Lontoosta on nyt kotiuduttu ja langoilla ollaan taas. Pieni breikki blogista teki kuulkaas todella hyvää. Lähes aina, kun asioihin saa etäisyyttä, syntyy uusia ideoita. Lyhytkin offline sosiaalisesta mediasta on aina silloin tällöin paikallaan ja tuulettaa aivoja varsin mukavasti. Vastailen kommentteihinne heti, kunhan ennätän, nyt riittää nimittäin varmaan viikoksi purettavaa niin valokuvissa kuin kaikessa informaatiossakin.
Matka oli kaikin puolin ihana ja sain jo ensimmäisenä päivänä niin valtavan inspiraatio- ja informaatiotulvan osakseni, että ilman rentouttavaa aromaterapiaa olisin käynyt aivan ylikierroksilla ja viettänyt todennäköisesti kolme täysin unetonta yötä (nukuin muutenkin melko huonosti).
Reissuni järjestäjä oli Neal’s Yard Remediesin Skandinavian jakelija. Sain kunnian tavata reissussa Neal’sin kanssa vuodesta 1983 työskennelleen Susan Curtisin sekä yrityksen nykyisen omistajan Peter Kindersleyn. Molemmat ovat luonnollisen elämäntavan pioneereja yrttiopista luomuviljelyyn ja niihin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin asti. Minulle tuotti ajoittain jopa hankaluuksia peittää liikutustani heitä kuunnellessa, sillä Neal’sin kohdalla puhutaan niin aidosti eettisestä ja ekologisesta yrityksestä, että olen vähällä mennä sanattomaksi siitä käsinkosketeltavasta hyvyydestä ja intohimosta mikä yrityksestä ja sen ihmisistä huokuu.
Pääsin myös toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ja vierailemaan merkin ekotehtaalla Peacemarshissa, Dorsetissa, tutustumaan tuotantoprosessiin sekä haastattelemaan tuotekehitystä. Tässä kohtaa täytyy todeta, että nälkä kasvaa syödessä – aikamme ei mitenkään riittänyt kaikkiin kysymyksiini, sillä juttua olisi riittänyt tuotekehittelijä Fran Johnsonin kanssa loputtomiin, mutta aika kului kuin siivillä. Nyt haaveilenkin jo pääseväni Franin oppiin pidemmäksi aikaa, jottai saisin tietää kaikesta aivan kaiken. Ja arvatkaapa olisiko ihanaa päästä keväämmällä korjaamaan kädet mullassa tehtaan yrttiviljelmien satoa ja seuraamaan uutteiden valmistamista? Dorsetissa olisikin puutarhurin paikka auki tällä hetkellä!
Instagramissa reissuani seuranneet saivatkin jo reaaliajassa maistiaisia pikku purnukkaostoksistani. Kannoin melkein kaikki rahani Neal’sin Covent Gardenin myymälään – onneksi olin buukannut matkalaukun paluulennolle. Aina kun pääsin ulos putiikista, muistin vielä yhden jutun, jonka ehdottomasti tarvitsisin ja jouduin palaamaan takaisin. Ja silti vaikka mitä ihanuuksia jäi vielä ostamatta. Tein visiitin myös toiseen purnukkataivaaseen, Content Beautyyn, mutta ne tuliaiset saavat odottaa toista postausta.
Toki minua muistettiin myös goodie-bagilla, josta löytyi pikku purnukka Wild Rose Beauty Balmia, arganöljyä, White Tea Facial Mist, pussillinen superfood viherjauhetta, sisäisesti nautittavia Beauty Boost -kauneuskapseleita sekä D3-vitamiinia – Neal’sin valikoimahan kattaa ulkoisen kauneuden lisäksi myös sisäiset kauneustuotteet luomulaatuisten ravintolisien, tinktuuroiden, kukkatippojen ja kuivattujen yrttien muodossa. Pakko muuten mainita tässä välissä, että reissukosmetiikkapostaukseni nähtyään matkanjärjestäjäni oli ostanut minulle kaksin kappalein matkapakkauksia, joista paljastui suihkugeeliä ja vartalovoidetta. Nämä samaiset pakkaukset ovat myynnissä ainakin Joliessa, mitä lämpimin suositus siis kaikille reissuun lähtijöille!
Rakkauteni outoihin purnukoihin onkin teille jo tuttua, joten ostokseni eivät suinkaan olleet sieltä ihan tavallisimmasta päästä. Neal’sin valikoimassa on yli 500 tuotetta, joten halusin päästä kokeilemaan mahdollisimman paljon tuotteita, joita meillä Suomessa ei vielä myydä (sormet ristissä toivon, että valikoima laajenee lähitulevaisuudessa).
Vietin aromaterapiahyllyn äärellä valehtelematta ainakin puoli tuntia, sillä valinnan vaikeus iski eteerisiä öljyjä nuuhkutellessa. Valitsin lopulta mukaani laventelia, fenkolia, seetripuuta ja rose ottoa, joista jälkimmäinen on yksi maailman arvokkaimmista eteerisistä öljyistä ja mietinkin tovin raaskinko sijoittaa tuohon pikkuiseen pulloon, mutta tiedän, kuinka se olisi jäänyt kaivelemaan minua jälkikäteen. Aion kohdella pulloa kuin kukkaa kämmenellä ja käytän öljyä vain tarkasti harkiten. Muistatteko muuten, kun postasin talvella Neal’sin Create Your Own -tuotteista, jotka ovat siis konsepti hajustamattomia tuotteita, mihin asiakas saa itse sekoittaa haluamansa eteeriset öljyt? Tuolloin tuotteet eivät olleet vielä myynnissä Suomessa, mutta ilokseni voin ilmoittaa, että ne ovat kaiketi jo rantautuneet Jolie shopiin Uudenmaankadulle. Verkkokaupasta tuotteita ei voi ostaa, sillä sekoittelu vaatii visiitin paikan päälle – mutta sehän tekee wannabe-kemistinä olemisesta tuplasti hauskempaa.
