Suomalainen suunnittelu ei ole koskaan aiemmin kolahtanut allekirjoittaneeseen yhtä lujaa, kuin tällä hetkellä. Meillä alkaa olla useita vaate- ja asustemerkkejä, jotka ovat kovaa vauhtia valloittamassa maailmaa. Sellaisia merkkejä ei kuitenkaan ole vielä paljon, joiden kantavina arvoina olisivat ekologisuus ja eettisyys – ja että nämä arvot aidosti toteutusivat samalla, kun tuote näyttää myös todella hyvältä, sillä edelleen kuluttajia ohjaa valinnoissa hyvin pitkälle tuotteen ulkonäkö.
Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki tekee tässä suuren poikkeuksen. Vuonna 2011 perustettu merkki valloittaa parhaillaan maailmaa Jenkeissä ja ensi syksynä on alkamassa Aasian valloitus. Terhin kengistä erityisesti puukengät ovat herättäneet suurinta kiinnostusta maailmalla, mutta minä puolestani olen iskenyt silmäni merkin muihin, todella ajan hermoilla oleviin malleihin. Erityisesti uudesta mallistosta on mielestäni henkinyt tunnelma, jonka uskon vetoavan entistä suurempaan yleisöön.
Koska inspiroidun valtavasti toisten naisyrittäjien tarinoista, halusin tavata Terhin ja jakaa hetken hänen kanssaan myös teille. Inspiroitukaa ja ihastukaa.
Kuinka päädyit kenkäsuunnittelijaksi?
Haaveilin jo 12 vuotiaasta lähtien vaatesuunnittelijan urasta. Lukion jälkeen työskentelin kenkämyyjänä ja opiskelin samalla pukuompelijaksi. Suoritin työharjoitteluni Janitan kenkätehtaalla, josta minulle aukesi uudenlainen maailma käytännön työn kautta. Suoritin pukuompelijan tutkinnon loppuun, mutta sen jälkeen aloitin kenkäsuunnittelun opinnot Wetterhoffilla Hämeen ammattikorkeakoulussa. Koulu oli hyvin käytännönläheinen, joka sopi kaltaiselleni ihmiselle – olen enemmin käytännöllinen unelmoija, mutta en haihatteleva haaveilija. Opinnotkin suoritin nopeutetussa aikataulussa.
Kerro kenkäsuunnittelijan työstäsi ulkomailla?
Opiskeluni toisena vuotena olin vaihdossa Englannissa, jonne palasin valmistuttuani suorittamaan maisteriopinnot London College of Fashioniin. Sen jälkeen päädyin kenkäsuunnittelijaksi suunnittelutoimistoon, jossa suunnittelin kenkiä mm. Topshopille, Urban Outfittersille sekä Asokselle. Sykli suunnittelusta tuotantoon oli todella nopea: parhaimmillaan suunnittelimme 25 mallia viikossa, jotka päätyivät myyntiin vain kolmessa kuukaudessa suunnittelutyöstä. Kengät valmistettiin pääasiassa halpatuotantomaissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa, joissa tulikin tuolloin reissattua todella paljon. Massatuotanto alkoi ahdistamaan minua sekä erityisesti kenkätehtaiden työolosuhteet. Suunnittelijana minua ahdisti, etten voinut vaikuttaa mihinkään, sillä määrä ja hinta olivat tuotanto-olosuhteita tärkeämpiä. Mietin, että tarvitaanko maapallolle enää yhtään lisää kenkäpareja?
Kuinka ajatus omasta kenkämerkistä sai alkunsa?
Paluu Suomeen kypsyi pikku hiljaa pohtiessani, että tätäkö tämä työ todella vain on? Rankkaa työtä palkkaan nähden, eikä asioihin voinut vaikuttaa. Tein lopputyöni poronnahasta valmistetuista kengistä ja vuonna 2008 minut palkittiin Vuoden kenkäsuunnittelijana. Nälkä omaan juttuun alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Mietin, että omassa merkissä pitää olla jokin pointti, sillä pikkujoulukengät alkoivat ällöttää ja aikuistumisen myötä ekologiset seikat tulivat entistä tärkeämmiksi. Kesällä 2012 esittelin ensimmäisen oman mallistoni, joka oli esillä myös Pariisissa.
Mitkä ovat tärkeimmät ekologiset arvot omalla merkilläsi? Entä muita tärkeitä seikkoja suunnittelutyössäsi?
Halusin tuotannon olevan Euroopassa. Kenkäni valmistetaan perheyrityksessä Portugalissa. Kenkiin käytetyt nahat ovat kasviparkittua eivätkä sisällä kromia ja raskasmetalleja, joilla värjätään ja pidennetään nahan kestävyyttä. Kenkiini käytettävät nahat maatuvat, eivätkä jää kuormittamaan luontoa. Mielestäni kengän ei tarvitse kestää ikuisesti, vaikka niiden tuleekin kestää kulutusta. Kasviparkitun nahan lisäksi käytän materiaalina myös puuta. Puukengät valmistetaan Suomessa pienessä tehtaassa Myrskylässä, niihin käytettävä kasviparkittu nahka tulee Kokkolasta ja puu on suomalaista koivua.
Ekologisuus ei saa kuitenkaan rajoittaa liikaa työtäni ja kengän ulkonäkö on erittäin tärkeä, muuten ne jäävät kauppaan. Olen tavallaan tehnyt asiakkaan puolesta päätöksen ekologisuuden puolesta ja suunnitellessani kenkiä, minun tulee nähdä se piirtäessä kaupan hyllyssä tai jonkun jalassa. En koe tekeväni taidetta, vaan kuitenkin kaupallista työtä.
