9

Mitä astangajooga on?

Katja Kokko | 29.12.2017

Jooga on nykypäivänä yhä suositumpi ja trendikkäämpi laji. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana erilaisten joogamuotojen keksimiselle. Harva kuitenkaan on kuullut koskaan joogafilosofiasta, joogan historiasta tai edes siitä, mitä jooga oikeastaan onkaan.

En minäkään tiennyt joogasta mitään, kun astuin ensimmäisen kerran hot joogastudiolle ja rakastuin lajiin välittömästi, koska siitä tuli silloin niin hyvä olo. Ostin heti ensimmäisen kokeiluni jälkeen studiolle kausikortin ja aloin käydä joogassa melkein joka päivä. Olin voimaton nuudelikäsi ja jäykkä kuin rautakanki, jolla ei ollut mitään kosketusta kehon syviin lihaksiin, mutta tunsin löytäneeni jotain, joka kutsui minua todella voimakkaasti.

Pian tunneilla alkoi kuitenkin häiritsemään opetuksen puute. Opettaja veti sarjaa, mutta ei neuvonut asentojen linjauksissa lainkaan saatika osannut vastata kysymyksiini koskien omaa kehoani, joka alkoi kipuilemaan nopeasti, kun sitä yhtäkkiä venytettiin yli 40 asteen lämmössä.

Rakkaus joogaan oli kuitenkin syttynyt ja minulle tyypilliseen tapaan, kun koen johonkin asiaan voimakasta paloa, alan ottamaan asioista selvää. Niinpä käytin tuntikausia aikaa etsiessäni netistä tietoa joogasta ja erilaisista joogamuodoista. Olin joskus kuullut sanan astangajooga ja Googlen kautta se tuli vastaan uudelleen. Luin haastattelun Petri Räisäsestä, Suomen tunnetuimmasta astangajoogaopettajasta, ja lainasin kirjastosta hänen kirjansa nimeltä Astanga. Luin sen yhdessä illassa kannesta kanteen ja tiesin löytäneeni juttuni. Ennen osallistumista yhdellekään astangatunnille, olin todella vaikuttunut astangajoogan historiasta ja perinteestä. Siitä, että tällä joogamuodolla oli todella vahvat juuret, jotka olivat kulkeneet paramparan mukaisesti opettajalta oppilaalle vuosisatojen ajan. Hot joogassan itseäni häiritsi se, että siitä tuntui puuttuvan aito ydin ja filosofinen tausta. Se oli vain asentojen tekemistä kuumassa huoneessa, jossa kuumuus tuli epäluonnollisesti kehon ulkopuolelta.

Ilmoittauduin heti Petrin kirjan luettuani astangajoogan alkeiskurssille ja loppu onkin historiaa. Astangajoogasta tuli pysyvä osa elämääni, joka on kulkenut ja kulkee edelleen mukanani joogapolun, oivallusten, oppien ja oman tiedonjanon syventyessä ja rikastuessa.

Joogamaailmassa käydään paljon kiistelyä siitä, mikä on oikeaa joogaa. Mielestäni jokainen saa valita oman tiensä ja oman harrastuksensa vapaasti. Pääasia, että siitä tulee hyvä olo ja se tuntuu tarjoavan syvällisempiä oivalluksia omasta itsestä ja elämästä. Kerron teille tässä postauksessa hyvin lyhyesti astangajoogan historiasta, filosofisesta taustasta ja asentoharjoituksesta. En ole aiemmin kirjoittanut näistä asioista mitään ja kursseillani kerron niistä myös vain tärkeimmät pääpointit. Astangajoogaharjoituksessa asanaharjoitus on keskeisimmässä roolissa ja esimerkiksi joogafilosofian opiskelu on hyvä tehdä siihen syvällisesti useita vuosia perehtyneen opettajan kanssa, joka on saanut oppinsa myös pätevältä opettajalta tai gurulta jne.

Astangajoogan filosofisesta taustasta

Joogan historian voi sanoa ulottuvan niin pitkälle kuin ihmisen historia ja siitä kertovia kirjoituksia löytyy Intiasta tuhansien vuosien takaa.

