Edit: arvonta suoritettu ja onnetar suosi nimimerkkiä Charlotta.
Niin paljon kuin rakastankin viime kuukauden asussa ollutta Samujin takkiani, alkoi oloni tuntua siinä synkältä ja raskaalta loppuvuotta kohti. Olen kulkenut viimeiset kolme talvea mustassa koltussa – nyt oli korkea aika keventää ja raikastaa lookia, sillä sisäinen olotilani on tällä hetkellä kaikkea muuta, kuin musta.
Kerroin haaveilleeni Samujin ihanasta, vaaleanharmaasta mohairtakista ja kun se pamahti reiluun alennukseen, kävin sovittamassa takkia vielä kerran. Sääntönä oli, että saan kotiuttaa sen vain, jos se tuntuu joka ikisessä solussa oikealta. Ja eihän se tuntunut. Tajusin, ettei sen boyfriend-tyylinen malli lopulta pue minua. Olen ihminen, joka korostaa vyötäröä. Takki jäi kauppaan ja minulle hyvä mieli.
Tasan viikko sitten meiliini putkahti viesti Samujin lisäalennuksesta. Surffasin nettikauppaan katsastamaan takkivalikoiman vielä viimeisen kerran. Ja siinä se oli, takki jota olin etsinyt. Miten olinkin onnistunut sivuuttamaan sen pörröhuumassani? Otin jalat alleni ja kipitin suorinta tietä kadun toiseen päähän Samujin uuteen myymälään sovittamaan vaalean beigea vyötäröä korostavaa kylpytakkia ja tiesin välittömästi, että tämä on tuleva elämänkumppanini. Hintaa takille jäi parisataa – kyllä hymyilytti, sillä Samujin takit ovat tunnettuja korkeasta laadustaan ja ajattomuudestaan.
Musta kolttu saa siis asettua pesulan kautta talviunille odottamaan ensi talvea.
Toinenkin kotimainen merkki hemmotteli minua hiljattain, nimittäin käväisin ennen joulua glögillä Balmuirin showroomilla ja sain valita itselleni huopahatun sekä uuden huivin. Olin ihaillut Lombardia lierihattua lukuisia kertoja, mutta suhtauduin hieman skeptisesti miten hattu istuisi minulle. Päädyin sovittamaan oliviinvihreää hattua ja tuntui, kuin se olisi tehty minulle! Väri oli täydellinen kasvoilleni ja hatusta tulee todella särmä ja naisellinen fiilis yhtäaikaa. Materiaali on 100 % villaa ja laadun sekä näkee että tuntee Balmuirille tunnettuun tapaan.
Täydennys huivikokoelmaani oli myös erittäin tervetullut, nimittäin viime kuukauden asussa esittelemäni villahuivin laatu alkaa valitettavasti pikkuhiljaa paljastua: sen siitä saa, kun koittaa säästää, huivin pinta on alkanut hieman pörröttää. Balmuirilta löytyisi vastaavat huivit, joko villainen Chamonix tai cashmere-huivi Highland. Valitsin kuitenkin tällä kertaa harmaan Avignon-huivin, sillä sitä voi käyttää kaikkina vuodenaikoina. Huivi näyttää pellavalle, mutta se on 100 % villaa ja todella lämmin, vaikka materiaali onkin ohutta. Ei mikään paukkupakkasten asuste, mutta muutaman asteen pakkasella lämmittää riittävästi.
Täydensin myös ennen joulua vihdoin farkkukokoelmaani maailman parhailla, Acnen Skin 5 farkuilla, sillä edelliset alkoivat näyttää siltä, kuin olisin istunut niillä kuralätäkössä. Olin käyttänyt samaisia farkkuja niin paljon, että vaaleissa kohdissa alkoi näkyä pinttyneen likaiset painaumat, jotka eivät lähde puhtaaksi edes sappisaippualla hankaamalla (ja ei, älkää ymmärtäkö väärin: pesen vaatteitani säännöllisesti). Liian suppea vaatekaappikaan ei siis ole kovin käytännöllinen, mikäli kulkee joka päivä samoissa vaatteissa. Nuo farkut vain ovat niin mukavat jalassa, että toimittavat itselläni usein kotihousujenkin virkaa.
Kengät ovat Acnen Cypress-nilkkurit, jotka ovat olleet melko vähäisellä käytöllä viimeiset pari vuotta. Jalkani ovat kipeytyneet niissä helposti, mutta en tiedä mitä on tapahtunut, sillä nyt olen kulkenut näillä useana päivänä ilman kolotuksia. Lisäksi nämä ovat jopa turvallisemmat, kuin Dr. Martensit, joilla kulkeminen näillä pakkasilla on melkoista luistelua. Muutenkin olen kaivannut viime aikoina naisellista itsevarmuutta tukevia asioita pukeutumiseeni ja milläs muulla se onnistuisi paremmin, kuin koroilla?
Mikä fiilis teillä on ollut pukeutumisen suhteen viime aikoina? Kaipaatteko jo naisellisempaa tyyliä kaikkien toppausten alla vai tuntuuko olo kotoisalta muumipeikkona?
Kerro fiiliksesi kommenttiboksiin ja osallistut Balmuirin Avignon-villahuivin arvontaan valitsemassasi värissä. Vastausaikaa on sunnuntaihin 31.1.2016 asti.
Kuvat Cindy Riera
