Bali on tehnyt allekirjoittaneesta kolmen laukun naisen, lettipään ja mopedimuijan.
Hevosenharjaa muistuttava hiuskuontaloni on näillä leveysasteilla aivan liian hiostava, joten hovikampaaja Pajalahti on letittänyt kiehkurani toinen toistaan upeimmille lettikampauksille. Naisella on niin uskomattomat letitystaidot, etten tiedä miten selviän Suomessa, kun emme asu enää saman katon alla. Letit ovat myös oiva tapa pitää mielenterveys vakaana hiustenkasvatusprojektissani, joka on parhaillaan siinä vaiheessa, että joka päivä on bad hair day.
Eilen kävimme Ubudissa markkinoilla, jossa meinasin saada lämpöhalvauksen. Kannatti kuitenkin uhmata väenpaljoutta, kuumuudessa hautuneiden durianhedelmien hajua, noroina paidan alla valuvaa hikeä ja loppumattomia krääsäkojuja, sillä löysin tismalleen haaveilemani laukun! Konjakin värisen olkipunoslaukun myötä laukkukokoelmani kasvoi kolmeen yksilöön – tässähän tarvitsee kohta oman säilytyshuoneen moiselle kokoelmalle.
Yksi ihanimmista asioista Balilla on mopolla ajaminen (olenhan varmasti muistanut mainita tämän tarpeeksi monta kertaa?). Sen ansiosta elämä tuntuu oikealta arjelta täällä. Rakastan viilettää helmat hulmuten riisipeltojen keskellä kiemurtelevia teitä ja pitkin viidakon reunustamia jokilaaksojen rinteitä. Iho ei nouse kananlihalle tuulenvireestä, vaan vapauden tunteesta.
Balilla vietetään tänään työvälineiden siunauspäivää. Myös autot ja mopot siunataan. En kestä tätä söpöyden määrää. Tämän ihmislapsen on kovin hyvä täällä. Eilen tirautin onnenkyyneleen jonottaessani ruokakaupan kassalla.
Huomenna lähdemme aikaisin aamulla kohti Gili Airia. Tietokone jää kotiin, mutta seikkailu jatkuu Instagramissa.
Kuvat Mariko Pajalahti