Astangajoogan historia ja filosofia ovat myös tuhansia vuosia vanhaa. Lähes kaikki joogan eri lajit pohjautuvat tietäjä Rishi Patanjalin kirjoittamiin joogasutriin, joka on filosofinen joogakäsikirjoitus sisältäen aforismeiksi kirjoitetut sutrat. Kirjoitusten perusteella Patanjalin on päätelty eläneen 200 eKr. – 300 jKr. Hänet kuvataan myyttisenä tuhatkäärmepäisenä hahmona, jolla oli kädessään simpukkatorvi, tulikiekko ja miekka.

Patanjalin kirjoittamat sutrat käsittelevät joogaharjoituksen vaikutuksia ihmisen kehoon, mieleen, tietoisuuteen ja yhtymistä korkeimpaan minuuteen. Sanskritin kieliset sutrat ovat lyhyitä, moniselitteisiä mietelauseita, joita on mahdollista lukea kommentoituina teoksina. Patanjalin joogasutra on ilmestynyt Suomessa Måns Broon kommentoimana teoksena Joogan filosofia. Måns on Åbo Akademin uskontotieteen dosentti ja erikoistunut Intian uskontoihin.

Astangajoogan nimi tulee sanskritin kielen sanoista ashta (kahdeksan) ja anga (haara). Patanjali esittelee joogasutrissa nämä kahdeksan haaraa, jotka muodostavat joogan filosofisen pohjan. Koska lähes kaikki joogamuodot pohjautuvat joogasutriin, kaikki jooga on periaatteessa astangajoogaa, vaikka joogamuodon nimi olisikin joku muu. Esimerkkinä kerrottakoon, että Sri. K. Pattabhi Joisin opettamaa joogaa kutsutaan nimellä astangajooga, mutta B.K.S. Iyengarin opettamaa joogaa kutsutaan nimellä iyengar-jooga, vaikka molemmat ovat saaneet oppinsa samalta gurulta, Sri. T. Krishnamacharyalta. Näiden joogamuotojen asentoharjoitukset ovat erilaisia, vaikka filosofinen tausta ja jopa oppi-isä ovat sama. Kun puhutaan astangajoogasta, sillä tarkoitetaan yleensä Pattabhi Joisin opettamaa astangajoogaa, mutta sitä ei tiedetä, miksi hän nimesi harjoituksen juuri astangajoogaksi.

Mielestäni joogan harrastajan on hyvä tietää edes hieman joogan filosofisesta taustasta. Kun harjoitusvuosia kertyy enemmän, joogafilosofian opiskelu alkaa usein vetää puoleensa luonnostaan ja sitä voi opiskella ja lukea enemmän itsenäisesti ja pätevän opettajan kanssa. Vaikka joogafilosofia on kiinnostanut itseäni alusta saakka, muistan nukahtaneeni monta kertaa Patanjalin joogasutria lukiessa. Nykyisin kuitenkin rakastan uppoutua lukemaan sutria ja pohtimaan niiden merkityksiä.

Kahdeksan haaraa

Astangajoogan neljää ensimmäistä haaraa kutsutaan ulkoisiksi haaroiksi ja neljää jälkimmäistä sisäisiksi haaroiksi. Astangajoogan kahdeksan haaraa ovat:

1. Yama – pidättäytyminen (itsehillintä ja eettiset asenteet)
2. Niyama – noudattaminen (asenteet itseä kohtaan, henkilökohtaiset hyveet)
3. Asana – asentoharjoitukset
4. Pranayama – hengityksen hallintaharjoitukset
5. Pratyahara – aistimusten sisäistyminen
6. Dharana – keskittyminen
7. Dhyana – meditaatio
8. Samadhi – syvä mietiskelyn tila, jossa erillisyys poistuu

Kolmannen ja neljännen haaran, eli asanan ja pranayaman harjoittelu kehittävät lunnostaan yaman ja niyaman osia. Nämä neljä ensimmäistä haaraa valmistavat puolestaan yhdessä neljään jälkimmäiseen haaraan eli pratyaharaan, dharanaan, dhyanaan ja samadhiin. Niinpä asentoharjoitukset ja hengityksen hallintaharjoitukset ovat tärkein osa joogaharjoitusta. Omastakin kokemuksesta voi sanoa, että jonkun ajan kuluttua asentoharjoitusta tehtyäni, keho alkoi tuntua kevyemmältä ja puhdistuneemmalta sekä mieli rauhallisemmalta ja tasaisemmalta, mikä on puolestaan luonnostaan herättänyt ja voimistanut kunnioitusta elämää sekä toisia ihmisiä kohtaan.

