Yhteistyössä: Arkive Atelier
Koitin elää monta vuotta minimalistisella vaatekaapilla. Ahdistuin tavaranpaljoudesta ja varsinkin siitä, jos kaapissani oli vaatteita joita en ollut käyttänyt pitkään aikaan. Siksi myin ahkerasti vähällä käytöllä olevia vaatteita pois, jotta kaappiini ei kertyisi mitään turhaa. Ajatus oli kaunis, mutta se johti myös siihen, että tunsin jatkuvasti vaatepulaa: arkisin käyttämäni vaatteet olivat pitkälti aina samoja ja kuluivat nopeasti nuhjuisen näköiseksi.
Olen ollut lapsesta saakka todella tarkka vaatteideni ulkonäöstä. Muistan jo ala-asteelta, kun olin kauhuissani joka päivä käyttämieni trumpetti-farkkujen polvipusseista ja ribbipoolon lörähtäneestä kauluksesta. Koittaessani elää minimalistisella vaatekaapilla, jossa kaikki vaatteet ovat aktiivisessa käytössä, olin aina pulassa juhlien lähestyessä, sillä en omistanut juhlavaatteita varmaankin juuri siitä syystä, että olin myynyt ne pois, jos vuoteen ei ollut mahtunut yksiäkään häitä tai hienompia kissanristiäisiä.
Viimeisen vuoden aikana tyylini on muuttunut. Valkoiset silkkipaidat ovat jääneet taka-alalle ja tilalle on tullut värikkäitä kuvioita sekä uusia värejä. Lisäksi olen lakannut myymästä vaatteita, vaikka olen ostanut myös uusia (toisaalta olen myynyt pois vaatteita, joista olen tajunnut, että tämä malli ei kuuna päivänä sovi vartalolleni). Aluksi kaappitilan (jota asunnossani on vähemmän kuin yhdessäkään kodissa koko elämäni aikana) täyttyminen ahdisti. Mutta sitten hoksasin, että minullahan on tosi ihana vaatekaappi, joka on täynnä vaikka mitä aarteita! Aloin inspiroitua omasta kaapistani. Ensimmäistä kertaa elämässäni ainainen vaatepulani on lakannut ja olen tajunnut omistavani joka tilanteeseen sopivia asuja ja mikä ihaninta: yksikään niistä ei näytä tylsältä.
Tällä hetkellä tarvetta uusille vaatteille ei juurikaan ole, koska valinnan varaa löytyy useamman kuin kahden neuleen ja silkkipaidan verran eikä enää tarvitse pelätä, että ne nuhjaantuvat kovan käytön ja jatkuvan pesemisen takia. Nykyisessä kodissani ei myöskään ole omaa pesukonetta, vaan käytän taloyhtiön pyykkitupaa. Tuntuu uskomattomalta, että pesen nykyisin pyykkiä vain kolmen viikon välein. Yrittäessäni pärjätä ns. kapselivaatekaapilla, pyykkiä sai pyörittää melkein kahdesti viikossa – ei mikään ihme, että vaatteet kuluivat. Nykyisin pyykkään sitten, kun puhtaat lakanat ja sukat loppuvat. Olen myös luopunut silkkipaitojen käytöstä oikeastaan kokonaan ja suuri osa vaatteistani on sellaisia, jotka voi vain tuulettaa ja harjata.
Liisa Jokinen sanoi taannoin Trendi-lehden haastattelussa, että tuskin Steve Jobsillakaan oli vain yhtä mustaa pooloa. Kapselivaatekaappi onkin käytännössä haastava toteuttaa, sillä vaatteiden nopea kuluminen johtaa myös jatkuvaan uuden ostamiseen. Vaatekaapissa on siis hyvä olla valinnan varaa, mutta vaatteiden määrän ja uuden ostamisen sijasta pitäisi panostaa laatuun, kestävyyteen ja vaatteiden huoltoon. Liisan haastattelu oli inspiroiva, koska olen vasta viimeisen vuoden aikana kyennyt sopeutumaan siihen, että on ok säilyttää kaapissa myös vaatteita, jotka eivät ole käytössä juuri nyt. Jatkuva luopuminen vain synnyttää uusia tarpeita.
