Body & Mind

Ihonhoitoa pintaa syvemmältä

Body & Mind | 8.4.2017 | Katja Kokko

Pidin tänään Luonnonkaunis-messuilla luennon aiheesta ”Ihonhoitoa pintaa syvemmältä.” Olen tottunut puhumaan ihmisille yli 15 vuoden ajan, ollut suorissa lähetyksissä radiossa ja televisiossa, mutta en ole vetänyt varsinaisia luentoja kovin useasti. Luentojen myötä olen joutunut kohtaamaan asian nimeltä esiintymisjännitys. Minulle kuin puskista tullut täysin uusi ja vieras asia.

Tämän päivän luennon jännitys poikkesi yleensä kokemastani jännityksestä sillä, että se iski päälle vasta aloitettuani puhumaan. Yleensä tapahtuu juuri päinvastoin: jännitys katoaa, kun avaan suuni. Tiesin jo etukäteen, että saatan jännittää, koska luento tulisi olemaan täysin erilainen, mitä minulta on totuttu kuulemaan. Puhuisin asioista, jotka koen yhä tärkeämmäksi ja jotka haluan itse ottaa yhä vahvemmin osaksi työtäni. Usein aidon sisimmän paljastaminen jännittää.

Joogaohjauksen myötä olen tekemisissä erilaisten ihmistyyppien ja kehojen kanssa hyvin lähellä. Olen aina ollut herkkä lukemaan kehoja ja tehnyt töitä lähellä ihmisen kasvoja ja kehoa, mutta erityisesti joogaohjauksen myötä kyky on herkistynyt entisestään. Ihmisen kehosta ja olemuksesta näkee ja aistii hyvin paljon henkilön sisäistä elämää, tunnelukkoja ja fyysistä hyvinvointia. Koen, että on luonnollista tuoda nämä asiat yhteen ihonhoidon kanssa.

Kosmetologin työssä kohtaan hyvin paljon sitä, että iho-ongelmiin haetaan ratkaisuja usein liiaksi ulkoiseen ihonhoitoon keskittyen, instant-tuloksia odottaen ja petytään, kun iho ei parane kuukaudessa tai kahdessa. Vaikka kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ollaan ehkä tietoisia, siitä koostuvat palikat eivät kuitenkaan ole aidosti tasapainossa tai toteudu omassa elämässä. Tämän vuoksi halusin pitää luennon ihonhoidosta, joka menee pintaa syvemmälle.

Keho ja mieli eivät tule toimeen ilman toisiaan ja tämän vuoksi myöskään kauneudenhoito ei voi olla vain ulkoista oiretta hoitavaa – tai toki voi, mutta ennemmin tai myöhemmin hoitamatta jäänyt mieli tai keho ilmoittaa itsestään jossain muodossa, kuten loppuunpalamisena, masennuksena tai jonain muuna sairautena.

Luennon jälkeen eräs kuulija kysyi, voisinko tehdä blogiin koosteen luennon sisällöstä. Pääpointit pähkinänkuoressa tulevat tässä.

Iho kokonaisvaltaisen kauneuden peilinä

Kaunis iho jää harvoin huomaamatta. Kaunista ihoa on tavoiteltu kautta aikojen ja iho sekä kasvot ilmentävät kauneutta merkittävämmin, kuin mikään muu osa tai elin ihmisen kehosta. Kasvot paljastavat paljon sisäisestä elämästämme ja tunteistamme. Rakastuneen, onnellisen tai iloisen ihmisen kasvot näyttävät ihan erilaiselta, kuin vihaa, huolia, surua tai kateutta tuntevan kasvot. Ja melkein kaikki tietävät miltä näyttää hymy, joka ei ole aito.

Jotkut ihmiset tuntuvat huokuvan selittämätöntä kauneutta ja viisautta, joka ei johdu ulkonäöstä tai ihosta, vaan se on jotain, joka kumpuaa henkilön olemuksesta. Omaan itseen tai kehoon liittyvistä negatiivisista uskomuksista tai esimerkiksi aknesta kärsivän henkilön kehon kieli on usein sisäänpäin kääntynyttä. Toisaalta, joitakin ihmisiä tuntuu ympäröivän kova panssari ja ihokin on kuiva, kireä ja ehkä jopa punakka.

