Jooga on ikään, kokoon, kuntoon ja kehon liikkuvuuteen katsomatta kaikille sopiva laji.
Joogasta on kaikille hyötyä ja sen vaikutukset ovat kokonaisvaltaiset. Siinä missä joku toinen aloittaa joogan urheiluna, jollekin toiselle se voi olla ensisijaisesti henkinen harjoitus. Kumpikin on oikein, sillä vaikutukset kyllä tapahtuvat väistämättä, jokaisella ihan omaan tahtiin.
Jooga on elämän mittainen harjoitus ja matkan varrelle mahtuu kaikenlaisia vaiheita ja tuntemuksia, niin kehossa kuin mielessä. Parhaimmillaan jooga rikastuttaa ja syventää elämää, auttaa ymmärtämään paremmin omaa itseä ja pääsemään kosketuksiin oman sisimmän kanssa. Jooga on tutkimusmatka omaan kehoon ja mieleen.
Sosiaalinen media on täynnä siloiteltuja kuvia jooga-asanoista, joissa on kuvateksteinä elämänviisauksia. Siinä ei ole mitään väärää, mutta olen miettinyt jo pitkään, antaako some joogasta vääristyneen kuvan. Haluaisiko joku aloittaa joogan, mutta miettii, että pitääkö minunkin olla noin notkea, voimakas ja rasvaprosentin hipoa nollaa? Asennot voivat myös näyttää aivan liian haastavilta itselle.
Se mitä itse haluaisin joogasta välittyvän ihmisille on, että olet juuri täydellinen sellaisena kuin olet tällä hetkellä. Keho ja mieli muuttuvat jatkuvasti, mutta sisin pysyy aina samana. Jooga auttaa saamaan kehon ja mielen tasapainoon, jonka myötä on mahdollisuus saada yhteys omaan sisimpään.
Joogasta saa paljon iloa, uusia ystäviä, lisää hyvinvointia ja elinvoimaa, paremman keskittymiskyvyn, rauhallisemman mielen… siis kaiken kaikkiaan paremman elämän!
Viime syksystä saakka olen suunnitellut valokuvaprojektia joogasta, jonka tarkoituksena on kertoa, että jooga sopii tavallisille ihmisille. Halusin kuviin omia oppilaitani, jotka kertovat mitä jooga on tuonut heille ja miksi he ovat aloittaneet joogan. Halusin kuvista iloisia ja autenttisia. Kuvat on ottanut Elina Simonen ja ne on kuvattu filmille, eikä kuvia ole käsitelty lainkaan.
Riina, 29
”Aloitin joogan viime talvena, kun olin jo useamman vuoden etsiskellyt innostavaa liikuntaharrastusta kuntosalilla ja ryhmäliikunnassa käymisen sekä satunnaisen juoksemisen ja mailapelien pelaamisen jälkeen. Jooga oli minulle jotain aivan uutta, en ollut koskaan edes kokeillut mitään sen tapaista, mutta se tuntui silti helposti lähestyttävältä: ehkä koska uskoin olevani luonnostaan melko notkea (sen tosin totesin pian aloitettuani vääräksi luuloksi).
Joogassa kiinnosti myös henkinen puoli: kaipasin vastapainoa kiireiselle arjelle. Toivoin että jooga opettaisi rauhoittumaan ja laittamaan stressaavat asiat järkeviin mittasuhteisiin sekä antaisi pitkämielisyyttä. Tässä jooga on vastannut odotuksiini.
Pelkäsin vähän ennalta, että joogassa olisi paljon kiusallista hörhöilyä. Tämä kuitenkin kumoutui nopeasti, ja paremman käsityksen joogan ajatusmaailmasta sain viimeistään tunnilla, jolla meille kerrottiin joogafilosofiasta. Huomasin että joogan ajatusmaailma tukee asanaharjoitusta ja tekee harrastuksesta antoisamman.
Jooga on tuonut liikkumiseeni kaipaamaani mielenkiintoa, iloa ja haastetta. Se on helpottanut toimistotyön aiheuttamia jumeja ja kolotuksia. Parasta ja palkitsevinta joogassa on kuitenkin ollut se, että se on antanut paljon muutakin kuin voimaa ja vetreyttä. Se on opettanut keskittymistä, kärsivällisyyttä ja lempeyttä itseä kohtaan: kaikkea ei tarvitse eikä voi osata heti, jos koskaan, mutta silti sellaisen asian harjoittelusta voi nauttia. Uskon että jooga onkin tullut elämääni jäädäkseen.”
Jukka, 39
”Aloitin joogan, koska olen aina ollut hyvin kankea. Muistan etten pystynyt istumaan kunnolla risti-istunta-asennossa edes ala-asteella. Näin aikuisiällä tilanne ei ole siitä ainakaan parantunut ja mielessä oli ollut jo pitkään tehdä asialle jotain. Asia nytkähti lopulta liikkeelle vasta, kun vaimo ilmoitti minut äijäjoogaan.
Minulla oli joogaa kohtaan paljon ennakkoluuloja. Luulin joogaa paljon tylsemmäksi ja toisaalta myös helpommaksi ja kevyemmäksi.
Joogan ansiosta tunnen tekeväni jotain hyödyllistä oman terveyteni eteen. Saan nykyisin housut helpommin päälle, kun jalka nousee enemmän. Joskus pelottaa ajatuskin, mihin tilanne olisi johtanut esim. 20 vuoden päästä, jos mitään ei olisi tehnyt asialle.”
