13

Sera Helsinki – voimaannuttavia mattoja Etiopiasta

Katja Kokko | 31.5.2017

Yhteistyössä Sera Helsinki

Uusi mattoni on vilahdellut useaan otteeseen Instagramin puolella ja uuden kodin esittelyssä. Kyseessä ei ole mikä tahansa matto, vaan voimaannuttava matto, joka on kotoisin Etiopiasta ja se on näiden kuvissa näkyvien naisten valmistama. Kuvissa itse asiassa valmistetaan juuri minun mattoani. Tällä hetkellä sisustusblogit- ja lehdet ovat pullollaan tämän tyylisiä mattoja, jotka ovat peräisin Marokkosta tai Afrikasta. Lähes kaikki myyjät mainostavat mattojensa olevan eettisiä, mutta tutustuttani oman mattoni valmistajaan, Sera Helsinkiin, en olisi enää niinkään varma, että mattokauppiaan puheisiin on läheskään aina täysi luottaminen.

Sera Helsinki on aidosti läpinäkyvä ja eettinen. Yrityksen koko toiminnan ydin on naisten aseman parantaminen, kouluttaminen ja voimaannuttaminen Etiopiassa. Antakaahan kun kerron Seran tarinan pähkinänkuoressa.

Sera Helsingin perustajat Anna Kokkonen ja Hanna Puharinen tutustuivat toisiinsa vuonna 2001 Aalto-yliopistossa diplomi-insinööri opintojensa myötä ja vuosien varrella heistä kasvoi vahva tiimi. Ystävyksiä yhdisti lisäksi rakkaus designiin ja sisustamiseen, olihan Hanna rakentanut miehensä kanssa muutaman talonkin. Vuodet kuluivat ja vuonna 2010 Anna muutti miehensä ja kahden pienen lapsen kanssa ensin Tansaniaan ja sieltä Etiopiaan. Etiopiassa hän tutustui paikalliseen käsityökulttuuriin, joka teki häneen suuren vaikutuksen. Anna tuli hankkineeksi etiopialaisia mattoja ensin kotiin ja pian myös sukulaisille ja ystäville Suomeen. Vähitellen alkoi kyteä ajatus oman yrityksen perustamisesta, joka toisi perinteisen etiopialaisen käsityöosaamisen suomalaisten ulottuville.

Etiopiassa, kuten lähes kaikissa Afrikan maissa, käsityöläiset ovat huonosti palkattuja ja heidän asemansa yhteiskunnassa on haastava. Koska Anna näki tämän kaiken vuosien ajan hyvin läheltä, hänelle oli selvää, että tulevan yrityksen pitäisi toimia naisten hyväksi Etiopiassa. Anna ja Hanna kehittivät Seran liikeideaa, jonka missio kiteytyi yhteen sanaan: voimaannuttaminen.

Sera Helsinki valmistaisi kaksikon suunnittelemia mattoja, joiden tekijöille he maksaisivat vähintään kaksinkertaisen palkan normaaliin palkkioon nähden. Lisäksi he kouluttaisivat paikallisia naisia mattojen kudonta- ja solmintatekniikkaan, jotka puolestaan voisivat jakaa osaamistaan eteenpäin. Kaunis idea, vaan eipä ollut ystävyksillä aavistustakaan kuinka vaikeaksi käytännön toteutus osoittautuisi korruptoituneensa ja naisten asemaa polkevassa Etiopiassa.

Anna ja Hanna esittelivät ideansa Annalle tutuksi käyneen mattotehtaan johtajalle ja kertoivat haluavansa maksaa kaikista Seran matoista lisäpalkkion normaalin palkan päälle. Tehtaanjohtaja suostui järjestelyyn ja niin Anna alkoi viettää päivänsä tehtaalla näyttääkseen naisille Seran mattodesignit ja samalla hän oppi tekniikan niiden valmistamiseen. Designit kummastuttivat naisia – valmistaa nyt mustavalkoisia mattoja, kuka moisia haluaisi käyttää, kun tarjolla olisi värikkäitä vaihtoehtoja?