Kokonaisvaltainen kauneus muodostuu siitä, että voimme omassa kehossamme ja omissa nahoissamme hyvin. Siitä, että olemme fyysisesti ja henkisesti hyvinvoivia, meillä on kokemus itsestämme kauniina, hyväksymme itsemme juuri sellaisena kuin olemme ja luotamme itseemme sekä elämään. Siitä, että ”kannamme itsemme”. Tästä muodostuu selittämätön kauneus, jolla on vaikutus ihmisiin ympärillämme, ympäristöömme ja elämäämme. Usein tuntuu, että tällaisten henkilöiden elämässä kaikki menee putkeen. Vaikka totuushan on kuitenkin se, että kaikki meistä kohtaavat vastoinkäymisiä.

Ihon ulkoiseen kuntoon vaikuttavat puolestaan ikä, geenit, suoliston hyvinvointi, hormonitoiminta, stressi, emotionaalinen ja henkinen hyvinvointi sekä ulkoinen ihonhoito.

Ihon ekosysteemi

Jotta ulkoisen ihonhoidon merkitystä voisi ymmärtää paremmin, on hyvä saada käsitys ihon toiminnallisesta kokonaisuudesta.

Ihon ylimmän kerroksen, epidermiksen, tärkein tehtävä on suojata ihoa kosteuden haihtumiselta (TEWL Transepidermal Water Loss). Mitä paremmin epidermis voi, sitä parempi on sen kosteuspitoisuus. Mitä parempi on ihon kosteuspitoisuus, sitä kauniimpi on ihon ulkonäkö.

Epidermiksen ylimmän kerroksen, sarveiskerroksen, pinnalla on mikroskooppisen ohut kalvo, hydrolipidikalvo, joka suojaa ihoa kosteudenhaihtumiselta, haitallisilta mikrobeilta ja pitää ihon sileänä ja notkeana. Hydrolipidikalvo on kuin ihon omaa kosteusvoidetta, joka koostuu vedestä ja rasvoista, mm. vedestä, hiestä, lipideistä ja sebumista (eli ihotalista). Sen pH on hapan (välillä 3,5-5,5), jonka vuoksi sitä kutsutaan myös happovaipaksi. Hapan pH luo suotuisan kasvuympäristön hyville mikrobeille ja ylläpitää ihon entsyymitoimintaa, jolla on merkittävä rooli ihon uusiutumisprosessissa. Jos entsyymitoiminta häiriintyy, iho kuivuu, hilseilee ja paksuuntuu. Ihosta tulee kuin kilpi, josta mikään ei mene sisään eikä mikään tule ulos.

Suurin syy hydrolipidikalvon epätasapainoon ja entsyymitoiminnan häiriintymiseen on ihon peseminen liian voimakkailla pesuaineilla, jotka sisältävät runsaasti pinta-aktiivisia, peseviä aineita. Tällaisia ovat puhdistusgeelit, -vaahdot ja saippuat. Kun ihosta tulee pintakuiva kilpi, se ottaa erittäin huonosti vastaan hoitavia aineita. Tällöin iho-ongelmien hoitaminen on haastavaa. Iho tulee ensin saada vastaanottavaiseksi. Aluksi voi tuntua, ettei ihoon imeydy mikään. Ja kun se lopulta alkaa ottamaan jotain vastaan, voi ihosta alkaa puskemaan epäpuhtauksia ja tilanteen tasapainottaminen ottaa aikansa.

Sarveissolukerroksen pinnalla on sebumia, eli ihotalia, joka koostuu mm. vapaista rasvahapoista (mm. palmitiinihaposta ja palmitoleiinihaposta), rasva-alkoholeista, vahoista, maitohaposta ja suoloista. Sebumin pH on hapan. Sebum on ihon ulkonäolle erittäin tärkeä, sillä se ehkäisee veden haihtumista iholta ja suojaa ihoa haitallisilta mikrobeilta. Varmasti monella on juuri se virheellinen käsitys, että tali pitäisi pestä pois iholta, jotta iho ei muuttuisi rasvaiseksi. Pesemällä ihoa ei kuitenkaan voida hoitaa epäpuhtauksia eikä liikaa rasvaisuutta.

