Tässä on mun äiti.
Jos kampaajani näkee tämän kuvan, hän ei enää koskaan päivittele, että minulla on liikaa hiuksia.
Äiti näyttää paljon nuoremmalta, kuin mitä on. Ja varsinkin vaikuttaa, menisi ihan kolmekymppisestä.
Äidillä on ihan käsittämätön määrä energiaa ja intoa asioihin. Minut tuntevat tietävät, että minullakin on, mutta äidillä on vielä enemmän. Äiti käy kahvakuulatreeneissä kolme kertaa viikossa ja harrastaa uintia. Pari vuotta sitten hän meni uintitekniikkakouluun ja luulen, ettei meidän kannata ottaa uintikisaa. Viimeksi hän olisi mennyt astangajoogan alkeiskurssille, mutta olikin juuri kurssin aikaan minun luona Helsingissä, koska opiskeli silloin aikuiskoulutusohjelmassa lisätutkintoa ammatilleen.
Viime vuosina energian määrä on tuntunut vain kasvavan. En tiedä johtuuko se siitä, että monitoimikoneeni osoite on muuttunut Keski-Suomeen raakakakkujen tekoa varten.
Äidin kaulassa oleva koru on hänen itse tekemä. Iskän kanssa he keräävät luonnonkiviä Lapin reissuilta, leikkaavat ja hiovat kivet ja tekevät niistä koruja. Ihan huvikseen vaan, vaikka tuotoksia on kyllä kertynyt pienen putiikillisen verran vuosien varrella.
Äiti rakastaa luontoa ja Lappia, siellä he iskän kanssa moottoripyöräilevät kesät ja lumikenkäilevät talvet. Lappihulluuden takia en matkusta äidin kanssa kahdestaan juuri koskaan mihinkään ja minäkin olen täyttänyt kolme Saanatunturin huipulla.
Muutama vuosi sitten kävimme tyttöjen reissulla Pariisissa. Ehkä ensi kerralla menemme syömälomalle Italiaan, koska äiti on myös suuri nautiskelija ja arvostaa hyvää kahvia.
Äidiltä en ole perinyt taitoja leipomiseen ja ompeluun, mutta ruoanlaittoon, nautiskeluun ja koheltamiseen kylläkin. Äiti on myös aamuvirkku ja pysähtyy ottamaan päivän luontokuvan kävellessään töihin. Ennen sain päivän kuvan kännykkään, nykyään voin katsoa sen Facebookista. Rakkaus luontoon tulee äidiltä. Äidin koheltaminen huvittaa minua ja iskää, hän on välillä toivoton tapaus keittiössä, mutta ei muuksi muutu ja sama näköjään pätee minuun. Astiat lentelevät käsistä ja joskus keitokset kiehuvat yli, mutta ruoka on aina hyvää.
Äidillä on myös kummallinen tapa jättää kauppalistasta pari riviä lukematta.
Äiti ei ole koskaan kyseenalaistanut tekemiäni valintoja, koska on kai tiennyt, että olen pienestä asti ollut itsenäinen päätöksissäni. Huolta se on tuskin vähentänyt, mutta varmaan vuosien varrella on oppinut luottamaan, että pärjään. No perityllä energiamäärällä ja perustavanlaatuisella innolla pärjää.
Mun äiti on maailman paras, hauskin ja rakkain.
Ihanaa äitienpäivää mun äidille ja kaikkien muidenkin!
