8

Kiitos ja hyvästi vuosi 2016

Katja Kokko | 31.12.2016

dsc_0014

Otsikko on melko dramaattinen, mutta niin oli vuosi 2016. Nyt kun katson vuoden viimeisenä päivänä taaksepäin tätä vuotta, näen pelkkää hyvää. Minulla oli upea ja yltäkylläinen vuosi!

Matkustin kolmeen maahan, joissa olen aina halunnut käydä. Olimme äidin kanssa syömälomalla Sisiliassa. Vietin elämäni kesän Balilla parhaan ystäväni kanssa. Loppuvuodesta toteutui yksi suurimmista unelmistani, kun matkustin Afrikkaan, joka osoittautui vieläkin upeammaksi paikaksi, kuin olin voinut villeimmissä unelmissani kuvitella. Minulla oli paljon hienoja työprojekteja luonnonkosmetiikan parissa, annoin useita haastatteluja eri lehtiin, radioon ja telkkariin, kirjani ehti olla alkuvuodesta uunituore ja loppuvuodesta siitä ilmestyi jo toinen painos. Englanninkielinen käännös valmistui juuri ennen joulua.

Löysin uuden harrastuksen, johon kirjaimellisesti hurahdin: uinnin. Tehokkaan yksityisopetuksen ansiosta löysin itsestäni todellisen vesipedon ja opin uimaan vapaauintia aikuisiällä. Valmentajani Lauran mielestä olen syntynyt uimariksi ja totta puhuen kummastelen itsekin, miten nopeasti olen oppinut. Lauraan tutustuminen on ollut muutenkin huippujuttu, sillä vuonna 2017 tulemme yhdistämään voimamme joogassa ja uinnissa. Afrikassa löysin puolestaan yin joogan eri tavalla kuin aiemmin, joka on vaikuttanut merkittävästi astangaharjoitukseeni. Vuodessa on ollut paljon kehollisia oivalluksia.

Ystävyyssuhteeni myös syvenivät ja opin arvostamaan ystäviäni vieläkin enemmän. He ovat läheiseni, koska elän edelleenkin yksin. Niin, sydämeni särkyi myös pahemmin, kuin vuosiin. Niin kaunis ja sopuisa kuin ero olikin, paljastui pian sen jälkeen, ettei mies ollutkaan ollut sanojensa mittainen. Epäonniset ihmissuhteet ovat seuranneet minua vuosi toisensa jälkeen. Traumatisoituneita, eronneita, epärehellisiä, keski-ikäisiä miehiä. Loppuvuodesta päätin, että keskityn nyt rakentamaan tätä omaa, yhden hengen perhettäni ja toteuttamaan suurimmat unelmani, miehistä viis.

Vaikka vuoteni oli yltäkylläinen ja hieno kaikin puolin, vuodessa on silti ollut todella raskas henkinen painolasti ja paljon pelkoa. Kun Hanna menehtyi miehensä kanssa Oaklandin tulipalossa, se ei pistänyt ainoastaan ajattelemaan asioita; se räjäytti ne paikoilleen sydämessäni ja tuntui kuin kaiken pelon tilalle olisi alkanut virrata puhdasta valoa. Me emme pärjää täällä ilman toistemme apua, tukea ja kannustusta. Paskapuheiden ja toisten dissaamisen on loputtava, koska ne eivät edistä yhtikäs mitään. Jos jotain rakastaa tehdä koko sydämestään, niin minkä takia sitä pitää arvostella, vaikka homma ei itselle resonoisi?

Koitan parhaani mukaan olla alentamatta myös itseäni ja lakata ajattelemasta, että kaikesta pitää selviytyä yksin. Kuten siitä, että joudun yrittämään raivata kirjaani kansainvälisille markkinoille yksin: minulla on siihen maailman kultaisin partneri, Kaapo, jonka kanssa voimme ideoida, suunnitella ja tehdä töitä turvallisessa ilmapiirissä visioitamme toteuttaen. Ja monta muutakin ihmistä, jotka ovat valmiita auttamaan ja antamaan neuvoja, kun vain osaan sitä pyytää.

dsc_0042

Vuodesta 2016 olen valmis jättämään taakseni negatiivisuuden kaikissa muodoissaan. Kaikki pelot ja riittämättömyyden tunteet. Ihan kaiken, mikä kantaa mukanaan rippeitä vanhasta. Vanhan kotini. Uusi koti edustaa itselleni konkreettisesti uuden elämän alkua ja pisteen laittamista vanhalle. Ehkä suurin lupaukseni tai toiveeni vuodelle 2017 on, että lakkaan miettimästä entistä vähemmän, mitä kukaan muu ajattelee. Haluan kerätä levällään olevat energiat sinne, mihin ne kuuluvat, viettää vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa ja olla sen sijaan aidosti läsnä oikeassa elämässä. Alkaa tuntemaan elämäni sellaisena, kuin haluan sen olevan. Ottaa vastaan.

Tässä vuosi 2016 kuvina takaperin kelattuna. Kiitos, kiitos, kiitos! Upeaa uutta vuotta kaikille teille lukijoilleni, kiitos, että käytte täällä ja jätätte ihania kommenttejanne!

dsc_0797file-22-11-2016-15-33-37file-22-11-2016-15-33-22file-22-11-2016-15-33-04dsc_1084dsc_1051dsc_0741aidostikaunisdsc_0033dsc_0004DSC_0002singapore8singapore4DSC_0007DSC_0189-2gili4-2gili3uluwatu3mahalo5DSC_0019-2canggu1DSC_0206DSC_0019villa1DSC_0092sisilia2aurinkotaormina3-2DSC_0029taormina2DSC_0007DSC_0078DSC_0049_04A8336DSC_0050DSC_0064DSC_0013DSC_0021DSC_0101

Kuvat Katja Kokko ja Henrik Johansson, paitsi kuvat minusta Mariko Pajalahti ja Dorit Salutskij

/ /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

  1. Jensku sanoo:

    Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogista! Sinä ja blogisi säteilette kaunista energiaa, joka välittyy ruudun toiselle puolelle lukijallekin ja saa hyvälle mielelle 🙂

  2. Jennie sanoo:

    Tämä on ollut yksi harvoja blogeja, joita jaksan seurata, kiitos hyvistä kirjoituksista. Blogi on päiväkirjan tavoin hyvä tapa nähdä konkreettisesti mitä vuoden aikana tapahtuu, tässä hetkessä eläjänä huomaan, että en muista välttämättä kovin hyvin mitä kaikkea ehti tapahtua. Jätän viime vuoden jotenkin helpottuneena taakse ja toivon tästä vuodesta henkisesti helpompaa. Oma yrittäjän urani ei ole lähtenyt yhtä vauhdikkaasti, mutta kuitenkin universumi on tuonut minulla mahdollisuuden pärjätä taloudellisesti silloin kun raha alkoi loppua, vaikkei se ole sitä mitä haluan tehdä! Se on ollut mahtava asia ja saan edelleen jatkaa osittain valitsemallani tiellä.. Rakkauselämäkään ei ole oikein onnistunut toivomallani tavalla. Paljon hyvää, paljon rankkoja hetkiä, sellainen intensiivinen oli vuosi 2016. Uuteen vuoteen lähden hieman takki tyhjänä, mutta toivoen, että tyhjyyteen tulee mieleistä täytettä. Onnellista uutta vuotta!