Body & Mind

Jäätymisenestosuunnitelma osa 4: päivitä nukkuminen

Body & Mind | 3.10.2017 | Katja Kokko

Jäätymisenestosuunnitelmani on toiminut toistaiseksi täydellisesti. Vaikka auringonvaloa ei ole näkynyt moneen päivään ja tälläkin hetkellä ulkona sataa vaakatasossa jäätävää vettä, on mahtavaa huomata, että minua ei vituta vaan päinvastoin! Oloni on mainio eikä minun ole ollenkaan vaikea aloittaa asioiden tekemistä. Yleensä harmaus lamaannuttaa minut niin täydellisesti, että minkä tahansa asian aloittaminen tuntuu tahmealta.

Viimeiset neljä viikonloppua putkeen olen mennyt metsään, viime viikolla kahdesti: lauantaina teimme Mikon kanssa retken Uutelan luontopolulle. Voitteko kuvitella, että sinne hurauttaa suoraan metrolla ja maisemat ovat aivan huikeat! Oikein hävettää vuosikausia kestänyt valitukseni ettei autoton ihminen pääse Helsingistä luontoon. Katin kontit, kun otti laput pois silmiltä, koko kaupunki on alkanut avautua aivan uudessa valossa. Sunnuntaina puolestaan Susanna poimi minut jo ennen auringonnousua kyytiinsä ja huristelimme sieneen Nurmijärvelle. En odottanut lainkaan sienisaalista, mutta kotiintuomisina olikin korillinen suppilovahveroita, mustatorvisieniä, tatteja, haaparouskuja, karvarouskuja ja viinihaperoita. Sienestys on paljon kivempaa kuin marjojen poimiminen, sillä löytämisen riemu on marjoihin verrattuna huomattavasti suurempi. Suosittelen lukemaan lisää tietoa luntopoluista ja retkeilystä Helsingin kaupungin nettisivuilta.

Peruin tämän viikon aikani Kämp Spahan, kun Mikko kertoi minulle, että Yrjönkadun uimahallissa on infrapunasauna! Tämäkin tieto on mennyt minulta täysin ohi. Yrjönkadun uimahalli on kyllä viiden tähden luksusta, johon kaikilla on varaa. Miten ihanaa, että meidän verorahoja käytetään tällaiseen ihanuuteen! Sunnuntaina aion suunnata saunomaan ja lounastamaan Yrjönkadulle hyvän kirjan kanssa. Infrapunasaunan lisäksi uimahallin toisesta kerroksesta löytyy puusauna ja eucalyptussauna. Ah, rakastan olla helsinkiläinen juuri nyt!

Tämän kertainen jäätymisenestovinkki koskee kuitenkin aivan muita hommia: nukkumista. Minulle on ihana sama liikunko luonnossa, kylvenkö luksusspassa ja syönkö terveellisesti, jos en nuku hyvin. Olen poikkeuksellisen herkkä epäsäännölliselle unirytmille. Optimaalisin rytmi minulle on mennä nukkumaan klo 22-23 ja herätä klo 6-7 ja tunninkin heitto saa kroppani sekaisin. Tämä näkyy ja tuntuu ihan ensimmäisenä silmissäni. Voisin melkein sanoa, että hyvinvointini mittariksi riittää silmieni tunnustelu.

Itämaisen lääketieteen mukaan munuaisten kunto näkyy silmistä. Munuaisille voi tuottaa vahinkoa kuluttumalla oman energiansa loppuun esimerkiksi työllä, huonolla ruokavaliolla (joka ei koske pelkästään prosessoitua ja epäterveellistä ruokaa vaan vuodenaikaan sopimatonta ruokaa, kuten vesimelonia talvella) sekä elämällä luonnonrytmejä vastaan. Luontoa vastaan eläminen koskee ihmisiä, jotka työskentelevät ja valvovat yöllä ja nukkuvat päivällä tai matkustavat paljon työkseen. Itämaisen filosofian mukaan rytmimme ei ole vakiintunut omana elinaikanamme, vaan se on osa inhimillistä evoluutiota. Ihmiskunnan tällä planeetalla syntymisestä saakka me ja esi-isämme olemme nousseet auringon kanssa ja nukkuneet tähtien kanssa. Monet biologiset järjestelmät ovat kehittyneet näiden syklien mukaisesti, kuten monet hormonaaliset toiminnot ja D-vitamiinin aineenvaihdunta. Luonnon rytmejä vastaan eläminen kuluttaa ja vahingoittaa munuaisia. Eipä siis ihme, että tunnen epäsäännöllisen rytmin vaikutukset niin helposti silmissäni ja koko olossani. Todennäköisesti olen myös nykyisin erityisen herkistynyt noille tuntemuksille, koska takana on paha loppuunpalaminen muutama vuosi sitten (tulloin silmäni olivat ihan kamalan näköiset).