Pattabhi Joisin guru T. Krishnamacharya on sanonut: ”Jooga ei ole tarkoitettu opiskeltavaksi vaan harjoiteltavaksi.” Pattabhi itse tunnetaan puolestaan lausahduksistaan: ”Harjoittele ja kaikki tapahtuu” sekä ”99 % harjoitusta, 1 % teoriaa.” Astangajoogaharjoitus koostuu 99 %:sti asento- ja hengityksen hallintaharjoituksista yaman ja niyaman noudattamisen lisäksi. On tärkeää ymmärtää filosofiaa ja joogatekstejä, mutta kaikista tärkeintä on kuitenkin tehdä harjoitusta, jonka kautta aidot kokemukset syntyvät ja henkinen kehitys tapahtuu. Kuten ei elämääkään opi kirjoista lukemalla, vaan ainoastaan elämällä, joskus jopa konttaamalla pohjamutia myöten, mutta viisaiden tekstien lukeminen toimii hyvänä työkaluna itsensä tutkiskelussa.

Yama, eli itsehillintä ja eettiset asenteet pitää sisällään viisi osa-aluetta, jotka ovat:

1. Ahimsa (väkivallattomuus)
2. Satya (totuudellisuus)
3. Asteya (ei varastaminen)
4. Brahmacharya (yhtyminen jumalaan, elinvoiman lisääminen)
5. Aparigraha (kohtuudellisuus, omistushaluttomuus, ei ahnehtivuus)

Myös Niyama, eli noudattaminen käsittää viisi osa-aluetta:

1. Shaucha (puhtaus)
2. Santosha (tyytyväisyys)
3. Tapas (itsekuri)
4. Svadhyaya (itsensä tutkiskelu pyhien tekstien avulla)
5. Ishvarapranidhana (pyyteetön tekeminen antautumalla korkeamman voiman käsiin)

Näiden määritelmät pitävätkin sisällään niin paljon asioita, että tämä postaus paisuisi liian pitkäksi, jos lähden avaamaan jokaisen haaran tarkemmin.

Astangajoogan asentoharjoituksesta

Patanjalin joogasutrassa asana tarkoittaa vain yksinkertaista meditaatioasentoa eikä hän puhu teoksessaan asentoharjoituksessa kuin kolmen sutran verran, joista tärkein on sthira sukham asanam, asento on vakaa ja mukava. Tämä saavutetaan lopettamalla ponnistelu ja keskittymällä äärettömyyteen, prayatna shaithilya ananta samapattibhyam. Varsinaiset astangajoogan asennot ovatkin kertomusten mukaan peräisin tietäjä Rishi Vamanan teoksesta Yoga Korunta, joka käsittää kaikki astangajoogan kuusi asentosarjaa, sekä Yogi Swatmaraman teoksesta Hatha Yoga Pradipika. Rishi Vamana on esitellyt Yoga Koruntassa myös vinyasa-menetelmän, joka on olennainen osa astangajoogan asentoharjoitusta. Hän kehottaa kirjassaan: ”Oi joogi, älä tee asanaa ilman vinyasaa.” Vinyasa tarkoittaa menetelmää, joka yhdistää hengityksen, liikkeen ja asennot katkeamattomaksi sarjaksi, lämmittää kehon, käynnistää sisäelinten ja hermoston puhdistumisen sekä antaa harjoitukselle meditatiivisen rytmin.