Liisan kanssa samassa artikkelissa haastateltiin myös vaatehuoltoon erikoistuneen sivuston, Arkive Atelierin perustajia Mariaa ja Jennaa. He kertoivat missiostaan jakaa tietoa vaatehuollosta, sillä säännöllisellä vaatehuollolla ja hyvillä välineillä vaatteet kestävät aikaa ja näyttävät arvokkaalta sekä huolitelluilta. Arkive oli myöskin juuri avannut vaatehuoltoon erikoistuneen verkkokaupan, josta löytyy kattava valikoima kauniita ja laadukkaita välineitä vaatteiden huoltoon. Maria ja Jenna sanoivat, että vaatteita tulee huollettua paljon useammin ja se on paljon mielekkäämpää, kun välineet ovat kunnossa. Makes sense! Naiset ehdottivat, että vaatteiden huollosta voi myös tehdä yhteisen tapahtuman vaikka ystävien kanssa tyyliin skumppaa ja vaatehuoltoa. Mikä ihana idea, varsinkin nyt, kun koen, että vaatekaappini on itse asiassa täydellinen ja olen todella iloinen sen sisällöstä. Haluan ehdottomasti säilyttää vaatteeni hyvänä, jotta niihin olisi ilo pukeutua ja ne näyttävät huolitellulta.
Omat vaatehuoltovälineeni lojuivat aiemmin epämääräisessä läjässä siivouskomeroni perukoilla, missä vallitsi muutenkin totaalinen kaaos. Sain kuitenkin Trendin jutusta välineherätyksen ja järjestin ensi töikseni komeron uuteen uskoon ja ostin välineille kauniit boksit. Olin niin innoissani vaatteideni hoitamisesta, että jutusta inspiroituneena ehdotin Arkiven naisille blogiyhteistyötä, sillä heidän intohimoinen suhtautuminen vaatehuoltoon ei juurikaan eroa minun kauneudenhoitorituaaleistani.
Sain Arkivelta kattavan välineistön vaatteiden kauneusrituaalin rakentamiseen, jotka järjestin kauniisti uusiin laatikoihin. Teippirullat saivat jäädä historiaan, koska ne vahingoittavat kankaiden kuituja, lisäävät nyppyyntymistä ja tuottavat turhaa roskaa. Nahkakengät hoidetaan tästä lähtien vähintään yhtä laadukkailla aineilla kuin ihokin. Lisäksi Maria ehdotti, että hän huoltaisi minun talvitakkini, jotta saisin kokea sen, miltä jonkun toisen huoltama vaate näyttää ja tuntuu.
En ole sitä ihmistyyppiä, joka pukisi ylleen monta kertaa viikossa eri takin ulos lähtiessään. Niinpä minulla on muutama takki eri sääolosuhteisiin. Ostin kaksi vuotta sitten Max Maran perinteisen camel-coatin ja viime talvena Acnen Velocite-rotsin. Molemmat olivat isoja sijoituksia, mutta olin haaveillut niistä pitkään ja minulla oli siihen varaa. Sijoittaessani takkeihin ajattelin niiden olevan ikuisia tai vähintäänkin kestävän vuosikausia.
Acnen Velocite oli viime talvena kovalla käytöllä. Talven jälkeen valkoinen karva oli kauttaaltaan harmaan ruskea ja täynnä tummaa nyppyä. Nahka oli kulunut kainaloista ja kyljistä puhki. Kyllä korpesi, että olin maksanut takista sievoisen summan ja nyt se näytti ainakin kaksi vuosikymmentä vanhalta. Arvaattekin varmaan olinko huoltanut takkia koko talvena. Jep, en kertaakaan. Max Mara ei myöskään ollut nähnyt edes vaateharjaa kahteen vuoteen. Se kuitenkin näytti mielestäni vielä hyvältä.
Maria palautti takit huollosta viime viikolla. Minulla loppuu sanat kesken, sillä saadessani ne takaisin molemmat takit näyttivät kuin luksus-spassa käyneiltä! Acnen Velocitessa ei ollut yhtäkään harmaan ruskeaa tahraa tai kuran väristä nyppyä. Ja mihin Maria oli taikonut kaikki ne puhkikuluneet kohdat, mitä koko takki oli täynnä?! Rotsi näyttää aivan uudelta. Ja entäs sitten Max Mara? Kamelinkarva on kyllä muutenkin helppohoitoinen ja pysyy hyvän näköisenä, mutta vasta saadessani huolletun takin takaisin, tajusin miten massiivinen ero oli. Huollettu takki näytti kaupan hyllystä kauneushoitolasta tulleelta.