Neal’sin sisäiset kauneustuotteet herättävät kohdallani tällä hetkellä erityistä mielenkiintoa, sillä kaikki kombinaatiot ovat pitkän linjan yrttiasiantuntijoiden suunnittelemia. Beauty Boost -kauneuskapseleiden seuraksi ostin Beautiful Skin -teetä, joka sisältää gojimarjoja, ruusunmarjoja, hibiscusta, mustikkaa ja makeaa appelsiinia. Tätä antioksidantticocktailia haudutetaan ohjeen mukaan kiehuvassa vedessä, mutta itse olen nauttinut sitä nyt jääteenä. Toivottavasti saamme ainakin tätä pian myyntiin Suomeen, Joliestahan löytyy jo hyvä valikoima Neal’sin yrttiteelaatuja, tämä olisi kyllä täydellinen lisä siihen joukkoon.
Mukaani lähti myös pullollinen Mahonia Clear Skin Formula -tinktuuraa, jonka olen meinannut jo monta kertaa tilata Neal’sin omasta verkkokaupasta. Tinktuura sisältää mahoniaa, kehäkukkaa, schisandraa, gotu kolaa, latva-artisokkaa sekä timjamia. Uute poistaa tukkoisuutta kehosta, on erittäin detox-vaikutteinen ja suolistoa tasapainottava – joten iho kirkastuu myös.
Olisittepa nähneet sen kuivattujen yrttien määrän Covent Gardenin myymälässä! Olin tulla hulluksi! Irtotuotteena myytävät yrtit ovat hyvin edullisia, mutta en osannut ostaa kehäkukan lisäksi muuta, sillä minuun iskee usein runsauden pulan edessä totaalinen lamaantuminen. Sain erittäin asiantuntevalta myyjältä kolme erilaista ohjetta maseroidun kehäkukkaöljyn valmistamiseksi sekä hyviä vinkkejä yrttihaudukesekoituksiin. Lupaan jakaa vinkit myöhemmin täälläkin – tai uutiskirjeessä.
Välttämättömyyshyödykkeistä mukaani lähti paketillinen maailman parhaita puhdistusliinoja ja tuubillinen Seaweed & Salt -vartalokuorintaa. Lisäksi ihastuin Neal’sin irtopuuteri- ja häivytyssiveltimeen, vaikka yleensä kartan synteettisiä siveltimiä kuin ruttoa. Niissäkin löytyy toki poikkeuksia ja itse asiassa tämmöisten tupsutussiveltimien ei tarvitsekaan olla aitoa karvaa täydellisen kädenjäljen saavuttamiseksi. Ostoskoriin sujahti myös pieni kasvopyyhe, niitähän tarvitsee aina.
Tuliaiskassiin käärittiin puolestaan miesten kasvojen pesuaine sekä kissanhoitajalle Wild Rose Body Elixir, josta povaan edelleen tulevan kesän hittituotetta, mitä tulee täydellisen kuulaaseen, hellemekon alta pilkottavaan ihoon.
Sokerina pohjalla kenties maailman söpöin tuote, josta tulee pomminvarma hitti, kunhan se saadaan Suomen markkinoille: vanha kunnon hengityksen raikastajasuihke tujauksella sitruunaa ja minttua. Tätä ilman ei voi kerran suihkautettuaan elää!
Olivatko Covent Gardenin tuliaiseni todellakin tässä? Tuntuu kuin olisin ostanut koko kaupan tyhjäksi tai liekö johtuu siitä, että joka ikinen purnukka tuli kyllä nuuhkittua ja tutkittua enemmän kuin perusteellisesti – alan jopa muistaa kasvojenhoitotuotteiden valikoiman lähes täysin ulkoa.
Kuulette reissusta vielä paljon lisää, tässä nyt esimaistiaisia kaikesta sekä paluu blogiarkeen. Lontoo sykähdytti tavalla, jota en osannut odottaa. Olen aina rakastanut Pariisia, mutta Lontoossa oli jotain, joka oli enemmän minua. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja avuliaita, kaupungissa on urbaani tunnelma ja omanlaistaan särmää, joka vetosi minuun niin kovasti, että toivon visiittiä sinne mahdollisimman pian uudestaan. Tosin, mikäli seuraava reissu on saman matkanjärjestäjän, harkitsen vakavasti joko a) hänen juottamistaan kaatokänniin tai b) korkokenkien ostamista hänelle (miespuoliselle henkilölle siis), sillä käsite nimeltään mukava ja leppoisa kävely tarkoittaa tässä kohtaa pikemminkin maratoonille treenausta. Voin kertoa, että Minna Parikan upouudet Bunny Sneakersit tuli ajettua perusteellisesti sisään – siitä kertovat myös peukalon kokoiset jomottavat rakot kantapäissäni.
Kuvat Katja Kokko