Hatha Yoga Pradipika on olemassa kirjana vielä tänäkin päivänä (sen voi tilata vaikka Adlibriksestä), mutta Yoga Korunta on kertomusten mukaan kirjoitettu palmunlehdille ja teos on aikojen saatossa kulkeutunut Kalkutan yliopiston kirjastoon, mistä T. Krishnamacharyan sanotaan noutaneen teoksen gurunsa pyynnöstä 2000 vuotta myöhemmin. Teoksen kerrotaan kuitenkin tuhoutuneen rottien ja termiittien syömänä.

Astangajoogassa on kuusi asentosarjaa. Ykkössarja on nimeltään Yoga Chikitsa, joogaterapia. Se on perussarja, jonka asanat puhdistavat elimistöä ja voimistavat sekä ryhdistävät kehoa. Mainittakoon, että pelkästään ykkössarjan oppiminen voi viedä vuosia. Toinen sarja on nimeltään Nadi Shodhana, joka on hermojärjestelmää sekä hienojakoisia nadi- eli energiakanavia puhdistava välisarja. Ns. kakkossarja on erittäin vaativa ja esimerkiksi itse olen tällä hetkellä omassa harjoituksessani tämän sarjan puolessa välissä. Kolmas asentosarja on nimeltään Sthira Bhaga, jossa on neljä osaa, A, B, C ja D. Nämä ovat jatkotason sarjoja ja niiden asennot ovat erittäin vaativia. Ei ole tarkkaa tietoa, harjoitteleeko maailmassa tällä hetkellä kukaan kutossarjaa, eli jatkotason sarja D:tä. Aiemmin sitä on harjoitellut ainakin Pattabhi Joisin tyttärenpoika Sharath Jois.

Astangajoogasta ei siis lopu haaste kesken ikinä ja jos mielikuva joogasta on ollut kevyttä venyttelyä, pelkästään sarjan aloittavat aurinkotervehdykset tulevat mullistamaan tämän käsityksen. Näyttävyydestä ja haastavuudestaan huolimatta astangajooga sopii ihan kaikille aiempaan liikuntataustaan ja kuntoon katsomatta. Harjoituksen upeus on juuri siinä, että sitä voivat tehdä ihan kaikki ja asennot modifioidaan juuri itselle sopivaksi. Asennon ei tarvitse olla näyttävä tai erityisen haastava antaakseen aidon kokemuksen huomion kääntymisestä sisäänpäin omaan todelliseen itseen ja tyynnyttääkseen mielen.

On erittäin tärkeää oppia asennot pätevältä ja pitkään harjoitelleelta opettajalta, jotta asentojen linjaukset sekä vinyasojen määrät oppii oikein ja harjoitus etenee turvallisesti. Astangajoogan asentoharjoitus vaatii nöyryyttä ja liian voimakas fyysinen puskeminen kostautuu varmuudella ennemmin tai myöhemmin. Asentoharjoitus parantaa kehotuntemusta ja herkistää oman kehon kuuntelulle.

Perinteinen tapa astangajoogan harjoittelulle on ns. mysore-harjoitus, joka tarkoittaa itsenäisesti, oman hengityksen tahtiin tehtävää harjoitusta opettajan läsnäollessa. Tällöin harjoitus on täysin yksilöllinen, oma harjoitus. Opettaja antaa oppilaalle yksilöllisiä joko sanallisia tai fyysisiä avustuksia sekä uusia asanoita järjestyksessä sitä mukaan, kun oppilas kehittyy. Toinen tapa on ohjattu tai laskettu harjoitus, jossa opettaja laskee vinyasat ja hengitysten lukumäärät sekä kertoo asanoiden nimet sanskritin kielellä. Ohjatuilla tunneilla oppii vinyasa-menetelmän täsmällisesti, joka helpottaa itsenäisen mysore-harjoituksen tekemistä. Astangajooga aloitetaan tyypillisesti ohjatuilla harjoituksilla ja mysore-harjoitteluun siirrytään heti, kun muistaa asanoiden oikean järjestyksen sekä vinyasa-menetelmän mukaisesti kulkevan hengityksen ja liikkeen. Myös edistyneet oppilaat tekevät kuitenkin säännöllisesti ohjattua tai laskettua harjoitusta tai ainakin se on suositeltavaa vinyasojen tarkistamiseksi.