Sanna, 38
”Tiesin jotenkin intuitiivisesti, että jooga sopisi mun vilkkaalle mielelleni. Olen aina tarvinnut paljon ”hiljaista” aikaa, jotta en mene ylikierroksille. Jooga vastaa tähän, olemalla samalla hyvin fyysinen harjoitus. Menen ikään kuin ”omaan tilaan” joogaharjoituksen aikana, se on henkinen ja fyysinen patterinlataushetkeni. Lisäksi pidän ajatuksesta, että joogassa ei tarvita mitään laitteita tai vimpaimia, jotta voi harrastaa, vaan oma keho (ja mieli) riittää.
Joogan aloittaessani ajattelin olevani siinä heti tosi hyvä, minulla oli harhakuva liikkuvasta kehosta, mutta astangajooga on vetänyt aika nöyräksi.
Jooga on antanut minulle levänneemmän mielen ja hyvinvoivan kropan, eli aikalailla paremman elämän. Ennen lähes krooninen migreenini on melkein kadonnut. En muista koska minulla olisi viimeksi ollut selkä tai niska kipeä, mitä aiemmin oli usein johtuen läppärillä työskentelystä. Mieli on kirkas ja keskittymiskyky parantunut. Joogaharjoitus on avannut kehon lisäksi mieltä ja opettanut pitkäjänteisyyttä, lempeyttä ja myötätuntoa itseäni kohtaan. Ehkä kaikkinensa se on vienyt lähemmäksi omaa minää, ja ymmärrystä miten kaikki mielessä ja kehossa liittyvät toisiinsa. Olen myös saanut monia fyysisiä ahaa-elämyksiä, ja on vaan kauhean kivaa kun oppii uutta ja pystyy asentoihin, jotka ensin vaikuttaa aivan utopialta. Ehkä pinnakin on hieman pidentynyt.”
Esa, 35
”Aloitin joogan, koska kaipasin uutta liikuntaharrastusta juoksemisen rinnalle ja olin ollut kiinnostunut joogasta jo aiemmin. Kun kuulin Katjan aloittavan omat tunnit miehille, päätös joogan aloittamisesta syntyi hyvin nopeasti.
Jooga tuo joka kerta hyvän olon. Se on parantanut venyvyyttä ja lihaskuntoa. Ujjayi-hengityksen oppiminen on auttanut myös keskittymistä vaativissa tilanteissa. Miesten astangaryhmässä on ollut myös todella hyvä ilmapiiri, joogasta on tullut lempiharrastus.”
Riikka, 26
”Ajatus joogan aloittamisesta oli muhinut mielessäni jo useamman vuoden ajan. Lueskelin netistä paljon eri joogatyyleistä, joista astanga tuntui minulle sopivimmalta. Tunsin, että minun vain kuuluisi ilmoittautua kurssille. Aloitin astangajoogan alkeisryhmässä tammikuussa 2017.
Suhtauduin joogaan aluksi vain fyysisenä kuntoilusuorituksena. Sellaista se omalla kohdallani olikin: suoriutumista puuskuttaen suurin piirtein teknisesti oikein asanasarjoista. Ajatukseni liikkuvuudestani tai lihasvoimastani muuttuivat välittömästi ensimmäisen harjoituksen jälkeen. Kehoni oli tukossa ja jäykempi kuin olin kuvitellut. Vaikka joogan aloittaminen oli kaikkea muuta kuin kaunista ja kevyttä, se teki minuun silti suuren vaikutuksen. Vähitellen oivalsin, ettei keskeistä ole se, miten hyvin saan kädet lattiaan tai kykenenkö menemään kaikkiin asanoihin. Tärkeämpää on se, mitä harjoitus voi minulle opettaa.
Jooga on tuonut elämääni paljon positiivisia asioita. On ollut ihmeellistä huomata erilaiset muutokset sekä fyysisissä ominaisuuksissani että ajattelussani. Esimerkiksi ryhtini on suoristunut ja pitkään vaivanneet yläselän jäykkyydet ovat avautuneet vähitellen. Olen muuttunut lempeämmäksi itseäni kohtaan. Hyväksyn oman kehoni paremmin ja annan asioiden edetä omassa tahdissaan. Harjoituksen aikana olen tuntenut pelkoa, raivoa, iloa ja määrätietoisuutta – harjoitus on jokaisella kerralla erilainen. Harjoitus voi olla se hetki, jossa voin kohdata itseni sellaisena kuin sillä hetkellä olen. Matolla minun ei tarvitse suorittaa mitään.”
Mikko, 40
”Jooga on antanut minulle mahdollisuuden ja kyvyn olla tässä ja nyt juuri sellainen kuin olen. Joogaharjoitusta tehdessäni en halua olla missään muualla enkä kaipaa mitään muuta. On vain minä, hengitys ja asana.”
Tuire, 32
”Aloitin joogan siinä toivossa että siitä olisi apua selkävaivoihini. Ystäväni suosittelivat astangajoogaa.
Jooga on minulle eräänlainen henkireikä arjessa. Astangassa saa samalla hyvän treenin ja tilaisuuden pysähtyä rauhoittumaan. Astangan avulla olen kyennyt kuntouttamaan selkääni vahvistamalla keskivartalon lihaksia sekä venyttämällä hyvin kireää lantion seutua.”
Kuvat Elina Simonen