Arvaattekin varmaan miten tarina jatkuu? Jonkin ajan kuluttua valmistuksen aloittamisesta alkoi valjeta, että tehtaanjohtaja oli melkoinen sovinisti. Hänen mielestä naisen paikka oli miehen jalan alla ja kun hän kuuli, että meillä on Suomessa ollut nainen sekä presidenttinä että pääministerinä (ja vieläpä samaan aikaan), hän oli saada slaagin ja vannoi, että meistä tulee tulevaisuudessa täysin korruptoitunut maa, jos jatkamme samalla linjalla. Johtaja ilmoitti, että hän menettää arvostuksensa, jos maksaa tehtaan naisille lisäpalkkaa. Ilmeisesti hän oli siis käärinyt rahoista puolet omiin taskuihinsa. Lisäksi vaatimukset tehtaan työolojen parantamisesta menivät täysin kuuroille korville. Anna ja Hanna totesivat, etteivät voisi jatkaa yhteistyötä tehtaan kanssa, joka soti täysin heidän perusarvojaan vastaan.

Epätoivo meinasi iskeä naisille, jotka ryhtyivät kuumeisesti miettimään, miten he voisivat jatkaa toimintaansa muistaen koko ajan toimintansa kantavan voiman: naisten voimaannuttamisen. He löysivät paikallisen tukijärjestön, joka auttoi naisia saamaan työpaikkoja ja perustamaan omia yrityksiä mikrolainan turvin. Ajatus yhteistyöstä vaikutti aluksi hyvältä, kunnes selvisi, että järjestö haluaisi kouluttaa mattojen tekemiseen kerralla vähintään viisikymmentä naista, joista jokaisen tulisi ottaa mikrolaina oman yrityksen perustamista varten. Anna koitti selventää järjestölle, ettei heidän mattodesignien tekemiseen ole mitenkään mahdollista kouluttaa yhdellä kertaa niin suurta joukkoa ja käytännössä he vain velkaannuttaisivat paikalliset naiset mikrolainoilla. Ratkaisu olisi millään tavalla kestävä paikallisten naisten kannalta. Yhteistä säveltä ei silti tuntunut löytyvät ja naiset tajusivat olevansa jälleen umpikujassa.

Lopulta Anna ja Hanna tulivat siihen tulokseen, että olisi parasta perustaa kokonaan oma tehdas ja houkutella jo kouluttamansa naiset siihen mukaan. Asiassa oli vain pari mutkaa matkassa: ensimmäisen mattotehtaan naiset (jotka olivat oppineet Seran mattojen valmistamisen juurta jaksain) eivät uskaltaneet lähteä noin vain heidän mukaansa ja toisekseen Etiopiaan ei voi perustaa yritystä, jollei mukana ole paikallista osakasta ja yritykseen investoi vähintään 150 000 dollaria.

Pian Anna ja Hanna tutustuivat vaikutusvaltaiseen naiseen, joka johti isoa organisaatiota ja toimi mm. naisten aseman parantamiseksi. Hänen kanssaan kannattaisi lyöttäytyä yhteen, he tuumivat. Mattotehtaankin naiset alkoivat pikkuhiljaa lämmetä ajatukselle Seran kelkkaan hyppäämisestä. Yksi naisista epäröi kuitenkin kovasti uskaltaisiko hän jättää tehdasta, sillä Etiopiassa eläke maksetaan käteen kerralla ja hän pelkäsi jäävänsä ilman sitä. Kun selvisi, että kyse oli parista sadasta eurosta, Anna ja Hanna maksoivat naisen eläkkeen ja sopiva tiimi mattojen valmistamiseen alkoi olla koossa.

Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan loppuneet vielä tähän. Pian nimittäin valkeni, että tämä vaikutusvaltainen nainen oli täysin korruptoitunut ja koitti sotkea yrityksen perustamiseen mukaan miehensä sekä varastaa vielä Seran mattodesignit siihen päälle. Tässä kohtaa naiset olivat luovuttamisen partaalla ja he pohtivat päänsä puhki, heittääkö hanskat tiskiin, vai löytyisikö sopiva ratkaisu jotenkin. Ja kuten on tapana, ratkaisu on usein lähempänä kuin osaamme arvata. Tällä kertaa se oli Annan perheen autonkuljettaja Abraham. Hän oli hyvä mies, joka oli ollut perheen elämässä päivittäin yli viisi vuotta ja Anna luotti häneen kuin peruskallioon. Koko mattoprojektin ajan Abraham oli toiminut Annalle tulkkina ja ollut innoissaan naisten projektista. Niinpä yritys perustettiin lopulta Abrahamin nimiin ja Sera Helsinki pääsi remontoimaan omaa tilaa, jossa mattojen valmistus voisi alkaa kunnollisissa työoloissa.

Tällä hetkellä Sera Helsingillä on Etiopiassa oman pikkutehtaan lisäksi yhteistyökumppanina kaksi sokeiden tehdasta, jossa Seran työntekijät kouluttavat myös sokeita naisia valmistamaan heille  mattoja. Voitte varmasti kuvitella, miten haastava sokean naisen asema on Etiopiassa. Koulutusta ja työtä on todella vaikea saada, mutta silti naisilla on yleensä vähintään viisi lasta elätettävänä. Seran kautta myös näillä naisilla on kuitenkin mahdollisuus omaan toimeentuloon ja jonkinlaiseen itsenäisyyteen.

Tässä kohtaa tarinaa olin nieleskellyt jo melko paljon kyyneleitä. Kuinka etuoikeutettu, hyväosainen ja kiitollinen olenkaan saadessani elää Suomen kaltaisessa maassa ullanlinnalaisessa unelmakodissa, unelmatöitäni tehden ilman murhetta pärjäämisestä, suurimpana huolenaiheenani paistaako huomenna aurinko?

Sera Helsingin arvoihin eivät kuulu ainoastaan eettisyys, naisten työllisyyden, koulutuksen, toimeentulon ja aseman parantaminen. Anna ja Hanna ovat miettineet lisäksi mattojen tuotantoketjun alusta loppuun saakka lähtien villalangan valmistamisesta. He haluavat olla nostamassa myös langantekijöiden ja pienviljelijöiden elintasoa ostamalla villaa suoraan pienviljelijöiltä niin paljon kuin mahdollista. Langan valmistamisen ansiosta Sera työllistää vieläkin enemmän naisia maaseudulla. Muuttoliike kaupunkeihin on Etiopiassa todellinen murheen aihe ja ongelma, sillä kaupungeissa ihmiset päätyvät yleensä kaduille ja kerjäämään. Maaseudulla on puolestaan huomattavasti paremmat mahdollisuudet elintason ylläpitämiseen ja työhön.

Mattojen lanka tehdään käsityönä keritystä lampaanvillasta, jota ei värjätä millään tavalla ja siksi kaikki tuotteet ovat täysin luonnollisia ja ekologisia. Langassa säilyy luontainen lampaanrasva, jonka ansiosta matot hylkivät likaa (testattu on!). Lampaan villaa esiintyy vain kolmessa eri värissä: mustana, valkoisena ja ruskeana. Eri värisävyt saadaan sekoittamalla värejä keskenään. Jokainen lammas on erivärinen ja jokaisen naisen kädenjälki on erilainen, joten kaikki Seran matot ovat yksilöllisiä. Voit tutustua villalangan teon seitsemään eri vaiheeseen täällä.

Sera Helsingin matot valmistetaan satoja vuosia vanhojen etiopialaisten perinteiden mukaan. Etiopia on ylänköä, jossa ilmasto muistuttaa Suomen kesää, mutta yöt ovat todella viileitä. Tämän ansiosta maassa on pitkät perinteet villasta, mutta ikävä kyllä nykyisin muovista valmistetut matot ovat alkaneet syrjäyttää aidon villan käytön paikallisten keskuudessa ja villa kiinnostaa enemmän ulkomaalaisia.