Sebumin koostumukseen vaikuttavat geenit, ikä (iän myötä sebumin määrä ihossa vähenee ja iho alkaa kuivua), vuodenaikojen vaihtelut (etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla) ja ruokavalio. Elintapamme siis vaikuttavat sebumin koostumukseen.

Dermis, eli verinahka, on epidermiksen tukikudos ja sijaitsee sen alla. Dermis tuo iholle sen jäntevyyden ja joustavuuden. Mm. kollageeni ja elastiini sijaitsevat dermiksessä. Kollageeni on kuin tukiverkko, joka estää ihoa repeämästä ja elastiini kuin kuminauha, joka pitää ihon joustavana. Dermis kuljettaa epidermikseen happea ja ravintoa. Se vastaa ihon aineenvaihdunnasta lymfa- eli imunestejärjestelmän kautta.

Lymfajärjestelmä kuljettaa solujen sisäisiä kuona-aineita maksaan, joka neutraloi ne, ja siitä matka jatkuu munuaisiin, joka poistaa kuona-aineet kehosta. Jos järjestelmä tukkeutuu, kuona-aineet kertyvät kudoksiin ja tämä johtaa epäpuhtauksiin tai elottomaan ihon väriin. Lymfajärjestelmä ei toimi sydämen avustuksella, vaan se on jokaisen ihmisen omalla vastuulla kehon liikuttamisen kautta.

Sisäelintemme toiminta, kuten maksa, munuaiset, suolisto ja hormonitoiminta vaikuttavat siis ihomme ekosysteemiin. Myöhemmin puhun vielä enemmän siitä, kuinka mieli muodostaa yhden palikan kokonaisuudesta. Ulkoisella ihonhoidolla tulisi siis pyrkiä tukemaan ja ylläpitämään ihon toiminnallista kokonaisuutta. Aivan kuten ravinnolla tuetaan kehon ja suoliston (sekä mielen) hyvinvointia. Se tapahtuu laadukkaalla luonnonkosmetiikalla, oikein valituilla tuotteilla ja kosmetologin tekemillä hoidoilla. Laadukkaasta luonnonkosmetiikasta iho saa tarvitsemiaan rasvahappoja, vitamiineja, antioksidantteja ja hivenaineita.

Synteettinen kosmetiikka, kuten mineraaliöljyt ja silikonit häiritsevät ihon luonnollisia toimintoja, kuten maitohapon tuotantota ja talineritystä sekä ihon mikrobikantaa. Lisäksi tulisi välttää turhaa aurinkosuojien käyttöä, myös luonnonkosmetiikasta. Aurinkosuoja on tarpeen iholle ainoastaan oleskellessa pitkiä aikoja voimakkaassa, suorassa auringossa.

Kosmetologi on ihosi terapeutti

Kosmetologi on erittäin tärkeä apu ja tukihenkilö ihonhoidossa. Hänen avullaan voi varmistua siitä, että käytössä on aina oman ihon tarpeita vastaavat tuotteet. Hoidoilla saadaan parannettua aineiden imeytymistä, ihon aineenvaihduntaa (mm. lymfahieronnan avulla), avattua ihossa olevia tukoksia sekä rentoutettua hermostoa.

Kosmetologi ei voi kuitenkaan ratkaista iho-ongelmia, jos asiakas itse ei ole sitoutunut ja motivoitunut kokonaisvaltaiseen hoitoon. Jokaisen tulee itse ottaa vastuu siitä ja erityisesti iho-ongelmia hoidettaessa omalla asenteella on suuri merkitys, sillä hoidot vaativat pitkäjänteisyyttä, säännöllisyyttä ja sitoutumista. Utelias suhtautuminen syvempään itsetutkiskeluun on asenne, joka auttaa. Lisäksi on tärkeää olla aidosti vastaanottavainen avulle, luottaa kosmetologiin ja päästää hänet lähelle. Saatamme usein mennä hoitoon ja ikään kuin ladata kaikki odotuksemme kosmetologiin, mutta meillä onkin voimakkaat defenssit päällä avun vastaanottamiseksi.

