa. Pyh, sanon minä, ei se mitään mystistä ole! Se on meidän kaikkien sisällä asuva luova voima ja energia, jonka täysi potentiaali jää suurimmalta osalta hyödyntämättä. Sana Kundal tarkoittaa kiertynyttä ja -ini on tavallaan sen hellittelypääte. Kundaliinin sanotaan asustelevan selkärangan tyvessä, ensimmäisen, eli juurichakran sisälle käpertyneenä (hence Juurilukon käyttö).
Hengityksen mukana kehoon kulkeutuu Pranaa, elämänenergiaa, jonka avulla harjoituksen (Kriya) aikana pyritään luomaan kehoon, erityisesti Solar plexuksen ja selän alaosan alueelle lämpöä. Tämän lämmön (White Heat) avustuksella Kundaliini on mahdollista herättää nukkuvasta tilastaan. Parhaassa tapauksessa Kundaliini lähtee vähitellen nousemaan selkäytimen keskellä sijaitsevaa ”pääenergiakanava”-Sushumna Nadia pitkin, kulkien kaikkien energiakeskusten, eli Chakrojen läpi aina päälaella sijaitsevaan Kruunuchakraan (Sahasrara Chakra) saakka. Tämä virtaus saa Chakrat liikkeelle, mikä vahvistaa mielen ja kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasapainoa.
Kundisharjoitteet tasapainottavat myös fyysisen kehon hermostoa ja vaikuttavat umpieritysärjestelmään eri rauhasten myötä. Erityisesti täytyy mainita käpyrauhanen, jonka tuottama melatoniini mm. säätelee unirytmiämme. Toinen tärkeä rauhanen on pikkiriikkinen aivolisäke, joka sijaitsee heti silmien takana, kitaluun syvennyksessä. Se säätelee kehon muiden umpieritysrauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla. Se myös vapauttaa verenkiertoon ”hyvän olon hormoni”-oksitosiinia, jolla on pelkoa ja ahdistusta lievittävä sekä kiintymystä ja luottamusta lisäävä vaikutus. Näiden kahden rauhasen yhteistyöstä syntyvä rentouden tunne on olennaista syvään meditatiiviseen tilaan pääsemisessä. Jotta kaverukset saisivat työskentelyrauhan, Kundis-Kriyat ja -meditaatiot tehdään silmät suljettuina, katse useimmiten ”kolmanteen silmään” (Ajna Chakra) keskitettynä. Toisinaan silmät pidetään osittain tai kokonaan auki, jolloin katse keskitetään (Thristi) esim. nenän päähän tai varpaisiin. Kädet pidetään usein varsinkin meditaatioissa tietyssä asennossa Mudrassa, tehostamassa meditaation vaikutuksia.
MANTRAT
Mantroja käytetään Kundiksessa paljon joko toistamalla niitä hiljaa mielessä tai resitoimalla ja laulamalla ääneen. Kundistunti alkaa aina Adi Mantralla: ”ONG NAMO GURU DEV NAMO.” Tällä virittäydytään alkavaan harjoitukseen ja yhdistytään ikuiseen viisauteen, omaan sisäiseen opettajaan. Samalla linkittäydytäään kautta aikojen kaikkien joogan harjoittajien ja opettajien muodostamaan Kultaiseen ketjuun. Tunnin lopussa lauletaan aina englanninkielinen 60-luvun hippiajoilta peräisin oleva ”Aurinkolaulu”, jonka jälkeen tunti päätetään kajauttamalla kolme kertaa kovaa ja korkealta, tai enemmänkin kumeasti ja syvältä SAT NAM-”siemenmantra”. Tämä on myös Kundaliinijoogien tervehdys ja yleisesti käytettävä vastaus/hyväksyntä/kuittaus asioille. ”Totuus on nimeni, totuus on minussa, tunnistan totuuden sinussa, kyllä näin on!” Kundismantrat ovat lähes poikkeuksetta Gurmukhinkielisiä, muiden joogasuuntausten matrat on useimmiten kirjoitettu Sanskritiksi.
Mantrojen toistaminen luo turvallisuuden tunteen. Jokainen toisto vahvistaa mantran sanomaa ja mantraaja voi päästä kokemaan syvän keskittymisen ja ykseyden tilan. Tämä yhdistettynä oman äänen kuulemiseen ja kokemiseen sekä sen värähtelyn nouseminen itsestä ulos- ja ylöspäin, vahvistaa rentoutta ja luottamusta. Oman äänen värähtely lähtee resonoimaan myös muiden tuottaman äänivärähtelyn kanssa, minkä takia Kundistuntien ja erityisesti 2,5-tuntisen aamusadhanan tunnin mittainen mantrameditaatio-osuus ovat todella päräyttäviä kokemuksia. Myös Kirtan-laulupiirit ovat ihania, I like! Huomiona laulukammoisille, että Kundistunneilla ei todellakaan ole pakko laulaa! Suosittelen kuitenkin kokeilemaan, sillä oman äänen värähtelyn tunteminen ja kuuleminen on todella parantavaa.
Ihan hirveästi olisi vielä kaikkea kerrottavaa, mutta tämä postaus alkaa kohta lähennellä romaania! Voisin tehdä aiheesta vielä toisen postauksen teidän kysymyksiin pohjautuen! Eli kommentoikaahan tuohon alle, jos tästä tekstistä heräsi ajatuksia ja/tai kysymyksiä.
Pidän Helsingin Kundaliinijoogakoululla ensi viikon lauantaina, 16.12. mini-workshopin klo 10-12, jonka alussa on puolen tunnin alustusluento Kundiksesta. Sen jälkeen tehdään aloittelijoille suunnittelemani Kriya ja helppo meditaatio. Tämän workshopin jälkeen ohjaan sointukylpy-äänirentoutuksen teemalla ”Pehmeä Sydän”.
Te Katjan blogin lukijat saatte spessualennuksen näistä molemmista koodilla: MARIELAJAKATJA
Workshop normaalisti 20 €, teille 16 €
Sointukylpy normaalisti 15 €, teille 12 €
Käy varaamassa ja ostamassa oma paikkasi tänään auenneessa verkkokaupassani: https://holvi.com/shop/marielasarkimabeauty
Ihanaa tiistaita, teidän kyssiä & kommia odotellen,
