Alkuvuosi on mennyt osaltani voidessa hyvin. Paremmin, kuin vuosiin ja se on näkynyt konkreettisesti kaikilla elämäni osa-alueilla. Uuden vuoden lupaukseni olikin antaa itselleni enemmän hyvää oloa ja panostaa siihen, sillä sisälläni oli pitkään kytenyt halu voida kokonaisvaltaisesti entistä paremmin ja nyt elämässäni oli oikea hetki tehdä arkeeni muutoksia, joiden lähtökohta on tehdä elämästä kaikin puolin hyvältä tuntuvaa ja onnellisuuttani lisäävää.
Suurin haaste hyvinvoinnissa on stressi. Itselleni parasta lääkettä stressiin ovat rauhalliset rutiinit, joista keskeisessä osassa on liikunta ja lepo. Stressaantuneena ja väsyneenä liikunta vaan voi tuntua liian raskaalta ja uuvuttavalta ajatukselta ja toisaalta sitä se usein saattaa fyysisesti ollakin. Ainakin minun täytyi tehdä muitakin muutoksia moniin arjen rutiineihin, jotta liikkumiselle ja hyvinvoinnille tuli aidosti tilaa. Mistään pahasta stressistä en ollut kärsinyt, mutta huomasin itsessäni piirteitä, joista en itsessäni pidä ja toisaalta tunsin, ettei sisäinen potentiaalini ole käytössä sellaisena, kuin se voisi olla.
Nämä asiat olen oppinut hyvästä olosta:
1. Säännöllinen unirytmi. Hyvinvointini lähtee säännöllisestä unirytmistä ja hyvistä yöunista. Ne luovat perustan rauhallisille rutiineille. Jos illat menevät kukkumiseksi, herään seuraavana aamuna tokkuraisena. Kun maltan mennä ajoissa nukkumaan, herään noin puoli kuudelta ja päiväni alkaa rakentua rauhallisemmin ja pirteämmin, jolloin olen koko päivän levollisempi ja läsnä.
2. Säännöllinen liikunta. Ilman säännöllistä liikuntaa kehossa ei kierrä energia vapaasti, jolloin olo on kokonaisvaltaisesti tunkkainen ja ajatukset sameita. Työt tuntuvat tahmeilta ja tekemisestä alkaa helposti puuttua ilo ja keveys. Tammikuun Kauneus & Terveys lehdessä oli loistava artikkeli lihavista laihoista, joka kertoi huonosti liikkuvista, normaalipainoisista naisista, joiden rasvaprosentti oli koholla. Pitkällä aikavälillä se on terveysriski, joka voi johtaa esimerkiksi diabetekseen puhumattakaan vaivoista, jotka etenkin istumatyötä tekevillä kohdistuvat selän, hartioiden ja niskan seudulle, kun keskivartalosta puuttuu voima ja kannatus. Säännöllinen liikunta on yksi parhaista sijoituksista, mitä oman terveytensä eteen voi tehdä; kuin eräänlainen henkivakuutus, sillä mehän emme suinkaan nuorene, vaan ikää tulee koko ajan lisää, jolloin hyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään.
3. Hyvää oloa lisäävä, omalle kehotyypille sopiva ruokavalio. Olen todella kiitollinen, että päätin vuoden vaihteessa aloittaa Vatsa kuntoon -valmennuksen. Uusi ruokavalio on välillä luonut haasteita, mutta oloni on parantunut sata prosenttia, kun olen syönyt ruokaa, joka sopii keholleni aidosti. Vaikka tällä hetkellä on tarjolla trendidieettejä joka lähtöön, ei kaikkeen kannata lähteä mukaan vain siksi, että joku toinen on alkanut voida sillä paremmin. Meillä on erilaiset kehotyypit ja yksi ruokavalio ei sovi kaikille. Tärkeintä on opetella itse tunnistamaan, mikä lisää omaa hyvää oloa ja mikä vähentää sitä – jatkuva turvotus niin vatsassa kuin muuallakin kehossa (ja kasvoissa), väsymys ruokailun jälkeen ja huonosti toimiva ruoansulatus ovat merkkejä, että jokin on pielessä. Syömisen pitäisi myös tapahtua tietoisesti siihen keskittyen pois tietokoneen tai kännykän äärestä ja rauhallisesti pureskellen. (Tämä on todella myös note to self!)