Seran mattoja valmistetaan kahdella eri tekniikalla: kutomalla ja solmimalla. Yhden kudotun mattoneliön valmistamiseen kuluu noin kaksi työpäivää. Solmitun maton tekeminen on puolestaan huomattavasti työläämpää, sillä langat solmitaan yksitellen ja yhden solmitun mattoneliön valmistamiseen kuluu aikaa noin viikon verran. Minun Kide-mattoni on solmittu. Voit tutustua Seran matontekijöhin täällä ja näet koko mattovalikoiman täältä. Kaikki matot valmistetaan tilauksesta ja niiden toimitusaika vaihtelee parista viikosta reiluun kuukauteen. Joitakin kudottuja mattoja saattaa myös löytyä valmiiksi varastosta.

Seran tarina oli todellakin pysäyttävä ja muistutti miten suuri merkitys käyttämiemme tuotteiden koko tuotantoketjun eri vaiheilla on. Kun Anna ja Hanna kantoivat mattoni sisälle uuteen kotiin, olin liikuttunut, koska tiesin miten ja missä se oli valmistettu ja ketkä sen olivat valmistaneet. Matto on paitsi kaunis, mutta myös valmistettu hyvissä työoloissa ja siitä on maksettu reilu korvaus naisille, jotka ovat sitoneet maton jokaisen langan erikseen. Matto on ikuinen ja se hylkii likaa. Mitä tahansa siihen kaatuukin, sen voi vain pyyhkiä pois.

Jos olet harkinnut mattokauppojen hieromista ja Seran tyylinen design kolahtaa sinulle, toivon koko sydämestäni, että valitset mattosi Seralta.

Mitä ajatuksia Seran tarina sinussa herättää? Entä mitä pidät Seran matoista, voisitko harkita sellaista omaan kotiisi?

Annan ja Hannan kuva Sakari Röyskö, valmistuskuvat Sera Helsinki

/ / /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Ihania mattoja, mutta valitettavasti oman budjetin ulkopuolella, ehkä joskus tulevaisuudessa. Olen pitkään etsinyt pölyämättömiä, vesipestäviä, vaaleita ja hillittyjä mattoja joissa olisi jokin se juttu.

    • Kudottujen ja solmittujen mattojen hinnoilla on muuten myös iso ero johtuen solmitun maton moninkertaisesta työn ja langan määrästä.

  2. Milla sanoo:

    Mahtavaa että löytyy tällaisia ihmisiä jotka jaksaa tehdä epäitsekästä työtä vastoinkäymisistä huolimatta.

  3. Ulpu sanoo:

    Voisin ostaa, jos vaan mitenkään olisi taloudellisesti mahdollista. Hieno tarina kyllä ja kauniita mattoja. En tosin osaisi ajatella villamattoa lapsi/koiratalouteen…

    • Mullahan on myös toi karvastava kissaeläin, mutta on kyllä pärjätty hyvin maton kanssa, vaikka kissaherra rakastaa nukkua myös sillä 🙂

  4. Rok sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Ehdottomasti voisin ostaa maton. Oletko tutustunut Mifukon tuotteisiin ja tarinaan?

  5. Hieno idea, mutta hinnat ovat tähtitieteelliset (vrt. itämaiset matot, jotka nekin ovat käsityötä). Mattoalalla kilpailu on todella kovaa ja viimekädessä hinta on se, joka painaa tavallisen kuluttajan vaakakupissa eniten. En tosin tiedä onko perusajatuksena hyväntekeväisyys vai normaali liiketoiminta.

  6. Kristina sanoo:

    Hieno yrittäjä tarina. Arvostan kovin erityisesti sitä, että yritys työllistää paikallisia naisia. Minulla on ollut mahdollisuus vierailla Keniassa yrityksissä, joissa naiset tekivät helmiä käsin ja niistä koruja. Toisessa yrityksessä painoivat kankaita ja tekivät niistä erilaisia tuotteita. Matot ovat kauniita. Luonnonmateriaalit näyttävät olevan nousussa niin sisustuksessa kun pukeutumisessakin. Voisin harkita ostaakin.