Asentoharjoitus perustuu hyvin pitkälle hengityksen hallintaan ja hengitykseen keskittymistä harjoituksen aikana ei voi korostaa liikaa, sillä se on kaikista tärkeintä – ja todella vaativaa! Hengitykseen keskittyminen on avain mielen hiljentymiselle, joka on joogan tarkoitus. Harjoitus lämmittää ja puhdistaa kehoa, jossa ovat mukana sisäelimet ja lihakset sekä hermojärjestelmä, aistielimet, aivot ja mieli. Harjoitus on kerrassaan todella upea ja kiehtova kokonaisuus!

Mantroista

Mantrat ovat pyhiin kirjoituksiin perustuvia rukouksia ja tarinoita, joita resitoidaan hiljaa mielessä tai ääneen. Ne ovat oleellinen osa joogaperinnettä. Mantrojen ääntämyksellä ja rytmityksellä on mieltä keskittävä, puhdistava ja parantava vaikutus ja joidenkin kirjainyhdistelmien värähtely vaikuttaa suoraan sisäelimiin, verenkiertoon ja hermostoon. Osa mantroista on uskonnollisia ja niiden ääntämisellä, sävelkorkeudella ja rytmillä on tiukat säännöt ja pienikin virhe ääntämyksessä voi muuttaa koko mantran merkityksen. Tällaisia veedisiä mantroja resitoivat yleensä intialaisen kastijärjestelmän ylimpään kastiin kuuluvat, kuten papit ja niitä kutsutaan samantrikamantroiksi.

Hindumytologioihin perustuvilla tarinoilla, yleisillä rukouksilla ja filosofisiin mietelmiin pohjautuvilla mantroilla ei ole tiukkoja ääntämissääntöjä, vaikka ne onkin syytä oppia oikein, koska se tuo mantraan syvyyttä ja näin voi myös osoittaa kunnioitusta sanskritin kieltä ja joogaperinnettä kohtaan. Tällaisia amantrikamantroja ovat mm. Patanjalin joogasutrat, Bhagavad Gita sekä astangajoogan alku- ja loppumantrat.

Astangajoogaharjoitus siis alkaa ja loppuu sanskritinkielisellä mantralla, jonka voi resitoida joko hiljaa mielessään tai ääneen. Alkumantralla eli astangamantralla osoitetaan kunnioitusta guruille ja heidän jumalallisille tiedoilleen, jotka auttavat parantamaan oppilaiden elämänlaatua. Lisäksi mantralla kunnioitetaan tietäjä Patanjalia ja hänen arvokasta joogaperintöään.

Harjoitus päätetään loppumantralla, jota kutsutaan shantimantraksi tai mangalamantraksi. Sen tarkoitus on suunnata harjoituksesta saatua energiaa, tietoa ja kokemusta epäitsekkäisiin tarkoituksiin kohti hyvyyttä, ymmärrystä ja rauhaa.

Mantrojen resitoiminen on täysin vapaaehtoista. Jos se tuntuu liian hihhulilta, vieraalta tai turhalta, niin sen voi hyvin jättää välistä. Mantrat kuitenkin lausutaan maailmanlaajuisesti astangatunneilla aina ja omasta mielestäni perinne on todella kaunis. Itseäni ei ole siunattu hyvällä lauluäänellä, mutta olen aina rakastanut laulaa. Siksi useilla astangaintensiiveillä juuri chantaus-tunnit ovat suosikkejani, koska chantauksen puhdistavat ja vapauttavat vaikutukset saa tuntea todella voimakkaasti. Chantatakseen oikein ei tarvitse osata laulaa. Itselleni alku- ja loppumantrat ovat aina olleet tärkeät. Yleensä lausun ne omassa harjoituksessa hiljaa mielessäni, mutta ohjatessani tietenkin kajautamme mantrat aina ääneen.

