Tämän päivän agendalla oli koota teille huhtikuun suosikkituotteet. Mutta ei vaan pystynyt. Liian ihanaa tämä aurinko ja lämpö. Tuntuu, että olen vihdoin kotona. Ensimmäistä kertaa vuosiin saan nauttia kesän tulosta ja kesästä ilman huolen häivää ja takaraivossa jyskyttävää tunnetta loputtomasta to do -listasta tai keskeneräisestä kirjasta.
Inspiraatio saattaa yllättää minä hetkenä hyvänsä ja juuri nyt nautin siitä, että voin myös toteuttaa ideat, enkä ainoastaan listata niitä ylös odottamaan jonon jatkeeksi, jotta toteutan ne sitten, kun on aikaa.
Tänään taisi olla virallisesti kesän ensimmäinen päivä, ainakin minun mittapuullani. Siitä kertoo kuvassa näkyvä kyllästyneen näköinen kissaherra, joka nukkuu pystyyn odottaessaan pyykkikoneen pyörimistä, jotta hän pääsee ulos. Ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Voi sitä nuuhkimisen ja kuumalla asfaltilla piehtaroinnin määrää!
Lakkasin myös varpaankynnet kirkkaanpunaiseksi. Se jos joku on kesän merkki! Intensaen Marnie* on klassisen punainen ja kestää hyvin, kun sen kanssa käyttää alus-* ja päällyslakkaa*.
No entäpä sitten sandaalien sujauttaminen jalkaan? Vissi kesähomma. Ja kuinka sopivasti sattuikaan, että ostin sandaalit juuri tällä viikolla Terhi Pölkiltä! Jos ette vielä ole lukeneet tekemääni haastattelua naisesta, niin lukekaa se nyt. Ja jos nuo maailman kauneimmat ja siroimmat terveyssandaalit kiinnostavat, niin ei kannata kovin kauan aikailla, sillä nämä ovat kesän mukavimmat kengät ja ne tullaan myymään loppuun.
Köpsöttelin sandaalit jalassa ostamaan irtokarkkia ja kesän ensimmäisen jäätelön. Ihan sama aloittaa sokeriravinnolla eläminen, sillä vaikka on uinut ja joogannut himona koko talven ja ollut tiukalla dieetillä, olo on kuin turvonneella broilerilla, kun pitäisi sujahtaa ensimmäistä kertaa kesävaatteisiin.
Olen monta kertaa haaveillut mandariinipuusta, mutta tulimme lempi kukkakauppiaani kanssa siihen tulokseen, että sitruunapuu on jotenkin aidompi. Tiinalta löytyy vielä ainakin yksi, tosi iso sitruunapuu, jossa on niin iso sitruuna, kuin kaupassakin. Nämä minun ovat pieniä, koska halusin pienen puun. Ja kyllä, hedelmät voi syödä. Ne on todella mehukkaita. Sitruunapuussa on Italia-viba, jota pitääkin nyt vähän fiilistellä, sillä Sisilian matkaan ei ole enää montaa viikkoa.
When life gives you lemons, make lemonade. Ostin sitruunapuun juuri samana päivänä, kun meni hermot kaikkeen ja koko elämään. Sitten Kirsikka käski minut ostamaan Beyoncén uuden Lemonade-levyn, mutta vielä en ole muistanut. Ostin sitruunapuun.
Hyviä keittokirjoja on paljon, mutta toistaiseksi mikään ei ole onnistunut viemään sydäntäni niin kuin Vege! Jos pitäisi valita vain yksi keittokirja koko loppuelämäksi, se olisi tämä; uusin painos Vegestä, joka on päivitetty muutaman uuden reseptin lisäksi Satokausikalenterin avulla. Jokaiseen reseptiin on merkattu milloin on raaka-aineiden sesonki ja ne ovat halvimmillaan.
Vegen reseptit eivät todellakaan noudata sitä linjaa, joka on minun vatsalle ja hyvinvoinnille se kaikista paras, mutta se olkoot sivuseikka. Ohjeet ovat herkullisia ja aitoa oikeaa, rehellistä ruokaa. Ei mitään piperrystä. Niissä on tunnelma ja nautinto kohdallaan. Siksi Vege on kirja, joka tulee kestämään vuosikausia, oikea klassikko. Se on fiilis, josta minä pidän.
Kappas, nyt lähdenkin ohjaamaan joogatuntia. Tuli luvattua ylimääräinen semmoinen oppilailleni, jotka ovat paitsi innoissaan lajista, myös edistyneet valtavasti vuodenvaihteesta lähtien.
Mitä te olette tehneet kesän ensimmäisenä päivänä?
Kuvat Katja Kokko
*Affiliate-linkki