Ohjeet takkien huoltoon
Pyysin Mariaa jakamaan reseptinsä takkieni spa-hoitoon, mutta suosittelen todella lämmöllä tutustutaan Arkiven kattaviin hoito-ohjeisiin, sillä sieltä löytyy kaikki mahdollinen info, mitä sinun ikinä tulee tietää vaatteiden ja jalkineiden hoidosta.
Acne – ohje nahkatakin ja karvavuoren huoltoon
1. Ulkopinnan puhdistus:
Aloita irroittamalla vyö ja aukaisemalla remmit. Ulkopinta (nahka) pyyhitään kostealla puuvillaliinalla. Tarpeen tullen voi käyttää Saphir Cleaner Shampoota. Myös vyö ja remmit on hyvä puhdistaa. Puhdistuksen jälkeen nahan annetaan kuivua vähintään 10 minuuttia.
2. Hoitoaine ulkopinnalle:
Annostele pieni määrä hoitoainetta pehmeälle puuvillaliinalle tai pesusienen palalle. Hoitoaineeksi käy Saphir Leather Lotion tai Saphir Universal Cream. Annostelussa on hyvä olla maltillinen – liian vähän on aina parempi kuin liian paljon. Levitys on hyvä aloittaa kuluneimmista kohdista ja pienistä yksityiskohdista ja käydä pinta läpi kappale kerrallaan. Näin tulet käyneesi järjestelmällisesti läpi koko takin ja saat mahdollisimman tasaisen lopputuloksen.Levityksessä on hyvä suosia pyöriviä liikkeitä ja maltillisesti painovoimaa. Muista levittää hoitoainetta myös vyöhön ja remmeihin.
Anna hoitoaineen kuivua vähintään 10 minuuttia ja harjaa pinta läpi kevyesti pehmeällä kenkäharjalla. Kuluneimmat kohdat voi käsitellä toistamiseen hoitoaineella. Toisen käsittelyn jälkeen pinta harjataan vielä kerran pehmeällä harjalla.
3. Vuori:
Vuoren käsittely on hyvä aloittaa niin ikään nukkaisimmista kohdista ja tämän jälkeen harjata suuret pinnat kappale kappaleelta. Tee näin: Käsittele nukkaiset kohdat hellästi nukkakammalla. Suurimmat nypyt voi poimia sormin ja takertuneimmat leikata saksilla.
Nypyn poiston jälkeen vuori harjataan kahteen suuntaan kappale kappaleelta vaateharjalla (tähän käy meidän kaikki harjat). Kaulukset sekä hihan- ja helman suut ulkopuolelta on hyvä harjata viimeiseksi.
4. Ravistele irtopöly, kiinnitä vyö ja remmit takaisin ja vie takki halutettasi vielä ulos tuulettumaan.
DONE! Aikaa voi mennä useampi tunti, mutta perusteellinen työ lopputulos palkitsee!
Max Mara – ohje karvapintaisten villakankaiden hoitoon
Takki harjataan kauttaaltaan kahteen suuntaan: ensin vastakarvaan ja tämän jälkeen myötäkarvaan. Tämä siksi, että pöly ja lika irtoaa aina tehokkaammin kumpaankin suuntaan harjattaessa. Vetoja tehdään kumpaankin suuntaan noin kolmesta viiteen. Nuhjuisempiin kohtiin, kuten kainaloihin ja sisäkäänteisiin voi tarvittaessa tehdä useampiakin vetoja.
Edestakaisia vetoja kannattaa suosia myös sileäpintaisissa villakankaissa, mutta karvapintaisissa villakankaissa edestakaiset vedot ovat erityisen tärkeitä, jotta lika irtoaa myös karvapeitteen kääntöpuolelta.
1. Nukkaiset osat käsitellään ensin nukkakammalla tai messinkiharjaksisella mokkaharjalla.
2. Tämän jälkeen harjataan takin helman ja hihansuiden sisäkäänteet CC20-harjan kovemmalla puolella (lyhyemmät harjakset). Vedot tehdään kumpaankin suuntaan. Myös muut vaateharjat käyvät, mutta CC20 on tässä tapauksessa paras.