Paramparasta

Parampara tarkoittaa tiedon siirtymistä katkeamattomana ketjuna sukupolvelta toiselle, gurulta tai opettajalta oppilaalle. Opettajan ja oppilaan välille muodostuu luottamuksellinen suhde ja oppilas voi viedä tietoa eteenpäin vasta kun hän on ollut opettajansa opissa vuosikausia. Astangajoogaa opetetaan paramparan mukaisesti ja sen oppi-isä on Sri. K. Pattabhi Jois, lempinimeltään guruji, joka kuoli vuonna 2009, samana vuonna, kun itse aloitin joogan. Intian Mysoressa sijaitsee Pattabhi Joisin vuonna 1948 perustama Ashtanga Yoga Research Institute (KPJAYI), jonne tuhannet astangajoogit matkustavat vuosittain harjoittelemaan nykyisin Pattabhin tyttärenpojan Sharath Joisin oppiin. Myös Pattabhin tytär Saraswati Jois opettaa Mysoressa, omassa koulussaan. Kaupungin nimestä tuleekin mysore-harjoituksen nimi. KPJAYI on ainoa paikka maailmassa, josta voi saada ns. virallisen astangajoogan opetusluvan. Tätä lupaa ei kuitenkaan voi mitenkään anoa tai hakea. Sen voi mahdollisesti saada, jos matkustaa useiden vuosien ajan vuosittain harjoittelemaan kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan ja nykypäivänä ensikertalaisia ei hyväksytä harjoittelemaan, jollei ole ensin harjoitellut vähintään kahta kuukautta jonkin KPJAYI:n auktorisoiman opettajan kanssa.

Pelkästään omien astangavuosieni aikana olen kuullut monien asioiden muuttuneen harjoituksessa ja gurujin kuoleman jälkeen olen kuullut omilta opettajiltani Sharathin muuttaneen asioita harjoituksessa. Olen itse harjoitellut kaikki nämä vuodet joko Pattabhin läheisten oppilaiden opissa tai opettajien kanssa, joiden oma opettaja oli Pattabhin läheinen oppilas ja heidän mukaansa myös guruji on tehnyt muutoksia harjoitukseen, vaikka kertoo opettaneensa sitä kuten on sen omalta gurultaan T. Krishnamacharyalta oppinut. Mene ja tiedä sitten, mikä on oikein – ja onko sillä edes suurta merkitystä!

Omista opettajistani

Itselläni ei ole monien muidenkaan astangajoogaopettajien tapaan KPJAYI:n opetuslupaa enkä koe ainakaan tällä hetkellä minkäänlaista vetoa lähteä harjoittelemaan Intiaan Sharathin oppiin. Vuosien varrella se on ollut useasti mielestäni ja olen jopa suunnitellut lähtöä, mutta jokin on aika estänyt. En kai tunne Sharathin tietä oikeaksi omaksi tiekseni. Kunnioitan sen sijaan erittäin paljon opettajia, joiden kanssa olen harjoitellut astangajoogaa sekä heidän läheistä suhdettaan edesmenneeseen gurujiin ja omistautumista joogafilosofian opiskelulle ja joogaperinteelle. Nykypäivänä etenkin länsimaissa on tärkeää, että joogapettaja ymmärtää syvällisesti, mitä asennoissa anatomisesti tapahtuu ja että hän voi opettaa harjoitusta turvallisesti. Tällaista lähestymistapaa ei luonnollisestikaan opeteta Intiassa.

Astangajoogassa asentoharjoituksen opetus aloitetaan perinteisesti avustamalla omaa opettajaa, josta siirrytään pikkuhiljaa omien tuntien pitämiseen. Minun mentorini ja tärkein opettajani on Magnus Appelberg, jonka opettaja on puolestaan ollut Lino Miele, gurujin hyvin läheinen ja yksi pitkäaikaisimmista oppilaista. Aloitin Magnuksen avustamisen syksyllä 2014 ja omien ryhmien ohjaamisen tammikuussa 2015 ja lisäksi olen opiskellut hänen kanssaan anatomiaa. Lopetin Magnuksen säännöllisen avustamisen tammikuussa 2016, mutta koen hänen anatomian opetuksen tällä hetkellä jopa vieläkin tärkeämmäksi kuin aloittaessani avustamisharjoittelun.