Kerro hieman merkkisi kansainvälistymisestä?
Ensimmäinen mallistoni esiteltiin Pariisissa, mutta koin jotenkin hukkuvani sinne. Päädyin Jenkkeihin hieman vahingossa. Korusuunnittelija ystäväni houkutteli minua New Yorkiin Capsule-muotimessuille kolme kertaa, ennen kuin päätin lähteä sinne. Päätös kuitenkin kannatti, sillä Euroopassa on ollut lama koko merkkini olemassa olon ajan ja New Yorkissa on puolestaan vallinnut skandibuumi. Alun perin puukenkiä piti valmistaa huvikseen vain muutama, sillä Suomen tehtaat olivat niin tuttuja. Puukengistä tuli kuitenkin hitti Jenkeissä ja tällä hetkellä minulla on Los Angelesissa showroom ja kengillä on yhteensä 10 jälleenmyyjää Pohjois-Amerikassa sekä Kanadassa. Lisäksi kenkiäni myydään mm. Sveitsissä, Saksassa ja Dubaissa. Ensi syksynä esittelen malliston Shanghaissa.
Onko oman brändin luominen ja kasvattaminen ollut sinulle helppoa ja luontevaa?
Asiat eivät ole menneet kovin suunnitelmallisesti. Koin pitkään painetta näyttää isommalta, kuin olen ja vertasin itseäni liikaa vanhoihin työpaikkoihini suunnittelijana, kunnes ymmärsin etten halua esittää mitään, mitä en tunne olevani. Annoin itselleni luvan tuntea oloni hyväksi juuri tässä. En ole halunnut luoda itsestäni maailmalla mitään ”tyttö heinäpellossa” brändiä, mutta samaan aikaan aito tarinani on kuitenkin ollut vahvuus ja se isoin juttu Jenkeissä. He esimerkiksi rakastavat puukenkien valmistuksesta kertovaa videota.
Oman merkin kasvattaminen vie kauemmin, kun tekee kaiken yksin, mutta on ollut hyvä, ettei esimerkiksi kansainvälistyminen ole tapahtunut liian nopeasti, muuten en olisi pysynyt itse mukana. Tällä hetkellä kypsyttelen ajatusta työntekijän palkkaamisesta, sillä kasvun myötä tarvitsen myös apukäsiä. Unelmoin tietenkin, että saan jatkaa oman juttuni tekemistä sekä kansainvälisestä menestyksestä.
Mikä on haastavinta oman kenkämerkin pyörittämisessä?
Vaikeinta on jatkuvuus. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä mallisto on melko nopea tahti ja ympyrän pitäisi pyöriä koko ajan. Koulussa ei opetettu markkinointia, myyntiä tai logistiikkaa ja niissä on riittänyt opettelemista. Lisäksi on haastavaa tehdä itsensä näkyväksi, miettiä miten ihmiset saavat tietää merkistä, löytävät sen ja päätyvät ostamaan juuri minun kenkäni.
Kenen jalassa kenkiesi näkeminen on ollut unelmien täyttymys ja entä kenen jalassa tahtoisit ne nähdä?
Kun Roisin Murphy ja Lianne la Havas olivat esiintymässä Flow-festareilla, he saivat puukenkäni, joka on aivan mahtavaa. Kenties unelmani olisi nähdä ne myös Julianne Mooren jalassa, joka on puukenkien suurkuluttaja. (Toim. huom. allekirjoittanut haluaisi nähdä Terhin kengät Garance Dorén jalassa, koska on varma, että Garance rakastaisi niitä!)
Mikä malli on tämän kevään ja kesän mallistosta suosikkisi ja miten se syntyi? Voisitko antaa siihen stailausvinkin lukijoilleni?
Suosikkini on Fiona Babouche marokkolaishenkinen kenkä. Siskoni toi minulle vuonna 2000 saman malliset kengät lahjaksi Senegalista, jotka kaivoin kaapista suunnittelessani mallia. Kaikilla kengilläni on oikeastaan tarina ja kengät on myös nimetty läheisteni tai minulle tärkeiden asioiden mukaan. Fiona on esimerkiksi ystäväni tyttären nimi. Tämän mallin kohdalla stailausvinkki on yksinkertainen: kaikki käy ja voit pukea ylle yhtäaikaa kaiken mahdollisen kukkamekosta farkkuihin!
Tässä vielä oma kenkäkokoelmani Terhiltä: mustat Amelie sandaalit, mustat Rose puukengät (saatu), mustat Mila nauhakengät (saatu) sekä nilkkurit, jotka olivat talven mallistossa. Milat ovat jo muodostuneet klassikoiksi puukkareiden ohelle, mutta minä povaisin seuraavaa isoa hittiä Amelie sandaaleista, sillä vasta näiden myötä terveyssandaalibuumi kolahti meikäläiseen kuin lekalla päähän. Tyylikkäät ja sirot mukavuussandaalit, jotka sopivat asuun kuin asuun. Fiona kengät ovat puolestaan mallinsa puolesta jo melkoinen hitti, sillä omansa ovat tehneet monet tunnetut ja isotkin merkit. Sandaaleista myös erittäin ajankohtainen ja trendikäs malli on Note.
Lopuksi vinkkinä, että Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetään tulevana viikonloppuna Fashion Stock Sales pe 6.5 klo 11-19 ja la 7.5. klo 10-18, jossa mukana myös Terhi Pölkki.
Kuvat Katja Kokko