3. Seuraavaksi harjataan ulkopuoli kauttaaltaan harjan pehmeämmällä pidempiharjaksisella puolella. Harjaukset tehdään jälleen kumpaankin suuntaan. Suosi mahdollisimman pitkiä vetoja.
4. Lopuksi takki viedään ulos tuulettumaan ja viimeistellään höyryttämällä, jotta rypyt oikenevat.
AND DONE! Tähän aikaa menee noin 2h.
Lisätietoja löytyy täältä.
Säännölliset vaatteidenhoitorutiinit palkitaan kauniilla ja pitkäikäisillä vaatteilla
Olen kuvitellut olevani tietoinen vaatehuollon tärkeydestä (olenhan sentään käyttänyt kenkäni säännöllisesti suutarilla ja omistanut sen teippiharjan), mutta nyt voin sanoa, etten ole tiennyt yhtikäs mitään. Tiedosta ei myöskään ole hyötyä, jos teoriaa ei vie käytäntöön. Olen ollut patalaiska vaatteiden hoitaja. Aivan kuin niin moni ihminen kertoo minulle viikottain olevansa patalaiska ihon hoitaja ja minä totean, että silloin ei voi odottaa tuloksiakaan. Kyllä nyt napsahti omaan nilkkaan!
Lisäksi voin viihdyttää teitä kertomalla, että olen uuden välineistöni edessä aivan yhtä pihalla kuin ihonhoitonoviisi uusien kosmetiikkapurnukoiden äärellä: harjasin eilen mokkakengät matkavaateharjalla! (Siis jos sinulla on kolme harjaa, niin miten jokaisella niistä voi olla eri tarkoitus ja mistä sen voi muka tietää, kun ei lue käyttöohjeita?!)
Myin tällä viikolla eräät vanhat kengät, joita en ollut käyttänyt vuosiin ja tiesin varmuudella etten tulisikaan käyttämään. Samaan syssyyn olin ajatellut myydä Acnen mokkaiset Jensenit, jotka olivat myös olleet käyttämättä vuoden päivät. Harjasin ne myynti-ilmoitusta varten Arkivelta saadulta harjalla (siis sillä harjalla, joka on tarkoitettu vaatteille, ei suinkaan kengille, toim.huom.). Sen jälkeen näin ne täysin uusin silmin. Tajusin, että minulla on käsissäni täydelliset ja ajattomat kengät, joita tulisin käyttämään vielä monta kertaa.
Jouduin katsomaan itseäni peiliin, sillä taisin olla hylkäämässä kenkiä pelkästään niiden kulahtaneen ulkonäön vuoksi, vaikka oikeasti ne vain odottivat, että joku pitäisi niistä huolta. Myymisen sijaan aion kylvettää kengät viikonloppuna. Tiesittekö, että mokkakengät kannattaa pestä litimäräksi? Minä en, mutta ohjeet löytyy täältä (ne kannattaa muuten ehkä lukea ennen kuin ryhtyy hommiin). Arkiven verkkokaupasta löytyy myös nahkapohjien hoitoaine. Viikonloppuna pystytän olohuoneeseeni kenkähoitolan ja kenties nautin lasillisen rommia samalla kun hoivaan kenkiäni kiitollisena.
Vaatteiden huollon lähestyminen kauneusrituaalina vie koko homman uudelle levelille. Muslan Miakin kirjoitti taannoin asiasta: nahkaa pitää kosteuttaa ennen suojausta ja kiillotusta – tämähän on tismalleen niin kuin ihon hoidossa! Yhdyn Mian kanssa siihen, että vaatteiden hoitaminen on uusi luksus. Sen sijaan, että myyn pois vanhaa, huollan vaatteita ja katson niitä uusin silmin. Ja sen sijaan, että ostan uutta, arvostan ja hoidan sitä mitä minulla jo on.
Käykää tutustumassa Arkive Atelierin mahtavaan hoito-ohjeiden arkistoon, joka löytyy täältä. Kauniiden ja laadukkaiden välineiden sekä hoitoaineiden verkkokauppa löytyy puolestaan täältä.
Löytyykö teiltä hyvät välineet ja laadukkaat aineet vaatteiden huoltoon?
Asukuvat Otto Helkama, muut kuvat Katja Kokko