Säännöllisen unirytmin vaikutuksista terveyteen löytyy runsaasti tutkimustietoa ja suosittelen lämpimästi lukemaan aiheesta lisää Biohakkerin käsikirjasta, josta löytyy myös todella kattavasti vinkkejä unenlaadun parantamiseen sängyn ja petivaatteiden materiaaleista koko makuuhuoneen päivittämiseen sekä unta tukeviin ravintolisiin. Minä olen rauhoittanut alkovini pellavaverholla ja se on puhelimesta sekä tietokoneesta vapaa alue kodissani. Koko sänky on myös menossa päivitykseen, sillä petarini on nähnyt parhaat päivänsä jo vuosia sitten ja koko sängyssä on kyllä pielessä ihan kaikki mahdollinen, mutta puhutaan siitä lisää myöhemmin.

Tuttavapiirissäni aika monella tuntuu olevan jonkinasteisia nukahtamisvaikeuksia tai yöllistä heräilyä. Minun haasteeni on nukahtaminen, etenkin kautena, kun ohjaan joogaa. Myöhäisimmät tuntini päättyvät klo 21, mikä tarkoittaa sitä, että olen sängyssä aikaisintaan klo 22.30. Astangajoogan vedettyjen tuntien ohjaamisesta jää väkisinkin kehoon liikaa energiaa ja tunnen iltaisin, että sympaattinen hermosto on niskan päällä. Nukahtaminen on tällöin lähes mahdotonta. Syyskauden alussa menetin yöuneni iltaohjausten vuoksi lähes täysin, joten joogaopettajani Magnus Appelberg antoi minulle hengitysharjoituksen, joka toimii minulla nukahtamiseen paremmin kuin melatoniini – olen suorittanut siitä itselläni empiirisen tutkimuksen. Uskon, että monella uniongelmien taustalla on juuri sympaattisen hermoston aktiivisuus. Päivän askareet pyörivät mielessä, työasiat mietityttävät, jokin asia huolettaa tai olo ei muuten vain rauhoitu. Tämän vuoksi haluan jakaa vinkin hengitysharjoituksesta myös teille.

Magnus on kehitellyt tämän hengitysharjoituksen itse vuosia sitten ja se pohjautuu hengitysharjoituksiin, mitä hän on tehnyt äänen kanssa veden alla. Hänen mukaansa tämä on nopein tapa parasympaattisen hermoston aktivointiin eli hermoston rauhoittamiseen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan harjoitus keskittyy uloshengityksen pidentämiseen – tämä aktivoi parasympaattista hermostoa. Harjoitus kestää 15 minuuttia ja itse lisään siihen vielä niiden minuutin sheetali pranayaman, joka on viilentävä pranayama- eli hengitysharjoitus.

Harjoituksessa ei ole mitään vaikeaa – suurimman haasteen muodostaa oma mieli. Kun sympaattinen hermosto on kierroksilla, mieli käyttää kaikki konstit rauhoittumisen välttämiseen. Siksi itselläni ainoa keino on silkka päättäväisyys. Välillä esitän itselleni kysymyksen: eikö minulla todella ole aikaa käyttää 20 minuuttia rauhoittavaan hengitysharjoitukseen, joka takaa minulle hyvän unen, vaan roikun mieluummin älylaitteessani tuplasti pidemmän ajan? Tämän jälkeen itsensä tuntee niin idiootiksi, että puhelin menee välittömästi offlineen.