Magnuksen lisäksi tärkeimmät opettajani ovat ehdottomasti Helsingin Astanga Joogakoulun Petri Räisänen ja Juha Javanainen, jotka ovat todella omistautuneita joogaperinteelle ja molemmat olivat Pattabhin läheisiä oppilaita. Ulkomaisista opettajista merkittävin on new yorkilainen Eddie Stern, jolla on huikea tuntemus Intian uskonnoista ja joogafilosofiasta kuin myös oppien soveltamisesta tieteelliseen tutkimukseen. Eddie on antanut minulle paljon myös asanaharjoitukseen ja osallistun vuosittain hänen workshopiinsa Helsingissä. Toivoisin, että Pattabhin oppilaista myös Charlie Taylor-Rugman ja Mark Robberds tulisivat useammin Suomeen, sillä myös heidän intensiivinsä ovat tehneet itseeni suuren vaikutuksen. Joogafilosofiassa Juha Javanainen ja Måns Broo ovat olleet Eddien lisäksi itselleni merkittävimmät opettajat.

Minulla ei ole koskaan ollut astangajoogassa gurua ja vierastan oikeastaan koko sanan käyttöä. Itsestäni tuntuu, että ihmiset nostavat gurun jumalasta seuraavaan asemaan, vaikka gurukin on ihminen, erehtyväinen sellainen. Sen sijaan joogapolullani on muutamia näitä mainitsemiani erittäin päteviä opettajia, joita suuresti kunnioitan, mutta joiden kanssa uskallan olla myös eri mieltä (ainakin niin kauan, kunnes tajuan itse olevani väärässä).

Oma haluni on kehittyä edelleen ohjaajana ja haluan saada oppini jatkossakin vuosikymmeniä opiskelleilta opettajilta, joiden oppi on tullut alunperin suoraan esimerkiksi Pattabhilta, mutta en ole kiinnittynyt siihen. Ilmoittauduin juuri John Scottin kahden viikon retriitille Italiaan ensi kesänä ja loppukesästä osallistun Pattabhin pojan, Manju Joisin kurssille. John Scott on Pattabhin sertifioima, erittäin pätevä opettaja, jolla on myös oma opetusohjelma opettajille. Siihenkään ei tosin noin vain marssita, mutta mielenkiinnolla odotan mitä saan häneltä ja mihin suuntaan se vie taas minua. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä osaan ainakin tuon kahden viikon jälkeen laskea ykkössarjan asanoiden vinyasat oikein vaikka unissani. (John Scott on tunnettu vinyasa-natsi!)

Joogakurssit

Tervetuloa harjoittelemaan kanssani astangajoogaa. Löydät lisätietoja tunneistani sekä ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.katjakokko.com/jooga.

Joogaluettavaa

Suosittelen lämpimästi tutustumaan astangajoogaan kirjallisuuden kautta oman harjoituksen syventämiseksi sekä tietenkin joogafilosofiaan, jos se kiinnostaa. Tässä muutamia perusteoksia, jotka löytyvät omasta kirjahyllystäni. Itselleni tärkeimmät astangajoogan perusteokset ovat Petri Räisäsen molemmat kirjat.

Petri Räisänen: Astanga (teos sisältää tietoa joogaperinteestä, astangajoogan historiasta, johdatuksen asentoharjoituksen harjoitusmenetelmään sekä koko ensimmäisen asentosarjan kaikki asanat katseenkohdituksineen, lihaslukkoineen ja vinyasojen lukumäärät kuten myös asanoiden vaikutukset)

Petri Räisänen: Nadi Shodhana (teos sisältää toisen asentoharjoituksen asanat ohjeineen ja vinyasoineen sekä paljon syventävää tietoa astangajoogasta)

Sri. K. Pattabhi Jois: Yoga Mala (gurujin kirjoittama teos astangajoogasta, josta löytyy myös Juha Javanaisen suomentama versio, mitä myydään ainakin Helsingin Astanga Joogakoulun joogakaupassa)

Richard Freeman: The Art of Vinyasa (loistava teos, jossa on paljon erittäin hyödyllistä tietoa jooga-anatomiasta ja linjauksista)

Måns Broo: Joogan filosofia (Patanjalin joogasutrat suomennettuna ja kommentoituna)

Bhagavadgita: Mari Jyväsjärven suoraan sanskritin kielestä suomentama versio hindulaisuuden tunnetuimmasta ja luetuimmasta tekstistä, joka käsittelee ihmisyyden ja henkisyyden koukeroita Prinssi Arjunan ja Krishnan käymästä vuoropuhelusta keskellä sotatannerta. Kerrassaan ihastuttavaa luettavaa.