Kaikki kosmetologit eivät sovi kaikille ja siksi on tärkeää, että löytää itselleen juuri sopivan hoitajan. Minun hehkuttamani kosmetologit eivät sovi kaikille.

Kokonaisvaltainen kauneudenhoito ja hoidoissa käyminen on tärkeää myös henkilöille, joiden iho on virheetön. Moni mieltää virheettömän ihon näpyttömäksi tai sellaiseksi, jossa ei ole ihottumaa tai punoitusta. Iho voi silti olla hoitamaton ja ikääntyä ennenaikaisesti. Ihminen voi olla fyysisesti terve ja iho virheetön, mutta psyykkisesti rajoittunut ja potea tuskaa negatiivista tunteista. Kauneudenhoidon kuuluisi olla eheyttävää ja auttaa pääsemään kosketukseen oman sisimmän kanssa.

Suoliston vaikutus ihoon

Tutkimusten mukaan yli 66 %:lla aknea sairastavista henkilöistä on vuotavan suolen oireyhtymä. Myös rosaceasta ja atopiasta kärsivillä on usein suoliston seudulla ongelmia. Aina suoliston seudun ongelmat eivät heijastu iholle. Ne voivat ilmentyä vain vatsan alueella esim. vatsan turvotuksena ja ruoansulatushäiriöinä (esimerkkinä allekirjoittanut: ihoni on lähes täydellinen, mutta joudun jatkuvasti huomioimaan suolistoni ongelmat). Ongelmat voivat ilmentyä myös väsymyksenä, masennuksena ja ahdistuksena.

Suoliston ongelmat voivat johtua omalle kehotyypille sopimattomasta ruokavaliosta, heikkolaatuisesta ravinnosta, ravinteiden imeytymishäiriöistä, yliherkkyyksistä, toksiineista, antibiooteista, kroonisesta stressistä tai hormoniepätasapainosta.

Yleinen käsitys gluteenittoman, maidottoman ja sokerittoman ruokavalion hyödyistä ei välttämättä paranna iho- ja suolisto-ongelmia. Moni kuvittelee myös vegaaniruokavalion parantavan ongelmia. Ongelma voi kuitenkin olla palkokasvien sisältämissä antiravinteissa, joilla on yhteys vuotava suolen oireyhtymään. Moni ajattelee vihermehujen, smoothieiden ja raakaruoan olevan superterveellistä. Oman kehotyyppini heikko lenkki ovat kuitenkin maksa, munuaiset ja perna. Kylmä, kostea ja kypsentämätön ruoka ei ole niille hyväksi, vaan minun tulisi pitää pääpaino keitetyssä ja höyrytetyssä lämpimässä ruoassa.

Kaikki eivät voi noudattaa samanlaista ruokavaliota, koska olemme yksilöitä ja on tärkeää selvittää, millainen ruokavalio sopii juuri sinun kehotyypillesi. Länsimainen lääkäri ei ole ravitsemuksen asiantuntija ja tämän vuoksi kannattaa kääntyä pätevän ammattilaisen puoleen. Itselleni intialainen lääketiede ayurveda on luonnollinen vaihtoehto, koska se liittyy vahvasti joogaan. Ayurveda tarkoittaa elämän tiedettä ja käsittää ruokavalion lisäksi mm. emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä kehotyypin mukaisen luonnollisen rytmin. Kiinalainen lääketiede on myös loistava vaihtoehto, mutta tunnen itse ayurvedan paremmin ja sitä myötä myös lähemmin omakseni. Jos nämä vaihtoehdot vaikuttavat liian hipeiltä (siis hippeyshän on ehdottomasti hyvästä), voi kääntyä funktionaalisen lääketieteen ravintovalmentajan puoleen (FLT-ravintovalmentaja).