Hämärrän ensin kotini valaistuksen ja istun joogabolsterin päälle. Teen harjoituksen aina silmät auki ja niin, että näen kellon. Vaikka pidän silmät auki, en kohdista katsettani mihinkään vaan tuijotan ”tyhjyyteen”. Aloitan kolmella rauhallisella sisään- ja uloshengityksellä nenän kautta. Tämän jälkeen hengitän syvään, mutta ponnistelematta sisään nenän kautta. Uloshengitys tapahtuu ”sihistäen” kuin sihistäisi ässää. Pidän vatsan pehmeänä ja hengitän ulos sihistäen kunnes sihinä luonnostaan loppuu. Jatkan tätä viisi minuuttia. Seuraavat viisi minuuttia pidän uloshengityksen jälkeen pienen tauon. En pidätä hengitystä ponnistellen, vaan pidän lyhyen, luonnolliselta tuntuvan tauon. Kolmannen viiden minuutin ajan lisään tauon myös sisäänhengityksen perään, mutta vain sen mittaisen, ettei se vaikeuta uloshengityksen taukoa. Harjoituksesta saattaa aluksi tulla päähän hieman huojuva olo, mutta se menee ohi nopeasti.

15 minuutin sihinähengityksen jälkeen teen vielä sheetali pranayaman, joka on pittalle hyvä ja viilentävä hengitysharjoitus. Sisäänhengitys tapahtuu kieli vedettynä suipolle rullalle ja uloshengitys nenän kautta. Jos kieltä ei saa rullalle, voi sisäänhengityksen tehdä avaamalla suuta vain aavistuksen, jolloin tapahtuu sama viilentävä vaikutus.

Kun olen tehnyt molemmat hengitysharjoitukset, hengitän vielä kolme pehmeää sisään- ja uloshengitystä ja saatan lisätä loppuun noin 10 minuutin meditaation. Yleensä mieli on niin rauhoittunut, että meditaatio tulee kuin luonnostaan. Tämän jälkeen pujahdan äkkiä peiton alle, sillä uni tulee noin viidessä minuutissa. Kannattaa siis tehdä kaikki iltatoimet kuten käydä suihkussa ennen hengitysharjoitusta.

Olen testannut useaan kertaan nukkumista ilman hengitysharjoitusta ja ottanut sen sijaan melatoniinin. Vaikutus ei ole lähelläkään sitä, kuin jos teen harjoituksen enkä ota mitään nappeja. Lähes idioottivarma keino nukahtamiseen ja kertoo vain siitä, kuinka oma energia levähtää helposti päivän aikana.

Lisäksi käytän magnesiumsitraattia iltaisin. Se on yksi tärkeimmistä mineraaleista yli 200 aineenvaihdunnallisessa reaktiossa. Sitä on elimistössä 20-28 grammaa, josta puolet solujen sisällä ja puolet luustossa. Arviolta 75 % suomalaisista kärsii magnesiumin vajauksesta ja sen mittaus verestä ei sulje pois mahdollista vajausta, koska ainoastaan 1 % magnesiumista on vapaana verenkierrossa. Liian vähäinen magnesiumin saanti on yhteydessä D-vitamiinin puutokseen, koska se edistää D-vitamiinin synteesiä auringonvalosta iholla. Lisäksi magnesium ehkäisee mm. stressiä ja masennustta, parantaa yöunen laatua sekä ehkäisee monia kroonisia sairauksia. Sillä on myös tärkeä rooli lihas- ja sydänlihassolujen energiantuotannossa. Suosittelen hankkimaan Biohakkerin käsikirjan, josta löytyy paljon lisää tietoa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Jäätymisenestosuunnitelmaani kuuluu huolehtia tänä talvena erityisen hyvin säännöllisestä unirytmistä ja hermoston rauhoittamisesta. Jos ne asiat eivät ole kunnossa joka päivä, harmaus aiheuttaa moninkertaisen ahdistuksen.

Nukutteko te hyvin?

Lähteet:

Olli Sovijärvi, Teemu Arina & Jaakko Halmetoja: Biohakkerin käsikirja

Wataru Ohashi: Kehon kieli

Avainsanat: , , , , ,