Lähde: Petri Räisänen: Astanga

Kuvat: Dorit Salutskij

/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Sini sanoo:

    Hei wau, Katja! Kiitos mielettömästi kun kirjoitit näin kattavan postauksen suomeksi astangasta! Olen opiskelemassa Saksassa astangajooga opettajaksi kolmivuotisessa koulutuksessa, enkä ole (vielä) saksan kielen mestari, joten postauksesi helpotti ymmärtämään joitain asioita suomeksi! Olen myöskin yrittänyt etsiä joogasutrista kertovaa kirjaa suomeksi, mutta en ole löytänyt ja nyt linkkasit sen tähän, kiitos! Bhagavadgitan löysinkin sinun suosituksesta jo aiemmin suomeksi.

    ”Nykypäivänä etenkin länsimaissa on tärkeää, että joogaopettaja ymmärtää syvällisesti, mitä asennoissa anatomisesti tapahtuu ja että hän voi opettaa harjoitusta turvallisesti. Tällaista lähestymistapaa ei luonnollisestikaan opeteta Intiassa.” Juuri näin, tätä korostetaan meillä koulutuksessa todella paljon ja olenkin kiitollinen, että saan koulutuksesta ymmärryksen myös anatomiasta. Näin vältetään suurin osa loukkaantumisista, kun tehdään harjoitus ymmärtämällä myös anatomiaa.

  2. Eveliina27 sanoo:

    Kiitos tästä, odotan niin innolla alkeiskurssiasi! Oon hot joogannut pari vuotta mutta kaipaan kans nimenomaan kunnon opetusta tekniikassa ja joogassa ylipäätään. Oon niin iloinen et ilmottauduin sun kurssille.

  3. Outi sanoo:

    Ihana ja selkeä teksti! Olen itse menossa alkuvuodesta joogaopettajakoulutukseen Intiaan, joten joogafilosofia, anatomia ym. on kovassa luennassa juuri nyt, eli tämä teksti tulikin siis kivaan saumaan. Oma joogataipaleeni alkoi reilu kymmenen vuotta sitten ja on sisältänyt monen eri tyylilajin kokeilua ja useita välivuosia harjoituksesta, kunnes muutama vuosi sitten viimein löysin sen oman tyylini (vinyasa flow’n ja astangan), ja joogasta tuli jotain niin paljon suurempaa kuin vain tapa urheilla. Asanoiden oikeat ja turvalliset linjaukset (alignments) ovat asia, joka kiinnostaa hurjasti. Olen usein mm. hot joogassa tai flow-tunnilla ihmetellyt sitä, miksei asanoita selitetä kunnolla, koska niiden kaikki hyödyt kuitenkin tulevat esille vain jos ne tehdään oikein. Siksi olenkin ihan suht innoissani opettajakoulutuksestani, koska siellä sukelletaan kunnolla juuri kaikkeen tähän! Kiitos kaunis siis tekstistäsi, samaistuin ajatuksiisi paljonkin!

  4. Minna sanoo:

    Hyvä setti kaikille Astangeille! Olet varmaankin menossa John Scottin retriitille Salentoon (Zollinon kylään)? Mainio paikka keskittyä harjoitukseen ja kääntyä sisäänpäin. <3 Toki lähitienoolla on kivoja päiväretkikohteitakin, jos reissujalkaa alkaa kutittaa.

    • Kyllä! Juuri sinne! Itseni tuntien haluan keskittyä joogaan nuo kaksi viikkoa ja käyttää vapaa-ajan pelkkään olemiseen, mutta uskon että joku päiväretki tulee tehtyä, sillä Italiahan huutelee nimeäni noin niinkuin muutenkin 🙂