Jos suoliston seudun ongelmat eivät ota parantuakseen, ruoka-aineyliherkkyyksien selvittäminen on tärkeää pätevän ammattilaisen avustuksella. Yliherkkyydet ilmenevät eri tavalla, kuin tavanomaiset allergiat ja yliherkkä voi olla ruoka-aineille, joiden ei olisi koskaan voinut kuvitella olevan itselleen sopimattomia. Ruoka-aineyliherkkyydet tutkitaan yleensä laboratoriotestein, mutta myös ns. eliminaatiodieettiä käytetään.

Suolistoa tukevista ravintolisistä probiootit ovat hyväksi kaikille ja ruoansulatusentsyymit myös useimmille, sillä kypsentäminen tuhoaa ruoan entsyymit. Suoliston ongelmiin hyviä ravintolisiä ovat mm. L-glutamiini, sinkkikarnosiini ja pii. Toksiinien poistoon voi tehdä puhdistuskuurin bentoniittisavella.

Suoliston lisäksi myös maksan hyvinvointi heijastuu ihoon, sillä se vastaa kehomme puhdistautumisesta. Tämän vuoksi maksaa kannattaa kuormittaa mahdollisimman vähän. Saamme jatkuvasti ympäristöstä niin paljon toksiineja, ettemme osaa edes kuvitella sitä ja suurimmaksi osaksi emme voi niihin vaikuttaa. Sen vuoksi kannattaa tehdä maksan hyväksi kaikki se, mikä on arjessa mahdollista. Luomuruoka ei sisällä haitallisia torjunta-aineita ja tutkimusten mukaan luomuruoka on ravinnerikkaampaa. Nykyisin ruoka on ravinneköyhempää jo pelkästään maaperän vuoksi. Lisäksi vesistöt kuormittuvat jatkuvasti myrkyistä. Tämä kaikki vaikuttaa lopulta hyvinvointiimme ja terveyteemme. Luonnonkosmetiikka on itsestäänselvä valinta synteettisen kosmetiikan sijasta. Lisäksi moni ei tule ajatelleeksi kodin siivousaineita, mutta myös ne kannattaa vaihtaa luonnollisiin ekopesuaineisiin.

Listasin luennolla myös muita tärkeitä ravintolisiä suoliston hyvinvoinnin lisäksi. Niitä ovat mm. D3-vitamiini, B12-vitamiini kasvissyöjille tai vähän lihaa syöville, kalanmaksaöljy (tai kasviperäinen omega-valmiste), sinkki, magnesium, jodi, kurkuma, neem (hyvä aknelle ja maksan tukemiseen) sekä havupuu-uutejuoma.

Kun omaa ruokavaliotaan pohtii, kannattaa olla itselleen mahdollisimman rehellinen. Törmään jatkuvasti siihen, että uskotellaan itselle jotain muuta, kuin mitä todellisuus oikeasti on. Kenties sitä, mitä haluaisimme sen olevan. Tiukkapipoisuus ruokavaliossa ei johda kovin pitkälle, mutta eivät johda pitkittyneet ongelmatkaan. Ne kasvatat yhä suuremmiksi ja voivat tuoda tullessaan vakavankin sairauden. Tärkeintä olisi, että valinnat ovat lähtöisin puhtaasta sisimmästä. Silloin ne kantavat.

Stressin vaikutus ihoon

Stressitilassa kehomme erittää stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, ja keho käy ylikierroksilla, sillä se on ns. selviytymistilassa. Tällöin immuunipuolustus laskee ja aineenvaihdunta heikkenee. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa suoliston seudun ongelmia, kuten vuotavan suolen oireyhtymää, suoliston tulehduksia ja mikrobiomin häiriöitä, närästystä, refluksitautia ja häiriöitä suolahapon tuotannossa. Jatkuva ylikuorimitus voi johtaa vakavaan sairauteen.

