Kommentoi

Ääntä ja hiljaisuutta – rentoutumista äänimaljojen parissa

Mariela Sarkima | 1.2.2018

Pään sisäisiä pulinaa on vaikea hiljentää

”Hiljennä tahtia ja hiljenny, niin rentoudut ja alat voida paremmin!” Jep, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Itselleni se oli lähestulkoon mahdotonta vielä kuutisen vuotta sitten. Tuolloin päädyin testaamaan äänimaljarentoutusta. Se oli yksi kokonaisvaltaisimmista rentoutumiskokemuksista mitä olin koskaan aiemmin kokenut. Aloin käydä säännöllisesti erilaisissa äänirentoutuksissa ja -hieronnoissa. Olen sittemmin oppinut hiljentämään tahtia, onneksi! Tottakai apunani on ollut oma tieni henkisyyden ja Kundaliinijoogan parissa, mutta äänet ovat suuri rakkauteni. Kutsu oppia ja ymmärtää ääntä ja ennenkaikkea sen vaikutuksia rentoutumiseen kävi niin voimakkaaksi viime vuonna, että ryhdyin opiskelemaan maljojen ja gongien taikaa ihan tosissani.

Äänimaljarentoutus ja -hieronta pähkinänkuoressa

Äänirentoutuksessa maljat, joskus myös gongi ja esimerkiksi erilaiset kellot soivat kehon ympärillä (yksilörentoutus) ja läheisyydessä (ryhmärentoutus). Vastaanottaja makoilee mukavasti alustalla valitsemassaan asennnossa lämpimän peiton alla. Rentoutus on mahdollista tehdä myös istualtaan, mikäli makuulla oleminen on epämukavaa tai esim. fyysisten rajoitteiden takia mahdotonta. Maljoilla ei soiteta mitään tiettyä musiikkikappaletta, vaan niillä luodaan rauhallinen ja turvallinen äänitila.

Äänimaljahieronnassa eri kokoisia maljoja soitetaan pääsääntöisesti keholla ja jonkun verran myös kehon ympärillä. Kokemukseen tulee tällöin värähtelyn ja äänen kokemisen lisäksi mukaan vielä ihon ja lihasten tuntoaisti. Varsinaista käsillä tehtävää hierontaa ei tapahdu, vaan äänet hoitavat tämän osuuden. Kädet koskevat vastaanottajaa ainoastaan kertomalla maljan seuraavan paikan keholla. Äänimaljat soivat ja hiljenevät tasaisen rauhallisessa rytmissä eri kohdissa, eri kehonosiin ja -alueisiin vaikuttaen.

Ääniaallot kohtaavat aivoaallot

Äänirentoutus on vibroakustinen metodi. Ääniaaltojen vibraation, eli värähtelyn ja maljojen soinnin, eli akustiikkan aistiminen kuuloastin kautta vaikuttavat yhdessä rentoutuskokemukseen. Ihminen tiedostaa ja työstää ääntä myös tuntoaistin kautta kinesteettisesti (lihastuntemus) ja taktiilisti (kosketusaistimus). Nämä aistimukset aktivoituvat erityisesti äänimaljahieronnassa.

Maljat värähtelevät eri taajuuksilla tuottaen eri korkuisia ja laadultaan eri ”tummuisia ja syvyisiä” ääniä. Maljojen äänenväriin vaikuttaa niiden koko, muoto ja materiaali josta ne on työstetty. Äänet ovat hyvin miellyttäviä ja rauhallisia. Niiden harmoninen ja pehmeällä tavalla kumea sointi muistuttaa alitajuisesti jostain tutusta ja turvallisesta. Maljojen äänimaailman sanotaan kuljettavan meidät aikaan ja tilaan, jonka vietimme elämämme alkumetreillä kohdun suojassa.

Aivoaalloilla surffailua

Aivojemme hermosolut tuottavat aivoaalloiksi kutsuttuja tietyssä rytmissä värähteleviä sähköimpulsseja. Arjessa aivomme värähtelevät Beta-aalloilla, eli olemme aktiivisia ja huomiokykymme on täydessä toiminnassa. Rentoutuessa aallot alkavat hakeutua hitaampaan Alfa-rytmiin. Tämä on se ihanan lempeä tila joka valtaa mielen juuri ennen nukahtamista. Syvärentoutuessa aallokko madaltuu ja hidastuu entisestään, lähestytään Theta-aaltojen meditatiivista keinuntaa.
Mitä virittyneemmässä tilassa ihminen on, sitä korkeampi ja tiheämpi on aivoaallokko. Beta-rytmi nousee kuluttavan korkeaksi mm. hyperaktiivisuudessa ja pelkotiloissa. Psykoterapiaan pohjautuvan hahmoterapian isä, Fritz Perls (1893-1970) on kuvaillut tätä korkeiden aivoaaltojen aluetta ”jatkuvaksi hälytystilaksi”, jossa valitettavan moni nykyajassa elävä ihminen surffaa huomattavan suuren osan ajastaan.

”Tässä on hyvä olla, tähän voin hetkeksi levähtää rentoutumaan.”