4. Mielen rauhoittaminen ja meditaatio. Olen taipuvainen käymään ylikierroksilla, jos inspiroivaa tekemistä on paljon. Hyvä flow imaisee helposti mukaansa vieden aivan toiseen ääripäähän, jolloin en malta lopettaa ja flow kääntyy lopulta minua vastaan. Tai jos lopetankin konkreettisen tekemisen, prosessoin ja ideoin asioita helposti mielessäni. Saatan myös miettiä monia muitakin asioita, kuin työprojekteja. Päässä on siis yksinkertaisesti liikaa turhaa kelaamista. Rauhalliset rutiinit rauhoittavat minua ja auttavat olemaan läsnä kussakin hetkessä, mitä ikinä teenkin. Yksi tärkein rauhoittava rutiini on minulle joogaharjoitus. Toisaalta saatan joogassakin pyöritellä asioita mielessäni sen sijaan, että keskittyisin vain hengittämiseen. Nykyisin minulla onkin joogan ohella toinen rakas liikuntamuoto pään tyhjentämiseksi: uinti. Mutta sen lisäksi meditoin säännöllisesti. Kerran viikossa teen tunnin mittaisen ohjatun meditaation ja päivittäin muutaman minuutin. Meditaatio on alkanut tuntua aivan erilaiselta kuin ennen. Voimakkaiden laajentumisen kokemuksien sijasta, meditaationi tuntuu nyt yksinkertaisesti siltä, että tunnen vain olevani vahvasti läsnä kehossani, ei muuta. Todella maadoittunutta menoa. Selkeästi itsessäni oleminen on minulle tämän ajan teema ja huomaan kyllä, että luottamus oman intuitioni kuunteluun on vahvistunut sen myötä erittäin paljon.
5. Omien rajojen asettaminen. Maailmamme on nykyisin semmoinen, että saamme kuluttaa energiaamme aivan niin paljon, kuin olemme valmiita antamaan tai uhraamaan, jollemme aseta rajoja itsellemme. Sosiaalinen media ja jatkuvasti useiden viestimien äärellä oleminen luo stressiä, jota ei helposti edes tulkita stressiksi. Omaan hyvinvointiin panostaminen koostuu monista asioista ja jotta se olisi mahdollista, on otettava itse niille tila – sitä harvemmin nimittäin tarjotaan. Se tarkoittaa tietynlaista itsekkyyttä. Perfektionisteille, kiltteyssyndroomasta kärsiville ja kaikenlaisille suorittajille se on äärimmäisen vaikeaa. Eihän kukaan halua tulla leimatuksi vain omaa napaansa ajattelevaksi k-pääksi (tai esimerkiksi ammattitaidottomaksi omassa työssään). Uhrautumisen ja k-päisyyden väliin mahtuu kuitenkin alue, jota voisi kutsua terveeksi itsekkyydeksi. Ja joskus se tarkoittaa ein sanomista silloin, kun toinen osapuoli haluaisi sinun sanovan kyllä. Tässä auttaa parhaiten sen kuunteleminen, mikä tuntuu itsestä aidosti hyvältä, eli intuition kuunteleminen. Kun tekee ratkaisut siitä käsin, hyvä olo lisääntyy ja se on tärkein pääoma, mitä meillä voi olla. Omalla kohdallani tämä on tarkoittanut sitä, että olen sanonut ei asioiden kohdalla, joihin olisi pitänyt kaiken järjen mukaan vastata kyllä, olipa kyse sitten rahasta tai muuten kiinnostavasta projektista. Olen ollut uskollinen sisinpäni äänelle, joka ei halua enää tinkiä hyvinvoinnistaan. Asenteella on vedetty ihan liian monta vuotta ja lopputuloksena on ollut ihminen, joka en halua olla.
6. Oman sisimmän eheyttäminen. Hyvää oloa ja stressiä aiheuttavat myös sydäntä painavat asiat, koskivatpa ne mitä tahansa, kuten rahaa tai rakkautta (lienevät ne kaksi yleisintä). Harvalla meistä on työkaluja ratkaista ja muuttaa ajatus- ja toimintamalleja, jotka ovat juurtuneet meihin syvälle. Saatamme tunnistaa ne, mutta emme silti osaa toimia toisin. Jokin sisällämme oleva tunne saattaa olla niin syvällä, ettei meillä ole työkaluja sen kaivamiseksi. Ratkaisu on hyvä terapeutti. Se toinen tärkeä sijoitus omaan hyvinvointiin säännöllisen liikunnan ohella.
Lopuksi vielä resepti mehuun, joka tuo aurinkoa sisäisesti, kun tuo ulkoinen näyttää olevan taas kateissa:
3 keksikokoista luomuporkkanaa
1 luomuomena
1 luomuappelsiini
2 cm pätkä luomuinkivääriä
1 tl jauhettua luomukurkumaa
Mehusta ainekset ja nauti rauhassa hymyillen.
Mistä teidän hyvä olonne koostuu ja missä asioissa voisitte petrata?
Ps. Seuraava kymmenen viikon joogakurssini alkaa 22.3. Lisätietoa kurssista tulossa pian. Jos kiinnostaa aloittaa hyvinvoivempi elämä joogalla.
Kuvat 1 ja 5 Denis Vinokur, kuvat 2 ja 3 Dorit Salutskij, kuva 5 Katja Kokko