Stressi lisää myös vapaiden radikaalien syntymistä kehossa. Ne ovat hyödyllisiä vastustuskyvylle, mutta jos niitä syntyy ennemmän, kuin immuunipuolustus kestää, syntyy soluvaurioita ja sairauksia, kuten syöpää. Moni ei tule ajatelleeksi, että myös voimakas liikunta synnyttää kehossa vapaita radikaaleja. Tämän vuoksi terveellinen ravinto ja kunnollinen palautuminen on todella tärkeitä.

Stressi voi oireilla iholla monilla tavoilla. Tyypillistä on ihon kuivuminen, talinerityksen häiriöt, epäpuhtaudet, harmaa ja samentunut iho heikentyneen aineenvaihdunnan vuoksi, ihon veltostuminen, sillä vapaat radikaalit vaurioittavat kollageenia ja aiheuttavat ennenaikaisen vanhenemisen merkkejä, huuliherpeksenä, ihon kuumotuksena, punoituksena ja herkkyytenä, turvotuksena silmien alla sekä sumeina silminä, silmät tuntuvat siltä, kuin niissä olisi ”kalvo”. Tyypillisiä iho-ongelmia, jotka voivat puhjeta stressin seurauksena ovat akne, rosacea ja perioraalidermatiitti (POD) eli suunympärysihottuma.

On tyypillistä, että luovumme ensimmäisenä liikunnasta, kehonhuollosta, itsemme hoitamisesta ja rentoutumisesta, kun olemme stressaantuneita. Haluamme ”optimoida ajankäytön” hoitamalla työt ensin ja sitten vasta itsemme. Myös itse olen sortunut tähän useasti – ja se on joka kerta yhtä suuri virhe. Ajatus on puuromössöä, tehot laskevat ja luovuus kuolee. Joka kerta, kun olen vain ottanut ajan itselleni, mennyt kasvohoitoon, uimaan tai rentoutunut jollain tavalla, aika tuntuu kuin lisääntyneen. Kun on kiire, aika ei meinaa riittää tähän kaikkeen. Tärkeintä kaikesta stressin keskellä on kuitenkin aina ensimmäisenä hermoston rentouttaminen – ja se ei tarkoita sohvalla röhnöttämistä.

Toinen ääripää sohvalla röhnöttämiselle (jolla on toki myös paikkansa elämässä) on pään nollaaminen salilla töiden jälkeen. Vedetään kunnon treenit täysillä, pää tyhjäksi. Palautuminen saattaa tapahtua vain fyysisellä tasolla. Sympaattinen hermosto jää niskan päälle (sympaattinen hermosto on aktivoiva, se ottaa ylivallan, kun olemme stressaantuneita). Tärkeää olisi aktivoida parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa ja tyynnyttää meitä. Liian voimakas lihaskuntotreeni jatkuvasti voi aiheuttaa myös hormonitoiminnan häiriöitä, joka voi ylläpitää aknea tai jopa aiheuttaa sitä, jos kunnollista palautumista hermoston tasolla ei tapahdu.

Voimakasta treeniä (koskee muuten myös astangajoogeja!) olisi hyvä tasapainottaa yinjoogalla, restoratiivisella joogalla, meditaatiolla tai syvärentoutusharjoituksilla.

On myös tyypillistä, että kiireistä ja stressaavaa elämää elävä henkilö huolehtii terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta, mutta unohtaa riittävän levon. Lepo ja hyvä uni ovat kuitenkin ruokavaliotakin tärkeämmät terveydelle, tekevät ihmeitä iholle ja vahvistavat munuaisten toimintaa.

Mielen hyvinvointi ja iho

Janesh Vaidya sanoo osuvasti ayurvedasta kertovassa kirjassaan, että keho ja mieli ovat kuin kaksipyöräinen vaunu, jotka kuljettavat sisintämme. Ne eivät selviydy ilman toisiaan. Ja jos emme huolehdi niistä, ei sisimpämmekään voi hyvin ja menetämme kosketuksen siihen. Keho ja mieli muuttuvat jatkuvasti ja niissä voi esiintyä sairauksia ja häiriötiloja, mutta sisin pysyy aina muuttumattomana.