Ääni laajenee, eli kulkee värähtelynä ilmassa nopeudella 330 metriä sekunnissa (merenpinnan korkeudella 20 asteen lämpötilassa). Nesteessä vauhti lähes viisinkertaistuu! Tämän ilmiön takia järvenselällä kalastelevien juttelu kuuluu niin selkeänä mökkirantaan… Ihmisen keho muodostuu pääosin nesteestä, jopa 70-80 % kokonaispainostamme on vettä. Maljojen tuottama ääni lähtee siis kirjaimellisesti värähtelemään sisällämme joka solussa.
Pehmeä ja hellävarainen äänen aikaansaama värähtely ikäänkuin hieroo kehoamme sisältäpäin antaen lihaksille, sisäelimille, hermosäikeille, faskiakalvoille, suolistolle, jne. signaalin turvallisuudesta, jolloin koko keho alkaa rentoutua. Hengitys tasaantuu, sydämen lyöntitiheys rauhoittuu, verenpaine ja veressä olevien stressihormonien määrä lähtevät laskemaan ja aineenvaihdunta tasaantuu…

Aivolisäke, joka säätelee muiden umpieritysrauhasten toimintaa sekä vastaa mm. kehon ”onnellisuushormoni”-oksitosiinin verenkiertoon vapautumisesta, aktivoituu äänen värähtelyn vaikutuksesta. Maagisella oksitosiinilla on myös pelkoa ja ahdistusta lievittävä sekä kiintymystä ja luottamusta lisäävä vaikutus. Myös aivojen ”tunnetietokone”, mantelitumake, aivolisäkkeen työparina elimistön tasapainotilaa säätelevä hypotalamus ja muut aivojen tärkeimmät osat aktivoituvat äänivärähtelyn vaikutuksesta.

Ääni luo tilaa

Äänen värähtely ja laajeneminen on siis ilmiö, jonka ihminen aistii monella eri tavalla ja tasolla. Kirjoitin alussa pään sisäisestä pulinasta, jota on välillä vaikea saada hiljenemään, vaikka sitoisi itsensä millaiseen lootusasentoon ja tapittaisi kieli keskellä suuta läpi kolmannen silmän. Olen itse päässyt sekä äänimaljarentoutuksessa että -hieronnassa syvimpiin koskaan kokemiini rentoutumisen tiloihin. Ensimmäinen tällainen kokemukseni oli viitisen vuotta sitten, jolloin megastressaantuneena saamani äänrentoutus auttoi resetoimaan mieleni ja kehoni hetkeksi, mikä johti siihen, että pystyin alkaa työstämään omaa stressitilaani. Muistan tunteneeni kuinka kehon ja mielen tiukentuneet rakenteet ikäänkuin löystyivät hieman. Rauhoittumisen myötä koin tietynlaisen etäisyyden vallitsevaan tilaani ja kykenin rentoutuksen jälkeen ajattelemaan jälleen selkeämmin.

Kokemusta äänimaljoista on hyvin vaikea kuvailla, niin yksilöllistä niiden parissa rentoutuminen on. Yleisesti ottaen omilta asiakkailtani on tullut eniten kommentteja unen ja valveillaolon välisestä pehmeästä keinunnasta, ajan ja tilan katoamisesta, turvasta, rauhasta ja syvästä rentoutumisesta. Melkein poikkeuksetta kaikki ovat myös maininneet äänimaljarentoutuksen/-hieronnan jälkeisen virkistyneen olotilan. Käyn itse paljon erilaisissa hoidoissa ja hieronnoissa, ja on totta, että äänten mukana rentoutuessa olo ei jää pöllähtäneeksi tai pöhnäiseksi, kuten esimerkiksi puolentoista tunnin Thai-hierontavetkutuksen jäljiltä. (Love it though!)

Olen itse juuri valmistunut Peter Hess-äänimaljarentoutusmetodin harjoittajaksi. Hra Hess on saksalainen insinööri, joka on kehittänyt länsimaiseen elämänmenoon täydellisesti soveltuvan tekniikan sekä terapiaäänimaljat, joita käytän rentoutuksissa ja hieronnoissa.

Äänimaljarentoutus tai -hieronta kestää keskimäärin 20-45 minuuttia, mutta jo muutaman minuutin kokemus voi olla erittäin rentouttava, varsinkin jos käy kovasti ylikierroksilla. Hieronnat ovat aina yksilörentoutuksia, mutta äänirentoutuksia ja ”sointukylpyjä” voi tehdä vaikka kuinka suurelle ryhmälle! Vedin viime lokakuussa ”Hengitän hiljaisuutta”-hengitysharjoitus & äänirentoutuksen Lumenen Harmonia-tuotesarjan lehdistötilaisuudessa. Sama rentoutus toteutettiin Harmonian lanseeraustapahtumaviikonlopussa Helsingin Stockmann-tavaratalon näyteikkunassa. Se oli aikamoinen kokemus niin itselleni kuin rentoutettavillekin. Ja palaute oli todella positiivinen!

Mikäli kiinnostuit, tule ihmeessä kokeilemaan, se on paras tapa tutustua äänten ihanaan vaikutukseen. Äänimaljarentoutus ja -hieronta sopii kenelle tahansa perusterveelle. Myös lapset ja vanhukset hyötyvät ja nauttivat äänirentoutuskokemuksesta!

Verkkokaupastani löydät lisätietoa tarjoamistani rentoutuksista ja hieronnoista. Ja meillä on Katjan kanssa myös tulossa tässä kevään aikana kiva yhteinen juttu ääniin ja joogaan liittyen, lisäinfoa tulossa pian!

/ / / /

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää seuraavia HTML-tageja ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>