Kaikki meistä haluavat elää ilman stressiä, surua, vihaa, pelkoa ja huolia. Kaikki meistä toivovat elämään rakkautta, vilpittömyyttä ja hyvyyttä. Suurin osa meistä kuitenkin kamppailee jatkuvasti negatiivisten tunteiden ja ajatusten kanssa – ja kokee niistä syyllisyyttä. Olen huono ihminen, koska tunnen kateutta jne.

Ihminen voi olla fyysesti terve ja iho voi olla virheetön, mutta psyykkisesti rajoittunut, koska mieli estää yhteyden omaan sisimpään. Kun olemme yhteydessä sisimpään, suhtaudumme vastoinkäymisiin ja haasteisiin neutraalimmin. Emme myöskään anna mielemme rajoittaa meitä toteuttamasta asioita, joita sisimmissämme haluamme.

Elämän aikana solumuistiimme tallentuneet traumat ja ikävät kokemukset (jopa sukupolvelta toiselle kulkeutuneet) ilmentyvät olemuksessamme, kehossamme, uskomuksissamme ja jopa ihossa. Useiden iho-ongelmien taustalta löytyykin tunne-elämän ongelmia, esim. rosacea puhkeaa usein liiallisesta kiltteydestä ja tunnollisuudesta kärsiville suorittajille (jota saatetaan pitää jopa hyveenä).

Tämän vuoksi on tärkeää tarkkailla itseään rehellisesti. Huomioi tunnereaktiosi, ajatuksesi toisista ihmisistä (koetko toiset ihmiset uhkana vai uskotko heidän haluavan sinulle hyvää), ajatukset ja uskomukset omasta itsestäsi sekä omat rajasi. Oletko aina auttamassa toisia, mutta laiminlyöt jatkuvasti oman itsesi? Toteutatko asioita oman sisimpäsi tahdosta vai jonkun muun? Teetkö asioita siksi, miltä ne näyttävät, vai siksi, miltä ne tuntuvat? On tärkeää hakea apua tarvittaessa, siinä ei ole mitään hävettävää. Aivan kuten emme koe flunssassa, että kuume olisi osa aitoa itseämme, ei mielessäkään olevan negatiiviset uskomukset, sairaudet tai epätasapainotilat ole osa sisintämme. Mieli ja keho muuttuvat, sisin on ja pysyy.

Kehon ja mielen tutkimusmatka

Negatiivisista uskomuksista, oman mielen kuonasta ja ikävistä tunnemuistoista parantuminen on mahdollista, meillä kaikilla. Henkilö, joka kohtaa pelkonsa ja piinaavat negatiiviset ajatusmallit, palkitaan selittämättömällä kauneudella, josta puhuin alussa. Eheytyminen ei suinkaan tapahdu hetkessä. En tiedä, milloin lopullinen palkinto tulee, siitä minulla ei ole vielä kokemusta, mutta sen voin luvata, että matkan varrella tielle ripotellaan monia ihania palkintoja, jotka tuottavat onnea ja iloa. Eivätkä toki negatiiviset ajatukset ja tunteet katoa täysin, mutta ne oppii tiedostamaan, eikä mieli enää reagoi niihin, vaan pysyy tyynen(pän)ä. Sanat jotka ennen satuttivat, eivät enää sivalla sisintä. Omia sanojaan käyttää myös lempeämmin.

Matka on pitkä, joten siihen kannattaa suhtautua uteliaisuudella, kuin kehon ja mielen tutkimusmatkana. Ja jotta vaunun kaksi pyörää pysyisivät mahdollisimman hyvässä kunnossa, kannattaa tukea kehon ja mielen hyvinvointia puhtaalla, itselle sopivalla ruokavaliolla. Sitä ei kannata noudattaa tiukkapipoisesti stressaten, vaan oleellista on oppia, miten tasapainottaa pizzaperjantaita tai arjen kiirettä päivittäin.

Lisäksi on tärkeää, että energia kiertää kehossa mahdollisimman esteettömästi. Kehon puhdistaminen ja vetristäminen liikunnalla ja kokonaisvaltaisilla hoidoilla on tärkeää, kuten joogalla, akupunktiolla, shiatsulla, aromaterapialla jne.

Itselleni jooga on kaikista luonnollisin liikuntamuoto ja muodostaa minulle sopivan kombon yhdessä uinnin ja ratsastuksen kanssa. Jooga on tehokas keino kehon ja mielen tukoksien avaamiseen. Se parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa, tuo tyyneyttä, auttaa hyväksymään itsensä juuri sellaisena sekä suhtautumaan muihin ihmisiin lempeämmin. Jooga auttaa lopettamaan jatkuvan taistelun oman mielen kanssa.

Joogaa voi kutsua joogaterapiaksi, koska se auttaa vapauttamaan kehon solumuistiin tallentuneita ikäviä muistoja ja traumoja ilman, että niitä välttämättä tarvitsee käydä läpi terapiassa. Se on myös lempeä tapa, sillä kaikki eivät ole valmiita käsittelemään kipeimpiä traumoja terapeutin kanssa. Toisaalta, jooga toimii hyvin myös terapian tukena.

Jooga vahvistaa fyysistä kehoa, mutta tuo myös mieleen lujuutta ja rohkeutta. Usko ja luottamus itseen ja elämää paranee. Minä en istuisi nyt tässä kirjoittamassa tätä tekstiä, jos en olisi aikoinaan lähtenyt joogan tutkimusmatkalle. En olisi voinut kuvitellakaan miten elämäni alkaisi muuttua pikkuhiljaa sen seurauksena. Pelkästään oman mielen lujuus on kasvanut aivan valtavasti.

Jos jooga kiinnostaa, on tärkeää löytää itselleen sopiva joogamuoto. Minulle astangajooga tuntuu omalta, mutta se ei välttämättä ole kaikkien mielestä juuri se oikea laji. Energisoivan joogaharjoituksen ohelle kehon ja mielen hyviä harjoituksia ovat meditaatio, yinjooga ja rentoutumisharjoitukset. Lisäksi luontoyhteyttä ei voi liikaa korostaa. Jos asut jossain muualla kuin Ullanlinnassa ja sinulla on pääsy pöpelikköön päivittäin, tee se.

Luettavaa

Jos näihin asioihin kiinnostaa tutustua syvällisemmin, suosittelen muutamia teoksia luettavaksi:

Jaakko Halmetoja, Teemu Arina & Olli Sovijärvi: Biohakkerin käsikirja (ihan käsittämätön tietopankki ja nippelitiedon lähde kokonaisvaltaisesta terveydestä ja suorituskyvyn parantamisesta)

Kaisa Jaakkola: Hormonitasapaino (älyttömän hyvä teos hormonitoiminnasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja terveydestä)

Janesh Vaiyda: Kehon ja mielen ayurveda (henkilökohtainen suosikkini tästä joukosta)

Deb Shapiro: Kehosi paljastaa mielesi (mielenkiintoinen kartta kehon kielen ja oireiden yhteydestä mieleen)

Magdalena Mecweld: Serenity Yin Yoga (yinjoogaa on helppo tehdä kotona. Magdalenan kirjan avulla onnistuu myös kotiharjoitus.)

Aidosti kaunis (tottakai myös oma teokseni, ihonhoidon käsikirja)

Aidosti kauniista ilmestyi juuri myös englanninkielinen e-kirja. Kirjan uudet nettisivut löytyvät osoitteesta www.genuinebeautybook.com ja e-kirja on ladattavissa 30% alennuksella koodilla genuinebeauty huhtikuun 2017 loppuun saakka.

Luennon päätteeksi teimme seitsemän minuutin rentoutumisharjoituksen kysymysten sijasta. Kenties joku päivä teen tuosta harjoituksesta videon ja se voi toimia helppona rentoutumisen apuvälineenä vaikka kesken työpäivän.

Kuvat Kaapo Kamu, Aidosti kaunis kirjastani

Avainsanat: , , , , , , , , , ,